16.1.2010 Ulla Lappalainen1 Suomi toisena kielenä -opetuksesta Mistä kielitaito koostuu? Mitä suomi toisena kielenä -opetus tarkoittaa? Suomi äidinkielenä.

Esitys aiheesta: "16.1.2010 Ulla Lappalainen1 Suomi toisena kielenä -opetuksesta Mistä kielitaito koostuu? Mitä suomi toisena kielenä -opetus tarkoittaa? Suomi äidinkielenä."— Esityksen transkriptio:

1 16.1.2010 Ulla Lappalainen1 Suomi toisena kielenä -opetuksesta Mistä kielitaito koostuu? Mitä suomi toisena kielenä -opetus tarkoittaa? Suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä -opiskelun eroavaisuuksia Kuka on S2-oppilas ja kuka sen määrittelee? S2-oppilaan opetuksesta Suomi toisena kielenä toisella asteella ja lukiossa Ruotsin kielen opiskelu Muiden oppiaineiden opiskelu Oppimisen tukeminen Toisen kielen oppimisesta Oman äidinkielen opiskelu

2 16.1.2010 Ulla Lappalainen2 Mistä kielitaito koostuu? ymmärtäminen kuullun ymmärtäminen lukutaito ja luetun ymmärtäminen tuottaminen puhuminen kirjoittaminen kielentuntemus ja kielenopiskelutaidot

3 16.1.2010 Ulla Lappalainen3 Mitä suomi toisena kielenä –opetus tarkoittaa? Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine - suomi toisena kielenä on yksi tämän oppiaineen oppimäärä - muita oppimääriä ovat mm. suomi, ruotsi, saame, romani, viittomakieli tai muu oppilaan äidinkieli - suomi toisena kielenä ei siis ole tukiopetusta, vaan näillä tunneilla opiskellaan sitä kieltä, jota monikulttuurisen oppilaan ympäristössä puhutaan ja jolla hän suomalaisessa peruskoulussa opiskelee

4 16.1.2010 Ulla Lappalainen4 Suomi äidinkielenä ja suomi toisena kielenä - opiskelun eroavaisuuksia suomi äidinkielenä -oppimäärä -tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältönsä kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä -kattaa kielen osa-alueet ja tehtävät -esim. 1.-2.luokilla tuntimäärä 14h/vk -arviointi perustuu kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta 2. ja 5. luokan päättyessä sekä päättöarvioinnin kriteereihin arvosanalle 8 -SU AI-opettaja: alakoulussa luokanopettaja, yläkoulussa aineenopettaja suomi 2 -oppimäärä -opetuksen lähtökohta toisen kielen oppijan oppimistilanne -eroaa sekä tavoitteiltaan että sisällöiltään SU AI -oppimäärästä -suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan kaikissa oppiaineissa -esim. 1.-2.luokilla tuntimäärä on 2-4h (erill. op.) + 10h (luokassa) -arviointi perustuu yleiseurooppalaisen viite-kehyksen suomalaiseen sovellukseen: perusopetuksen päättyessä pyritään toimivaan/sujuvaan peruskielitaitoon (B 1.1. – B 1.2.) -S2-opettaja perusopetuksessa: aineenopettaja, jolla on lisäksi monikulttuurisuusopintoja

5 16.1.2010 Ulla Lappalainen5 Kuka on S2-oppilas ja kuka sen määrittelee? Maahanmuuttajille opetetaan suomea toisena kielenä, mikäli heidän suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetuksen tarpeen päättää koulu. Käytännössä tarpeen yleensä määrittelevät S2-opettaja / luokanopettaja / äidinkielen opettaja yhdessä. S2-opetusta annetaan maahanmuuttajataustan omaaville, paluumuuttajille ja ulkomailta adoptoiduille lapsille. Osallistumisen kriteerinä on siis kielitaidon taso.

6 16.1.2010 Ulla Lappalainen6 S2-opetukseen kuuluvan oppilaan arvioinnista ja opetuksesta S2-oppilas arvioidaan S2-oppimäärän mukaan, vaikka hän ei erillisessä S2- opetuksessa kävisikään. Todistukseen arvosana tulee sille varattuun kohtaan, siis: äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine, suomi toisena kielenä - oppimäärä. Jos S2-oppilaan kielitaito on muuten hyvä, mutta hänen kirjoittamisessaan esim. näkyy vielä kehittymässä oleva suomen kielen taito, hän voi opiskella suomi äidinkielenä -tunneilla, jos hänen katsotaan hyötyvän enemmän näistä tunneista. Arviointi on kuitenkin S2-oppimäärän mukainen. Kaikki äidinkieltä opettavat opettajat (luokan- ja aineenopettajat) joutuvat siis usein opettamaan myös suomea toisena kielenä monikulttuurisille oppilailleen, koska osa S2-tunneista opiskellaan äidinkielen tunneilla luokassa. Käytännössä kaikki koulun S2-oppilaita opettavat eri oppiaineiden opettajat joutuvat huomioimaan opetuksessaan monikulttuuriset oppilaat.

7 16.1.2010 Ulla Lappalainen7 Suomi toisena kielenä toisella asteella ja lukiossa Toisella asteella ja lukiossa suomea voi opiskella suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaan. Joissakin toisen asteen ammatillisissa kouluissa järjestetään maahanmuuttajille suomen kielen koe jo kouluun hakemisen yhteydessä. Lukion suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen voi osallistua opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Osallistumisoikeus tarkistetaan väestörekisteristä. Jos äidinkieleksi on merkitty suomi, opiskelija kirjoittaa suomi äidinkielenä -kokeen. Suomi toisena kielenä -koetta pidetään samanarvoisena kuin suomi äidinkielenä -koetta korkeakouluihin pyrittäessä.

8 16.1.2010 Ulla Lappalainen8 Ruotsin kielen opiskelu jos ruotsin kielen opiskelu tuottaa yläkoulun S2-oppilaalle erityisen suuria vaikeuksia, voidaan menetellä seuraavasti: - ruotsin kielen oppimäärä eriytetään - jos se ei riitä, oppimäärä yksilöllistetään - jos sekin on ylivoimaista, haetaan vapautusta ruotsin kielen opiskelusta (vapautuksen hakee huoltaja ja sen myöntää rehtori) - oppilaan ruotsin kielen opiskelusta mahdollisesti vapautuvat tunnit eivät tarkoita oppilaalle vapaatunteja, vaan silloin oppilas opiskelee pääsääntöisesti S2-oppimäärää - alakoulun tulee nivelvaiheessa mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä yläkoulun kanssa, niin että jo silloin voidaan arvioida mahdolliset tulevat vaikeudet ruotsin kielen opiskelussa

9 16.1.2010 Ulla Lappalainen9 Muiden oppiaineiden opiskelu eriytetty opetus ja oppimateriaali, suulliset tai omalla äidinkielellä annetut vastaukset, lisäaika koetilanteissa, erityisopettajan/ oman äidinkielen/S2- opettajan/avustajan apu, koetilanteissa omalla äidinkielellä vastaaminen, äänikirjat, oppimista auttava ja helpottava välineistö ja materiaali ovat tukitoimia, joiden tulisi olla oppilaiden ulottuvilla yleisopetuksen materiaalit, erityisopetukseen tarkoitetut oppikirjat ja selkomateriaalit, omakieliset materiaalit, eri oppiaineiden sanastot eri kielillä eri oppiaineiden opettajien välinen yhteistyö arvioinnin yhteydessä välttämätöntä suomi toisena kielenä -opettajan tai oman äidinkielen opettajan pitämät kokeet arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito arvioinnin oltava monipuolista ja joustavaa, jotta osaaminen voidaan arvioida kielitaidon puutteista huolimatta kehittyvä ja vielä osin puutteellinen kielitaito ei voi olla syy siihen, että oppilaasta tehtäisiin HOJKS-oppilas oppilaan kielitaitoa arvioidaan vain suomi toisena kielenä -opetuksen yhteydessä, muissa oppiaineissa arvioidaan oppiaineksen hallintaa

10 16.1.2010 Ulla Lappalainen10 Oppimisen tukeminen suomi toisena kielenä –opetus oman äidinkielen opetus lisätty suomi toisena kielenä - ja oman äidinkielen opetus oman opettajan antama tukiopetus jakotunnit eri oppiaineiden opetus omalla äidinkielellä osa-aikainen erityisopetus oppilaan opinto-ohjaus koulunkäyntiavustajan palvelut Kotoutumis-/oppimissuunnitelman tekeminen

11 16.1.2010 Ulla Lappalainen11 Toisen kielen oppimisesta Kielen oppiminen jokapäiväisistä tilanteista kielen käyttämiseen opiskelukielenä vie aikaa 5 – 10 vuotta. Pintakielen voi omaksua nopeasti n. 1-2 vuodessa. Ymmärtävän ja vaativan opiskelun mahdollistavan kielitaidon hankkiminen vie siis useita vuosia.

12 16.1.2010 Ulla Lappalainen12 Oman äidinkielen opiskelu Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Maahanmuuttajien äidinkieli arvioidaan erillisellä todistuksella lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004: Liite 5: Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi tavoitteet keskeiset sisällöt oppilaan arviointi kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä