OPPIMISEN JA KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Johdanto Idean projektityöni aiheeseen sain erään koulun opettajalta, joka kertoi koulunsa olevan kiinnostunut.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Verkko-opetuksen laatutyöpaja Vopla-seminaari
Advertisements

Future Learning Environment
AVARUUS Tutkiva oppiminen
Ari Hietala.  "prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.”  tarvitsee.
W w w. a o k k. f i VERKKO-OHJAUS Aihetta tarkastellaan ohjauksen valmistelun ja ennakoinnin sekä opiskelutoiminnan ohjauksen näkökulmasta. HAMK Hanne.
Carpe Diem – suuntaa huomiseen Sosiaalinen media opetuksessa ja oppimisessa Blogit ja RSS - verkko-oppimisen uusia mahdollisuuksiako? Juha Lång, Mindcom.
Kokemuksia ja kehitysideoita. PLE:N taustaa • Opiskelijat oman ympäristönsä suunnittelijoita ja ylläpitäjiä • Itseohjautuva oppiminen • Yhteisöllinen.
MULTIMEDIAN MONET MUODOT
Verkko-opetuksen laadunhallinta yliopistoissa – millä toimenpiteillä yhdessä eteenpäin Janne Sariola, Annikka Nurkka, Sari Tervonen
Toimivat luokkatilat Ressuun Helsingin Eteläisen piirin OSUKE -hanke.
Käyttäjäkokemuksen muodostuminen ja kehittäminen verkkoyhteisössä Maria Hyytiäinen Työn valvoja ja ohjaaja: Dosentti Timo Korhonen
Katja Yritys TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
Katja Pesonen TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
Katja Yritys TTKK/DMI/Matematiikan laitos Hypermedialaboratorio
OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
Opetusmenetelmät Mitä opetusmenetelmillä tarkoitetaan
Ajatuksia oppimisesta
Verkkoympäristöt lähiopetuksen rinnalla/tukena
Siivikkala, Metsäkylä, Viljakkala Opetuspäällikkö Leena Pöntynen
Oppimisen ohjaaminen tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa Kasvatus-pilotti Tutkija KM Riikka Pajunen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Laajennettu työssäoppiminen ©koulutus()eximo5.fi.
 Tutkimuksemme kantavana ajatuksena on uskomus siitä, että yhdistämällä matematiikan opetus johonkin konkreettiseen asiaan saavutetaan syvällisempää.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Ihminen ääriolosuhteissa -kurssi
PLE – Personal Learning Environment PeLE - Henkilökohtaisten oppimisympäristöjen kehittäminen - projekti 2008 – 2011 Aija Hietanen.
Soneran perehtymisohjelma - henkilöstökoulutusta verkossa. KM Esa Kähäri TaY, Hypermedialaboratorio Finland MULTIMEDIAN MONET MUODOT, KAMU-tavoitetutkimusten.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia
Savonia-ammattikorkeakoulu, Terveysala, Kuopio
Ympäristöverkko - ympäristökasvatusta avoimessa oppimisympäristössä Katja Piiksi TTKK/DMI/Hypermedialaboratorio Multimedian monet.
Kirjasto avoimena oppimisympäristönä – Tiedonlähteitä.
FSD:n seminaari Tutkimusmenetelmien oppimateriaalit ja verkko-opetus Tampere Tapani Alkula, HY Esimerkkinä on Helsingin yliopiston sosiologian.
Tilastomatematiikkaa verkossa - Pythagoras-oppimisympäristö
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
HOPS-projekti Koulutusteknologian perusopinnot Henna Mikkola Merja-Maaria Oinas Tiina Torvinen.
Sulautuva opetus ja vuorovaikutus Taina Joutsenvirta Verkkopedagogiikan asiantuntija
Aija Hietanen, Savonia-ammattikorkeakoulu
HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETTAJILLE Krista Auvinen 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
JOHDATUS TUTKIVAAN OPPIMISEEN
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
Viestinnän opiskelijat verkossa KM Auli Posti Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus MULTIMEDIAN MONET MUODOT 21.
Verkko-oppimisympäristöt oppimisen tukena Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä Sallariina Haarala Pia Lipponen.
Sosiaalinen media kevyesti sulautettuna Hy / Antero Aunesluoma
Tutkimuspohjainen opetus ja opetuksen kehittäminen
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETTAJILLE Kiravo-projekti 2011 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Teemana oppimisprosessin aktivointi – sulautuvan opetuksen mahdollisuudet Kati Vilonen Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu.
TEHOA OPISKELUUN.  Tee läksysi ja lue oppikirjaa ja muistiinpanoja kurssin aikana.  Tee tehtävät ennen seuraavaa tuntia pystyäksesi seuraamaan kurssia.
Oppiaine-kokonaisuus
Ops seminaari Askola.
Opetusta verkkoon – miksi? Sari Koski-Kotiranta
Ajattelu ja oppimaan oppiminen
© Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus ( Sami Paavola Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus.
OPS 2016 teesit. Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen OPS-perusteet.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2016 Opetussuunnitelma uudistuu.
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen Pekka Linna, Koulutuksen arviointikeskus.
KAVERIKAHVILA Vertaisoppimisen menetelmiä kouluihin
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen
Kokemuksia yhteistoiminnallisesta kemian opetuksesta lukiossa.
Ainetyöryhmien työn aloitus
”Elämys- ja seikkailupedagoginen luontoliikunta opetussuunnitelman toteutuksessa: Etnografinen tutkimus” Maarit Marttila, LitT, opinto-ohjaaja   Tampereen.
Vanhempainilta
HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ OPETTAJILLE
Verkkopedagogiikka? Tarvitaanko verkkopedagogiikkaa?
Anna Alftan Heikki Hannula
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Mikä? Kenelle? Miksi? Eeva-Riitta Yliniva 2017.
Esityksen transkriptio:

OPPIMISEN JA KOULUTUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Johdanto Idean projektityöni aiheeseen sain erään koulun opettajalta, joka kertoi koulunsa olevan kiinnostunut verkko-oppimisympäristöstä, jota voitaisiin käyttää opetuksen apuna. Verkko- oppimisympäristöä hyödynnettäisiin etenkin ympäristökasvatuksen opiskelussa. Oppimisympäristön valintaan vaikuttaisi oppimisympäristön maksuttomuus. Projektityöni tarkoituksena oli tutkia verkko-oppimisympäristöä, joka tunnetaan nimellä Future Learning Environment eli FLE3. Se asennettiin Oulun yliopiston palvelimelle. Tutustuin sen toimintaan, ja tarkastelin ympäristön mahdollisuuksia ja rajoituksia oppimisen infrastruktuurien avulla. En toteuttanut verkko-kurssia, vaan itsenäisen tutkimisen ja työskentelyn avulla selvitän tutkittavan verkkoympäristön toimintaa ja hyödyntämistä oppimisprosessin kannalta katsottuna. Päätutkimusongelmani oli soveltuuko FLE3 -verkko- oppimisympäristö erään koulun opetuksen tueksi? Lisäksi selvitin miten FLE3 tukee oppimista, ja mitä oppimiseen liittyviä rajoituksia FLE3-oppimisympäristössä on? FLE3 Taideteollinen korkeakoulu Media Lab kehitti Future Learning Environment -oppimisympäristön eli FLE:n. Tarkastelin uusinta versiota, FLE3:a. Se suunniteltiin yhteisöllisen oppimisen tueksi, jotta oppijan asiantuntijuus kehittyisi, kun hän on tiedon tuottaja ohjaten ja arvioiden omaa oppimisprosessiaan ryhmän ja ohjaajan kanssa. FLE3 perustuu viiteen periaatteeseen: itseohjautuvuus, tutkiva oppiminen, vuorovaikutus yhteisössä, metakognitio ja tuki. FLE3 mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen verkossa. Yhteisöllisyyttä tukeva tekniikka auttaa luomaan yhteisiä tarkastelutapoja sekä rakentamaan ja käsittelemään tietoa. Metakognition kehittämistä pidetään merkittävänä tavoitteena kohti oman oppimisen parempaa hallintaa ja asiantuntijuutta, ja tämä kehittäminen on oppimaan opettamista ollen osa elinikäistä oppimista. Opettajalla on keskeinen rooli tuen antajana; hän ohjaa oppimisprosessia, keskustelua ja tavoitteiden saavuttamista. Koulutusteknologian perusopinnot, Projektiopiskelu, kevät 2009 Katri Alaraatikka FLE3-oppimisympäristön tarkastelua Tärkeimmät lähteet - Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (1999). Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY - Kirjapainoyksikkö. - Lakkala, M. & Lipponen, L. (2004). Oppimisen infrastruktuurit verkko-oppimisen tukena. Teoksessa Korhonen, V. (Toim.)Verkko-opetus ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Cityoffset Oy. - Kuva. Tiedon rakentaminen Kuva. Työpöytä-näkymä tiedostojen, kurssien ja kansioiden lisäämisen jälkeen Projektin tulokset FLE3-oppimisympäristössä on potentiaalia alakoulun opetuksessa. Se tuntuu soveltuvan etenkin lähiopetuksen tueksi, mutta se ei ole yleiskäyttöön soveltuva ympäristö, ja siksi sen käyttö opetuksessa on rajallinen. Tämä johtuu siitä, että oppimisympäristö nojautuu vahvasti tutkivan oppimisen periaatteeseen, johon se yksinomaan on rakennettu. Koska ongelman asettelu lähtee oppilaasta, tulee tutkimiseen motivaatiota, joka lisää tutkimuksen onnistumista. Tiedonrakentelun merkitys on korostunut FLE3:ssa. Oppilaan oppimisprosessin kehittymisessä on metakognitio apuna, työkalujen muodossa tai tiedon säilyvyydessä. Vuorovaikutuksen avulla tuotetun yhteisen tiedon näkyvyydellä mahdollistuu korkeammantasoisen tietämyksen rakentuminen, ja oppiminen siten tehostuu. Päätutkimusongelmani liittyi FLE3:n soveltuvuuteen tietyn koulun lähiopetuksen tueksi. Oppimisympäristön valinnan kriteereinä olivat ilmaisuus, materiaalin tuottaminen ja ongelmalähtöisen tutkimisen mahdollisuus. Nämä vaatimukset täyttyvät FLE3:ssa, joten voin suositella tätä, kunhan vain oppimisympäristön käyttämiseen käytetään huolella aikaa. Pohdintaa Kurssin aikana tutustuin erilaisiin projektinhallintatyökaluihin, joista yhtä käytin oman työskentelyn tukena. Valitsin Scrumyn, sillä sitä oli helppo käyttää ja siinä tarvitsi vain listata omat tehtävät. Projektityön tekemisen vaikeimpana asiana koin aikataulutuksen. Vaikka yritin aikatauluttaa realistisesti omaa työskentelyäni, niin se ei tuntunut toimivan. Kun samalla opiskelen perusopintojani, niin en pystykään aikatauluttamaan tekemisiäni tarkasti, sillä joka viikko tuntui tulevan uusia tehtäviä, joista ei kurssin alussa ollut välttämättä mainittu.