Työaikalaki (1996) Säännöllinen työaika 8 t/vrk 40 t/vk Monissa työehtosopimuksissa 7,5 t/vrk 37,5 t/vk © Raija Niemelä

Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. © Raija Niemelä

Työaikalaki ei koske mm. johtamistehtäviä kotitöitä poronhoitoa ja kalastusta uskonnollisia toimituksia (papit ja kanttorit) työnantajan perheenjäsenen työtä © Raija Niemelä

Työaika työaikaa ei ole varallaoloaika terveystarkastukset työnantajan järjestämät sosiaaliset tilaisuudet ruokatauot, mikäli tt voi esteettömästi poistua työpaikalta työmatkaan käytetty aika koulutusaika muualla kuin työpaikalla © Raija Niemelä

Työaika Viikoittainen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana esim. puoli vuotta 6 pv/vko, puoli vuotta 4 pv/vko poikkeamat viikoittaisessa työajassa © Raija Niemelä

Ylityö Työaikalainsäädännön tarkoittamaa ylityötä on työ, joka tehdään vuorokautisen 8 tunnin ja viikoittaisen 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi © Raija Niemelä

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö © Raija Niemelä

Ylityökorvaus Vuorokautinen ylityö kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja muilta 100 %:lla korotettu palkka Viikoittainen ylityö 50 %:lla korotettu palkka Työehtosopimuksissa korotus voi olla esim. 50 % kahdelta ensimmäiseltä ja 100 % muilta tunneilta tai 100 % kaikilta tunneilta © Raija Niemelä

Lisätyö Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka © Raija Niemelä

Esimerkki ylitöiden laskemisesta Ma Ti Ke To Pe La Su Säännöllinen ta 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 - - Tehty työaika 9 10 7,5 8 12 4 - ma ti ke to pe la su lisätyö 0,5 0,5 - 0,5 0,5 0,5 50 % 1 2 - - 2 100 % 2 50 % viikoittainen 3,5 © Raija Niemelä

Jaksotyöaika kolmen viikon jaksoina enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksoina enintään 80 t Jaksotyö on mahdollista esim. seuraavilla aloilla: poliisi, tulli sairaalat kuljetukset, alukset kotitaloustyö vartiointi majoitus- ja ravitsemisala taide- ja huvittelulaitokset © Raija Niemelä

Esimerkki jaksotyöstä vko 1 ma ti ke to pe la su 10 10 10 10 10 10 - vko 2 ma ti ke to pe la su 10 10 - - - - - © Raija Niemelä

Liukuva työaika Työaika voidaan sopia liukuvaksi, jolloin sovitaan kiinteästä työajasta, liukumarajoista sekä työajan pidennysten ja alitusten enimmäis-kertymistä vuorokautinen ylityö on työ, mikä ylittää 8 tunnin vuorokautisen työajan (ei merkitystä kuinka pitkän työpäivän työntekijä oli aikonut tehdä ilman työnantajan ylityöpyyntöä) © Raija Niemelä

Esimerkki ylitöiden laskemisesta Työntekijän säännöllinen työaika on ma - pe 7,5 t/pv. Mitä tunteja (lisätyö-, viikkolepo-, ylityötunnit jne.), miten ne korvataan ja paljonko hänellä niitä on työaikalain mukaan seuraavanlaisen viikon aikana? (Ei tarvitse laskea rahassa.)   ma ti ke to pe la su 8 7,5 11 6 5     ma ti ke to pe la su tehty 8 7,5 11 7,5 7,5 6 5 lisätyötä 0,5 - 0,5 - - 1,5 - 50 % vrk - - 2 - - - - 100 % vrk - - 1 - - - - 50 % vko - - - - - 4,5 5 su-korotus 100 % 5 Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa,(sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvän rahakorvauksen. © Raija Niemelä  

Esimerkki. Työntekijän palkka on 1800 € ja tuntipalkanjakaja on työehtosopimuksessa 150. Laske toukokuun palkka, kun hän on eräällä viikolla toukokuussa tehnyt töitä seuraavasti: 2,5 lisätyö 2 50 % vrk-ylityö 1 100 % vrk-ylityö 4 50 % vko-ylityö (sama kuin edellinen) sunnuntaityö Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 euroa. Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 = 30 50 % 2 * 18 = 36 100 % 1 * 24 = 24 50 % 4 * 18 = 72 100 % 4 * 12 = 48 Yhteensä 210 euroa Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 euroa © Raija Niemelä

Ylityön määrää koskevat rajoitukset (laki voimaan 1.1.1997) Ylitöiden enimmäismäärä 250 t/vuosi Ylimääräisen (sovitaan työpaikalla) ylityön enimmäismäärä 80 t/vuosi EU:n työaikadirektiivi rajoittaa ylitöiden enimmäismäärän 138 tuntiin/4 kk © Raija Niemelä

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikaan voidaan sopia (työnantaja ja työntekijä) vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan palkalliseen vapaa-aikaan vapaa-ajan pituus määräytyy korotetun palkan mukaan annettava 6 kk:n kuluessa © Raija Niemelä

Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityötä on työ, joka tehdään sunnuntaina vapunpäivänä itsenäisyyspäivänä kirkollisena juhlapäivänä Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (peruspalkkaan), ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan ) © Raija Niemelä

Työaikakirjanpito Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työaikakirjanpito on vaadittaessa esitettävä työsuojelutarkastuksen suorittajalle sekä luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle (työaikalaki, ei voi poiketa). Työnantaja voi valita kirjaustavan. © Raija Niemelä

Työaikakirjanpito 1. tapa säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli- hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niiden korvaukset (sopii kuukausipalkkaisten työaikakirjanpitoon) 2. tapa kaikki tehdyt työtunnit, sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotukset (sopii tunti- ja suorituspalkkaisten työaikakirjanpitoon) © Raija Niemelä

Tuntipalkan laskeminen jaetaan kuukausipalkka ko. henkilön ao. kuukauden säännöllisten työtuntien lukumäärällä Huom! kuukaudet eri pituisia TAI jaetaan kuukausipalkka pitkältä aika-väliltä lasketun kuukauden säännöllis-ten työtuntien keskiarvolla, mikä on ilmoitettu työehtosopimuksessa, esim. 157 tai 160 © Raija Niemelä

Esimerkki tuntipalkan laskemisesta Työntekijän kuukausipalkka on 2100 €, normaali työaika on 7,5 t/pv. Hän on ollut poissa 10 tuntia. Mikä on kuukauden palkka? Työpäivien määrä 21. 21 todellista työpäivää * 7,5 t = 157,5 t tehdyt tunnit 157,5 - 10t = 147,5 t Palkka 2100 * 147,5 = 1966,67 157,5 © Raija Niemelä

Päiväpalkka Päiväpalkan laskemista tarvitaan, kun työntekijä a) tulee palvelukseen b) lähtee palveluksesta kesken kuukauden tai c) on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa Jakajana kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärä tai työehtosopimuksen mukainen muu luku (esim. 21) Vuosilomapalkan ja -korvauksen laskemisessa jakajana 25 (vuosilomalaki) © Raija Niemelä

Esimerkki päiväpalkan laskemisesta 1. tapa esim. kaupan alalla Kun palkkaan oikeuttavien työpäivien määrä on 12 tai suurempi kk-palkka/21 * tehdyt työpäivät Muulloin vähennetään täydestä kk-palkasta poissa oltujen työpäivien palkkaa vastaava määrä. 2. tapa Jakajana kuukauden todelliset työpäivät Esimerkki Kuukausipalkka 2000 € Työpäiviä 20 kuukaudessa Poissa 2 työpäivää Oikea tapa laskea 2000 € - 2* 95 € = 1810 € Ei lasketa näin: 2000/21 * 18 = 1714 € © Raija Niemelä

Peruspalkan suuruuden määrittäminen korotettua palkkaa laskettaessa mukaan lasketaan (sopimukseen perustuvat palkkaan verrattavat lisät) kuukausipalkka, kalliinpaikan- ja ikälisät luontoisedun raha-arvo (työehtosopimuksessa) provisiopalkka (työehtosopimuksessa) tuotantopalkkiot (työehtosopimuksessa) ei mukaan vuorotyölisä säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava korvaus tilapäisluontoiset korvaukset (esim. yli- ja lisätyöstä) © Raija Niemelä

Viikkolepo Viikkolevon on oltava yhtäjaksoisesti sunnuntain (tai muuna) aikana vähintään 35 t (laki voimaan 23.11.1996) Korvaaminen Ensisijaisesti vastaavana vapaa-aikana viimeistään seuraavan 3 kuukauden aikana TAI työntekijän suostumuksella korvaus rahana (jo maksetun peruspalkan lisäksi 100 %:n korotus) © Raija Niemelä

Arkipyhäkorvaus Kun juhlapäivä sattuu arkipäiväksi, joka muuten olisi työpäivä, tuntipalkkalaisten osalta työehtosopimuksissa on yleensä sovittu arkipyhäkorvauksesta tai lyhennetystä työviikosta. Korvaus maksetaan säännöllisen työajan mukaisesti keskituntiansion perusteella. Mikäli työntekijä on työssä, palkka maksetaan kuin sunnuntaityöstä. © Raija Niemelä

Arkipyhiä esim. graafisella alalla ovat: Pitkäperjantai Toinen pääsiäispäivä Vapunpäivä * Juhannusaatto Itsenäisyyspäivä * Jouluaatto Ensimmäinen joulupäivä Uudenvuodenpäivä Tapaninpäivä Loppiainen Helatorstai © Raija Niemelä

Lyhennetty työaika, osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke TT:n alkuperäinen kuukausipalkka on 2000 €/kk. Lisäksi hänellä on 500 €:n autoetu. Alkuperäinen työaika on 7,5 t/pv. TT siirtyy osa-aikaeläkkeelle 1.2., jonka jälkeen hän työskentelee 6 t/pv neljänä päivänä viikossa eli 24 t/vko. Mikä on uusi kuukausipalkka? Uusi kuukausipalkka 2500 * 24 = 1600 euroa 37,5 Jos henkilö luopuu autoedusta, tulee rahapalkka olemaan 1600 euroa. Jos autoetu säilyy, rahapalkan osuus on 1100 euroa ja autoedun 500 euroa. © Raija Niemelä