LAPSEN OMA KIRJA/ OPETTAJAN OPAS

Esitys aiheesta: "LAPSEN OMA KIRJA/ OPETTAJAN OPAS"— Esityksen transkriptio:

1 LAPSEN OMA KIRJA/ OPETTAJAN OPAS
Valmistava opetus

2 Sisältö Periaatteet ja linjaukset Pedagoginen viitekehys ja menetelmiä
Arviointi ja suunnittelu Opinto-ohjelma Oppimismateriaalit ja oppimisympäristö Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Koulutie

3 Periaatteet ja linjaukset
ESIOPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIOPETUKSESSA KÄSIKIRJAN 4 OSA/ OHJEISTUKSET S2 OPETUSSUUNNITELMA

4 Pedagoginen viitekehys ja menetelmiä
Kielen opetuksen lähtökohta on aina tarkoituksenmukaisuus ja kielenkäytön tilanteet. Esimerkiksi, kun opetellaan kysymään ja antamaan ohjeita annetaan riittävästi malleja arjen eri tilanteissa (= kielellistä syötöstä). Kielituokioissa harjoitellaan teemaa suunnitellusti ja vuorovaikutteisesti, niin että myös lapsi itse pääsee ääneen (=tuotosta). Toistoja ei voi tulla liikaa. Samaa teemaa käytetään mahdollisimman monissa eri tilanteissa, eri menetelmin ja hyödyntäen systemaattisesti ja tavoitteellisesti päiväkodin arkea.

5 EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS (EVK), TAITOTASOT JA KIELIREPPU
EVK on kehitetty Euroopassa vieraiden kielten opetukseen. Suomessa sitä käytetään myös suomi toisena (S2) kielessä. Lapsen kielitaidon arviointiin on Kielireppu-materiaali. Lisäinfoa mm. Tasokriteerit ovat kaikille samat ja oppimista verrataan niihin mitä osaa kielellä tehdä - väittämien avulla. Lapsia ei verrata koskaan samanikäisiin suomalaisiin, vaan seurataan yksilöllistä kehitystä lähtötasosta tähän päivään. Kielirepun taitotasokriteereiden väittämät on sovitettu lapsen maailmaan, mutta niillä ei voi arvioida suomea äidinkielenään puhuvien kielen kehitystä. EVK ei ole vain arvioinnin väline vaan pedagoginen käsitys vieraan kielen oppimisesta, joka on funktionaalinen ja viestinnällinen. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja koko eliniän ajan. Toiminnallinen tapa oppia sopii kaikille. Taulukkoa luetaan vaakasuoraan: mitä osaa tehdä? ja pystysuoraan > miten osaa tehdä?

6 Tavoitteena: Lähtötason löytäminen Kielellisten toimintojen painotuksen valinta Tasolta toiselle siirtyminen Taitotasot ja arviointi Opetuksen kohdentaminen oikeisiin asioihin Ei vain kielitaidon arviointi, vaan suunnittelun lähtökohta Suomen kielen tasotesti on apuväline S2-opetuksen suunnittelussa ja yksilöllisessä ohjauksessa. Sen lisäksi kieltä havainnoidaan päivittäisissä toiminnoissa. Aika ajoin niitä on hyvä kirjata muistiin. Havaintojen avulla seurataan kielen oppimista. Myös lapsen kanssa voidaan tutkia oppimiskansiota ja pohtia, mitä hän osaa kielellä tehdä. Lapsen tulevan koulun kanssa voidaan sopia siitä, minkälaista informaatiota he tarvitsevat ja haluavat ja missä muodossa.

7 Arviointi ja suunnittelu
Arviointi ei ole vain osaamisen kartoittamista, vaan se on osa vuorovaikutusta ja toimintaa, jossa kasvattajan ja lapsen persoonat kohtaavat. Arviointi on monitahoinen prosessi, johon vaikuttaa lapsen persoonallisuus, temperamentti, käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Osaamisen tulkinta perustua monipuoliseen näyttöön ja arvioinnin tulee olla monipuolista ja jatkuvaa. Kasvattaja voi havainnoida lapsen toimintaa arjen eri tilanteissa. Sadutus ja kuvasta kertominen aika ajoin kertoo paljon siitä, miten lapsen kielentaso kehittyy tai ei kehity. Lapsen puhetta voi nauhoittaa ja verrata syksyllä ja keväällä tehtyjä nauhoituksia. tai z-asemakoulutvarhaiskasvatus yhteisetmonikuvastaavien kansio

8 Kieliverkostokartoitus
Vanhemmat voivat tehdä lapselle kieliverkostokartoituksen. Jokaiselle kielelle jota lapsi käyttää valitaan eri väri. Verkostokartan eri kuplia väritetään sen mukaan kuinka paljon lapsi on tekemisissä kunkin ryhmän kanssa. Tällä tavalla saadaan kuva siitä kuinka paljon lapsi käyttää kutakin kieltä eri yhteyksissä. Kielikartoitusmateriaali löytyy ______________

9 Kieliverkosto PÄIVÄYS ____________
NIMI ______________________ Päiväkoti_________________________Ryhmä _____ ÄIDINKIELI ____________________________ OMAN ÄIDINKIELEN OPETTAJAN NIMI _______________________________________ MITÄ KIELIÄ PUHUN? Puhun äitini kanssa _______________ ja isäni kanssa _______________________. Puhun sisarusteni kanssa ______________________. Isovanhempien ja/tai muiden sukulaisten kanssa puhun _____________________. Parhaan kaverini kanssa puhun __________________________. Koulukavereiden kanssa puhun __________________________.

10 Kieliverkosto Lapsen nimi: Äidinkieli: Muut aikuiset Kaverit Päiväkoti
Kasvattajat Äidinkielen tuki Tv/video Isovanhemmat Naapurit Vapaa-aika kaverit Koti Muu suku Muut harrastukset Vanhempi sisarukset Vanhempi

11 Funktionaalinen pedagogiikka
Funktionaalinen pedagogiikka tarkoittaa mm. sitä, että kielitietoa lisätään sitä mukaa, kun lapsi sitä pystyy vastaanottamaan. Kielen opetuksen lähtökohta on aina tarkoituksenmukaisuus ja kielenkäytön tilanteet. Esimerkiksi, kun opetellaan kysymään ja antamaan ohjeita annetaan riittävästi malleja arjen eri tilanteissa (=kielellistä syötöstä). Kielituokioissa harjoitellaan teemaa suunnitellusti ja vuorovaikutteisesti, niin että myös lapsi itse pääsee ääneen (=tuotosta). Kielen oppimisessa kertaus on todellakin opintojen äiti! Toistoja ei voi tulla liikaa. Samaa teemaa käytetään mahdollisimman monissa eri tilanteissa, eri menetelmin ja hyödyntäen systemaattisesti ja tavoitteellisesti päiväkodin arkea kokonaisuudessaan.

12 Opinto-ohjelma Systemaattinen, strukturoitu suomen kielen opetus
Mikä suomen kielessä on vaikeaa/haastavaa tai helppoa? pitkät sanahahmot, mutta toisaalta tosi lyhyet sanat paljon informaatiota päätteissä ja liitteissä, mutta ei tarvitse opetella pre- ja postpositioita sanastossa vähän kansainvälisiä sanoja, mutta nykyään paljon lainasanoja vokaalien keston erottaminen, koska sitä ei voi tehdä painon perusteella: a vai aa, tapan – tapaan, tuli – tuuli – vaan paino on aina ensimmäisellä tavulla, eikä se siirry vaikka tavu pitenee kuten esim. venäjässä voi tapahtua kaksoiskonsonantti: tavuraja, mutta suomalaisia sanoja on helppo tavuttaa suuri määrä taivutusmuotoja ja nominien taivutus: ihanassa päiväkodissa kieltosana taipuu persoonamuodossa, en mene, et mene … astevaihtelut: kukka - kukan, tyttö – tytön, kampa - kamman jne. vokaaliharmonia: etu- ja takavokaalit eivät esiinny samassa sanassa johtimien runsaus: laulaa, laulella, laulahtaa, laulahdella puhutun ja kirjoitetun kielen suhde: puhe tulee aina ensin, sen jälkeen opetellaan sitä, miten kieltä kirjoitetaan puhuttu suomi vs. kirjakieli SUURI ERO! Mutta näin on toisaalta kaikissa kielissä, joilla on kirjakieli. Meillä on onneksi vain yksi virallinen suomi!

13 ”Lapsen kieltä rikastetaan koko ajan kaikissa toiminnoissa
  ”Lapsen kieltä rikastetaan koko ajan kaikissa toiminnoissa.” Oppimisen menetelmistä Kielen opettamisessa käytetään leikkiä, liikuntaa, musiikkia, draamaa, kuvataidetta ja tutkimista. Lapsi oppii kieltä vuorovaikutuksessa. Draama ja vuorovaikutusleikit lisäävät kielen aktiivista käyttämistä. Matemaattisia ja avaruudellisia käsitteitä opetellaan esimerkiksi liikuntatuokioilla. Musiikkia käytetään monella tavalla kielen oppimisen tukena. Laulujen sanojen oppimista tuetaan kuvin, esinein, leikein, pöytäteatterilla, näyttelemällä. Lapset tykkäävät leikitellä kielellä loruilemalla ja riimittelemällä. Tämä kielellä leikkiminen on lapsille luonnollista toimintaa ja myös vieraan kielen kehitystä tukevaa. Lapsen kielen tason mukainen viikoittainen, suunnitelmallinen ja systemaattinen kielen opetus aloitetaan syyskuun alussa. Elokuussa tehdään kielen tason arvioinnit ja suunnitellaan toiminta sen mukaan. Toimintakauden alussa käytetään ryhmäytymiseen ja tutustumiseen riittävä aika.

14 Esimerkiksi: nimileikit, kasvomuistipeli, vuorovaikutusleikit, Kim-leikit tiloihin ja henkilökuntaan tutustuminen ryhmän säännöt lapsi osana uutta ryhmää ja toimintaympäristöä

15 Kielitieto ja kielen eri alueet: puhuminen, kuunteleminen ja kirjoittaminen
Kielen eri alueet huomioidaan tasapuolisesti. Esiopetusikäisillä ymmärtämisen merkitys korostuu. Sitä on vaikea arvioida arjessa, koska lapset pystyvät selviytymään päiväkodissa ummikkoinakin! Useimmat lapset eivät sanoa, että en ymmärrä tai mitä se on. Siihen pitää kannustaa, että saa kysyä ja saa apua. Fonetiikka Suomen kielen äännejärjestelmä tulee opettaa, ja sitä on helppo harjoitella kaiken ikäisten ja tasoisten kanssa. Esikouluikäisten kanssa tutustutaan myös aakkosiin ja kirjainjärjestelmään. Äänneharjoittelua kaikilla tasoilla Keskeinen piirre äänteiden keston vaihtelu: lyhyt – yksi merkki, pitkä – kaksi merkkiä, taputtamalla, jotta opitaan huomaamaan ero Äänteiden laatu Äänneyhdistelmät Tavujärjestelmä Isot yksiköt: rytmi, paino ja intonaatio Paino aina ensimmäisellä tavulla!

16 HARJOITELLAAN kestoa ka-sa/kas-si, er-ä /e-rään, ku-ka/kuk-ka,
tu-li/tuu-li/tul-li lapselle vaikeita äänteitä lähtökieli vaikuttaa, mikä äänne koetaan vaikeana vaikea erottaa a/ä/e, h tavutusta tavuilla voi leikkiä esim. hyppyruuduissa: miten pitkälle nimellä, eläimillä tai vaikka koulutarvikkeilla hypätään, mikä sana pisin tai lyhyin jne. tavukortit suomalaisten laulujen kuunteleminen ja laulaminen hyvää harjoitusta, vaikkei sanoja ymmärtäisikään näin opitaan kielelle ominainen rytmi  rytmi, intonaatio ja painotus

17 Suomen kielen äännejärjestelmä
vokaaliharmonia ä ö y a o u vokaalit lyhyet–pitkät diftongit neutraalit vokaalit e ja i konsonantit: lyhyet-pitkät äng-äänne

18 Suomen kielen äännejärjestelmä
k,p,t-vaihtelu eli astevaihtelu nomineissa ja verbeissä assimilaatio  vahva heikko nk ng mp mm lt – ll nt nn rt rr  yksi menee pois tai muuttuu  k – p – v t – d normaali eli tavallisin vaihtelu kk k pp p tt t käänteinen astevaihtelu: perusmuoto heikko ja taivutusmuoto vahva Huomaa: sk, st, tk, ps ei vaihtelua!

19 HARJOITUKSIA Kaikista eskarikirjoista ja mm. puheterapeuttien materiaaleista z-tiedostosta löytyy harjoituksia esim. fonologiseen erottelukykyyn. Kaikki sanaleikit, lorut, kielellä hassuttelut (ei-sanat ja höpöttelyt), laulaminen, musiikin kuuntelu ovat äärimmäisen tärkeitä suomen kielen ääntämisharjoittelua.

20 VINKKEJÄ JA LINKKEJÄ Suomen kielen fonetiikkaa ja fonologiaa ulkomaalaisille, Anneli Lieko Suomen kielioppia ulkomaalaisille, Leila White Mitä kuuluu? Suomen kielen kuuntelu- ja ääntämisharjoituksia. Eila Hämäläinen ja Sirkku Latomaa – Tästä saa hyviä harjoituksia ja ideoita suomea ole hyvä: Muita: Kieltä opettavan on hyvä miettiä omaa äidinkieltään vieraan kielen näkövinkkelistä. Samalla kun lasten kielellinen tietoisuus kehittyy, myös aikuiset voivat oppia omasta äidinkielestään uutta ja oppia ymmärtämään kieltään sitä opettelevan silmin. Monikulttuurisuus tarjoaa kaikille mahdollisuuden oppia uusia kieliä, ja ymmärtää maailmaa monenlaisten silmälasien läpi.

21 Kielipajat SANASTO Yleistä: EVK:n periaatteen mukaan sanasto syvenee ja laajenee tasolta toiselle sekä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Aina lähdetään oppijasta itsestä (kuka olen, minkälainen perhe, missä asun jne.) ja fraaseista, sitten laajennetaan lähiympäristöön (päiväkoti, koulu, luonto ja sää jne.), arkiseen sanastoon (ruokailu, päivärutiinit, pukeutuminen, aika jne.) ja edetään yhä vaativampiin teemoihin ja käsitteisiin. Muistilistoja, jotka voivat olla esillä kaikkien nähtävillä esim. matemaattisista käsitteistä aikasanoista vastakohdista suuntasanoista samalta näyttävistä ja kuulostavista sanoista kuten koko, kokonainen, kokonaan jne. Niissä olisi hyvä olla kuva auttamassa sanan merkityksen ymmärtämisessä. Myös sana kirjoitetaan aina näkyviin, vaikka lapset eivät osaisikaan lukea. teemasanoista esim. esikoulussa esillä olevat asiat tai juuri ne sanat, joita jonkun kanssa opetellaan ajankohtaisista sanoista kuten juhlat, vuodenajat, sää yms. Miellekarttoja (mind-map), voi tehdä lastenkin kanssa, mutta ne ovat hyvä apuväline opettajalle lapset oppivat niiden avulla avainsanoja > tärkeä taito on ymmärtää teeman keskeiset käsitteet passiivinen sanasto täytyy myös oppia: miellekartta voi auttaa löytämään teeman käsittelyssä tarvittavan kaiken sanaston, ei vain avainsanoja S2-kurssilla tehtiin keskeisistä teemoista miellekarttoja, jotka kansiossa liitteenä    Hyvä apu: Avainsanoja S2-opetukseen, opettajan opas.

22 S2 opetus miellekarttoja (mind-map), menetelmällä
Tarjotin Ruokalista Koulu ruokala reppu oppilas opettaja Välitunti luokka Taulu pulpetti Oppikirja Penaali vihko Piha välituntivalvoja oppitunti

23 Kaverien ja vanhempien nimet
Minä Koko nimi Sukupuoli Oma identiteetti Ikä Perhe Tunnekortti ulkonäkö Mistä tykkään Kehonosat Kaverien ja vanhempien nimet

24 Arviointi ja suunnittelu
Arviointi ei ole vain osaamisen kartoittamista, vaan se on osa vuorovaikutusta ja toimintaa, jossa kasvattajan ja lapsen persoonat kohtaavat. Arviointi on monitahoinen prosessi, johon vaikuttaa lapsen persoonallisuus, temperamentti, käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Kasvattajan tulee kohdata jokainen lapsi yksilönä siten, etteivät hänen omat ennakkokäsitteensä vaikuta lapsen arvioinnin tulokseen. Päiväkodeissa suositaan usein yhdenlaista temperamenttia. Osaamisen tulkinta perustua monipuoliseen näyttöön ja arvioinnin tulee olla monipuolista ja jatkuvaa. Lapset on hyvä ottaa mukaan tavoitteiden asettamiseen ja saavutettujen tulosten tarkasteluun. Kasvattaja voi havainnoida lapsen toimintaa arjen eri tilanteissa: miten lapsi toimiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa lasten kanssa / aikuisten kanssa. Miten lapsi toimii ohjatuissa / vapaassa toiminnassa? Miten suomen kielen taito tai sen puutteellisuus näkyy leikeissä tai muussa toiminnassa? Miten leikkitaidot ja ystävyyssuhteet näyttäytyvät suomalaisten / samankielisten lasten kanssa. Sadutus ja kuvasta kertominen aika ajoin kertoo paljon siitä, miten lapsen kielentaso kehittyy tai ei kehity. Lapsen puhetta voi nauhoittaa ja verrata syksyllä ja keväällä tehtyjä nauhoituksia. On hyvä arvioida yhtä asiaa kerrallaan esim. sanastoa, ei sanastoa ja oikeakielisyyttä. Alkuvaiheessa painotetaan viestin ymmärrettävyyttä ja myöhemmin ilmaisun sujuvuutta ja tarkkuutta.

25 Opinto-ohjelma Opetus voidaan rakentaa jaksoittain ja/tai teemoittain, projektein. Yleisen opetussuunnitelman tukena ovat lasten henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja vanhempien kanssa käydyt keskustelut. Elokuu orientaatio testit ja vasut ryhmäytyminen S2 suunnitelmat keskustelut vanhempien kanssa kotikäynnit Syys-,loka-,marraskuu yksilötuokioita , pari- ja pienryhmätyöskentelyä Joulukuu kertausta syventäviä harjoituksia juhlintaa Tammi-, helmikuu, maaliskuun puoliväliin  jatketaan projekteja ja vuosisuunnitelman mukaista systemaattista opetusta Maaliskuun loppu testien uusintoja uusia testejä Huhti- ja toukokuu systemaattinen opetus jatkuu itsearvioinnit kouluun tutustuminen

26 Ryhmäyhtymiseen ja tutustumiseen käytetään aikaa n. 2-4 viikkoa
Ryhmäytyminen ja tutustuminen on tärkeää valmistavanopetuksen toimikauden alussa. Se luo pohjan tulevalle suomen kielen oppimiselle. Kieli on väline, joka toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Lapset opettavat toisiaan mielellään leikin ja pelien avulla. Tätä kannattaa käyttää hyödyksi. Lapset tutustutetaan toisiin lapsiin ja aikuisiin sekä tiloihin esimerkiksi nimileikkien, tutustumispelien ja vuorovaikutusleikkien avulla. Alussa on hyvä käyttää menetelmiä, joissa kieli ei ole tärkein kommunikaation väline. Lasten kanssa luodaan yhdessä ryhmän säännöt ja välittävä, turvallinen ilmapiiri. Toisille lapsille esitellään omaa perhettä ja tutustutaan näin myös tulevien kavereiden perheisiin ja elämään.

27 Ryhmäyhtyminen ja tutustuminen
Ryhmässä voidaan käyttää karttaa, johon merkitään lasten lähtömaat. Langalla voi merkitä karttaan reitin lähtömaasta Suomeen. Maahanmuuttaja lapsen vanhempia voidaan kutsua vierailemaan ryhmässä ja kertomaan toisille lapsille heidän kotimaastaan. Avoimen ilmapiirin luominen alkaa tutustumisesta.

28 …jatkuu

29 KOTITEHTÄVÄT Yleistä: Syksyjaksoilla kotitehtävät voivat olla sellaisia, että ne voi ymmärtää ilman kieltäkin esim. hienomotoriset harjoitukset. Lapsi ja perhe tottuvat ajatukseen, että koulusta tulee tehtäviä ja ne pitää palauttaa. Myös asioiden kertaaminen kielenoppimisessa on tärkeää. Perheelle voi antaa vinkkejä siitä, mitä voi harjoitella, pelata ja leikkiä ja katsoa televisiosta tai internetistä. Opettajan kannattaa laittaa talteen se, mitä antaa vanhemmille ja mitä tekee lasten kanssa. Sen voi tallentaa omaan kansioon. Siitä jää valmista materiaalia käyttöön. Tällainen pedagoginen dokumentointi on samalla oman työn arviointia. Kansio tai vihko on hyvä, koska siihen dokumentoituu tehty työ. Jokaiselle lapselle oma kansio. Lapset tykkäävät selata sitä ja etsiä sieltä uusia tehtäviä. Opettajan omaan kansioon voi laittaa kommentteja ja lisämateriaalia. IDEA: Yhteinen kielikansio (kotikieli ja suomen kieli) voisi olla hyvä.

30   Kuvateksti: Syksyllä aloitetaan tutustumisella ja yhteiset puuhat ovat mukava tapa oppia tuntemaan. Tässä mietitään oman kansion koristelemista. Samalla harjoitellaan koulutarvikkeiden nimeämistä

31 Oppimismateriaalit ja oppimisympäristö
Materiaalit kielinurkkaukseen sekä lasten että aikuisten saataville. Nalle-matikka

32 Kirjastonurkkauksessa kirjaluettelo, viittomia, kielipusseja, joissa tuokioihin valmiina kuvia, nukkeja yms. Kaikki lasten saatavilla ja käytettävissä.

33 Kielipussit eli sanasäkit

34 Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö
tiedote vanhemmille esite vanhemmille oman äidinkielen tärkeydestä mitä esikoulu mitä S2-opetus mitä valmistava opetus mikä on lapsen oma kielikansio kotitehtävät koulutielle Vanhempain vertaisryhmä

35 ARVIO KIELITAIDOSTA KOULUA VARTEN - LUONNOS
NIMI____________________________ Valmistava opetus: On osallistunut valmistavaan opetukseen 2012–2013 aktiivisesti ja ollut läsnä säännöllisesti. Opetusta on ollut esiopetusryhmässä esiopetussuunnitelman sekä valmistavan tavoitteiden mukaisesti. Pääpaino pienryhmä- ja yksilöohjauksessa on ollut kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittämisessä. S2-opetuksessa on edetty yksilöllisten tavoitteiden mukaan. S2-opetus: Syksyllä tasoarvio A1.3 Yleiset tavoitteet: yhteinen kielimaailma ja vuorovaikutuksen lisääminen suomalaisten kanssa, ohjeiden ymmärtäminen, esiopetuksen käsitemaailma ja koulusanasto tutuksi Yksilölliset tavoitteet: päästä tasolle A2.1, joka olisi realistinen, koska lapsi on motivoitunut ja aktiivinen eikä ole mitään erityisiä ongelmia oppimisessa On hyödynnetty _ mieltymyksiä liikuntaan ja musiikkiin. Pienryhmässä on käytetty näitä menetelmiä apuna kielen oppimisessa. Taitotasoarvio Keskimäärin A2.1 ja osittain joillakin alueilla _ harjoittelee jo vaativampia asioita. Tämä vaihe on hyvin otollinen kielen oppimiseen, koska kielellinen tietoisuus on vahvistunut ja _ hyvä äidinkielen hallinta tukee toisen kielen oppimista. Tästä on vielä pitkä matka samaan kuin suomalaisilla lapsilla on koulun aloittamisen aikoihin. Hehän hallitsevat kielen keskeiset rakenteet, joita _ ei vielä osaa eikä ehdikään oppia ennen koulun aloitusta, vaan prosessi jatkuu useamman vuoden ajan. Lappeenrannassa……………………….

36 T O D I S T U S Z:\Koulut\Virasto\Varhaiskasvatus\EU -hanke \Valmistavan esikaritodistus laiva2013.doc