Toinen teema: Organisaationäkökulma: strategia ja suunta Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2005

Organisaationäkökulma: strategia ja suunta johtaminen suuntaajana visiointi tavoitteet legitimiteetti arvot strategiset areenat

Johtaminen suuntaajana johtaminen on voimavarojen, resurssien suuntaamista Rowleyn ja Roevensin mallissa visio suuntaa kohti tulevaisuutta arvot suuntaavat kohti todennäköisesti muidenkin hyväksymiä toimintamalleja

Aika johtamisen ulottuvuutena Aika juoksee kaiken aikaa, tulevasta menneeseen päin. Tulevaisuus on aina epävarma, uhkien ja mahdollisuuksien lähde Mennyt (jo koettu) tiedetään, se on siis kokemusten lähde Nykyhetki on siirtymä (passage) tulevaisuudesta menneisyyteen.

Nykyhetki voidaan kuvata toimintana sosioteknisessä kontekstissa kontekstuaaliset tekijät sosioteknisesti tarkasteltuina (William Reddin 1970): oma esimies, kollegat, alaiset, työprosessit, organisaatio (ja ympäristö) tällä hetkellä vallitsevat toiminnan kuvausmallit ovat entistä dynaamisempia, epälineaarisia

Kontekstuaaliset tekijät: esimiestyön puitteet ympäristö oma esimies organisaatio esimies kollegat työprosessit alaiset kulttuurinen sosiotekninen (William Reddin, Managerial Effectiveness, 1970)

Strategiamalleja Interactive: yhdessä pohdinta, prosessi alkaa ylhäältä tai alhaalta Top down: ylin johto tai visionääri päättää Bottom up: väki päättää

Top down Stra- tegia ! ? ? ?

Bottom up: kaksi polkua Stra- tegia

Interactive Stra- tegia

Interactive Strateginen areena - kun yhdessä pohditaan, - syntyy yhteinen käsitys ja - energiaa voidaan suunnata - strategia arjen tasolle - kaikkien ideat strategiatyöhön Stra- tegia

Ylenpalttisen strategiatyön uhkakuva!

Miten sitten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista? strategiset tavoitteet on esillepantava siten, että ihmisten silmät alkavat kiiltää ja posket hehkua! = sisällöt, profiili, tavoitekuva strateginen johto raamittaa sisällöt esimiehet vievät omiin yksikköihinsä viestintäyksikkö hioo ja auttaa toteutuksessa viestintää on harjoitettava määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla = toiminta ja viestinnän järjestelyt liittyy yleiseen toiminnan organisointiin ja suunnitteluun

Visiointi visionääri kehystarina ja strategiset perusviestit visiot elämään: TTS, rullaava budjetointi, tavoitteet, tiekartat (long term & short term roadmaps)

Visionääri (Warren Bennisin mukaan)  Visio eli palmu- saaristo Hyvä perimä  aika mennyt nyt tuleva

Vision esillepano ihmisten pitää nähdä itsensä visiossa Kun Martin Luther King kertoi ”I have a dream” ja kun sadat tuhannet kuuntelivat liikuttuneina, he eivät suinkaan miettineet: ”onpa Martinilla upea visio”, vaan näkivät itsensä tuon vision osana ja tuo tunne järisytti ”reunoilta terävä, keskeltä sumea” visio on harkitun epämääräinen, (blurred), silti suunnan näyttävä

Visio visio on tila, ei kangastus tai sähköjänis kuvaa tulevaa toiminnan ympäristöä ja omaa asemaa siinä ensin rautalankamalli: kehyskertomus strategiset perusviestit, esimerkiksi 3x3x3-kuvana

Hyvä esimerkki katseen nostamisesta visiotyössä: Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja jossa hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio

Ulkoinen legitimiteetti Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

Strategiset perusviestit kertovat, mihin asioihin on juuri nyt fokusoitava, jotta lähestytään visiota kertaava 3 x 3 x 3 -malli: ensin koko organisaation tasolla sitten sovelletaan tulosyksiköiden tms tasolle kummatkin tarkistetaan strategian tarkistuksen yhteydessä

Strateginen viestintä Strateginen viestintä on siis strategisten asioiden viestintää: missio visio toiminta-ajatus strategia arvot Tärkeää, koska -strategiat usein arjelle vieraita hankkeita, joita tehdään ”siellä jossain” -tarvitaan yhteinen käsitys siitä, missä ja mihin mennään - visio, missio ja arvot näyttävät suunnan, etenkin uusissa, odottamattomissa tilanteissa -strateginen syke on kiihtynyt, ei ole varaa klappiin ja luppoaikoihin

Taktinen suunnittelu tärkeää, koska ihmiset toteuttavat suunnitelmat Visio eli palmu- saaristo TTS, rullaava budjetointi, road mapit: suuntaavat muutosta 2006 2005 2004 TTS kriisi tasaisen kasvun kausi long term road map short term road map tasaisen kasvun kausi aika mennyt nyt tuleva

Strateginen viestintä esimiehen näkökulmasta tarkistava viestintä: ”olenko tulkinnut oikein?” 3 strategian jalkautus: motivointi, linkitys arkeen, strategian viestiminen aina sopivissa tilanteissa, jatkuvat strategiaistunnot strategisen tiimin kanssa visio ja strategia, lähes aina ylhäältä annetut esimies JA hänen strateginen tiiminsä 4 2 oma fundeeraus: mistä kyse, mitä tarkoittaa meillä 1

Vision toteuttajat uusia, innostuneita vanhoja, jotka innostuvat eivät halua Visiotyön merkitys on tärkeää, kun työyhteisö Rowleyn ja Roevensin dynaamisen mallin mukaisesti suuntaa kohti (uutta) visiota. Tässä vaiheessa - tarvitaan kohti uutta suuntaa halajavia ihmisiä, jotka jo ovat työyhteisön palveluksessa - olisi hyvä että ne lähtisivät, jotka eivät jaa pääjoukon käsitystä yhteisestä visiosta - lisäksi tarvitaan uutta verta työyhteisön ulkopuolelta, jotka nyt ovat halukkaita antamaan panoksensa (vrt linux)

Arvot yksilön arvot vs työyhteisön arvot Rokeach: arvot ovat pysyviä uskomuksiamme tiettyjen tavoitteiden tai käyttäytymisen paremmuuteen. Nämä uskomukset ohjaavat ja suuntaavat kaikkea toimintaamme

Arvoprosessi ja arvokehikko prosessi, jonka avulla työyhteisö pyrkii löytämään muutamia toimintansa kannalta tärkeitä arvoja, ydinarvoja arvokehikko koska arvot muuttuvat hitaasti, olisi parempi tarkastella ydinarvoja kehikkona, jonka puitteissa voidaan pohtia entisiä ja vaihtoehtoisia arvoja

Arvot, missio ja legitimiteetti työyhteisön “pyhä tehtävä” - kuvaa olemassaolon tarkoituksen ja oikeutuksen, näyttää tien visioon legitimiteetti toiminnan oikeutus

Legitimointi mission hyväksyminen legitimointi tapahtuu sisäisen ja ulkoisen arvioinnin kautta sisäinen: oma väki ulkoinen: media, suuri yleisö, stakeholder-ryhmien edustajat

Areenat Pekka Aulan areenamalli erilaisia areenoita tarvitaan visiointiin strategian jalkauttamiseen arvo- ja legitimiteettikeskusteluihin yhteisen käsityksen muodostamiseen luotaamiseen motivointiin ja sitoutumisen aikaansaamiseen ikävien asioiden viestimiseen

Viestinnän areenat Ralph Stacey1991/Pekka Aula 1998 Vuorovaikutuksen paikat ja tilanteet Esimerkiksi johtoryhmä, osastokokous, tiedotustilaisuus, kahvitauko, sähköinen keskusteluryhmä Ahaa-aukiot Areenalla vallitsee kulttuurinen diversiteetti

Aulan malli organisaation areenoista IntViest vähäistä DissViest runsasta IntViest runsasta DissViest runsasta kamp- pailu mono- liitti latentti anarkis- mi IntViest vähäistä DissViest vähäistä IntViest runsasta DissViest vähäistä

Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999 kaaos muutos tasapaino organisaation diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

Integroiva ja dissipatiivinen viestintä ohjaa kohti järjestystä tarkkaa, kirjaimellista reaktiivista tarkoituksellista toimii hyvin kriisin jälkeen Dissipatiivinen: muuttaa bifurkaatiopisteen valintoja metaforista proaktiivista spontaania toimii hyvin kriisissä ja uutta etsittäessä