Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät

Esitys aiheesta: "Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät"— Esityksen transkriptio:

1 Viides teema: Esimiesviestinnän kultajyvät
Leif Åberg: Esimiesviestinnän erikoisluentosarja kevätlukukausi 2002

2 Kurssin suorittaminen
Luennot: luentopäiväkirja Kirjallisuus: temaattisia esseitä 2 ov = 2 teosta 4 ov = 4 teosta Aula P ja Oksanen A: eEpos: suomalainen internet-unelma Salminen J: Johtamisviestintä tai Salminen J: Päätöksentekijätyypit ja johtamisviestintä Åberg L: Esimiehen viestintäopas Åberg L: Viestinnän johtaminen

3 Tavoitteet: kurssin suoritettuaan opiskelija
oivaltaa viestinnän merkityksen johtamistyön olennaisena osana osaa hahmottaa viestintään vaikuttavia työyhteisön rakenteellisia ja toiminnallisia tekijöitä ja osaa ottaa ne huomioon johtamistilanteissa hallitsee työssä esiintyviä yleisiä vuorovaikutustilanteita ryhmässä ja yksilötasolla

4 Painotukset: neljä teemaa
Esimiestyön raamit, sisältö ja muuttuva rooli Organisaationäkökulma: strategia ja suunta Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikka Yksilönäkökulma: yksilödynamiikka Kooste

5 Temaattiset esseet Viestintä työyhteisön toiminnan suuntaajana
Viestintä muutoksen johtamisessa Viestintä ja Johtamistyylit ja viestintä Yhteisen ymmärryksen merkitys työyhteisöjen toiminnassa Viestintä työryhmän synergiaa ja luovuutta kirvoittamassa Viestinnän areenat Viestintä ja sitoutuminen Viestintä ja vaikuttaminen

6 Teemojen kytkeytyminen
johtaminen vaikuttaminen muutos suuntaus yhteinen ymmärrys areenat muutokseen tarvittava osaaminen ja energia synergia luovuus

7 Viestintä työyhteisön toiminnan suuntaajana
haasteena tulevaisuus ! strategian määrittely ja toteutus kiintopiste: visio missio ja arvot profiloivaa viestintää muutosten havaitseminen luotaus muutoksen johtaminen jalkautus: sitoutuneisuuden aikaansaamista yhteisön kulttuurien merkityksen tiedostaminen

8 Viestintä muutoksen johtamisessa
muutoksen luonne muuttunut: epäjatkuva, nopeutuva muutospelko (”en tiedä, en osaa, en halua, en uskalla”) kognitiot ja emootiot: muutoksen hahmottaminen (mm Wurmanin siivutus ja ulotteistaminen), perusturvallisuus organisaation muutosvalmius, ketteryys oppiva organisaatio luotaus, suuntaus ja muutosviestintä dynaamiset muutosmallit vs mekanistiset (mm Nadler : luo edellytykset muutokselle, motivoi, siirry; tai Salminenkin teeseineen) pienin askelin, mikäli mahdollista johtamisviestinnän on muututtava, jotta työtä tekevä ihminen kestäisi kulttuuristen tekijöiden huomiointi (mm Deal& Kennedy), mutta mitä tarkoittaa, että vahva yrityskulttuuri auttaa muutostilanteissa?

9 Viestintä ja johtaminen @-olosuhteissa
lähettäjä-vastaanottaja -suhde muuttuu esimies-alainen -suhde ja spontaanit areenat asiakkaan rooli viestintäilmasto muuttuu epähierarkisoituminen ja demokratisoituminen dialoginen, vuorovaikutteinen viestintä organisaation on muututtava jatkuva oppiminen, joustavuus Sengen ja Käuferin malli: yksilö vs yhteisö; reflektio; monimuotoisuus verkostoituminen johtajuus muuttuu tarinoiden kautta (vision myyminen), hyvä fiilis kollektiivinen johtaminen herkkähipiäisten osaajien heimon johdattaminen silti suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys kunniassa

10 Johtamistyylit ja viestintä
tilannejohtamisen teoriat, mm Reddin: eristyvä viestii niukasti liittävä f2f omistautuva käskyttää yhdentävä pienryhmäviestii tyyppiteoriat: päätöksentekijätyypit järjestelmällinen A-tyyppi formaalia faktaa, printti luova ja intuitiivinen E-tyyppi visuaalista viestintää välissä N-tyyppi: annos kumpaakin johtajan tulisi ottaa itsessään huomioon nämä ja myös osata viestiä eri tyyppien kanssa suoraa ja epäsuoraa johtamisviestintää

11 Yhteisen ymmärryksen merkitys työyhteisöjen toiminnassa
millaisissa tilanteissa tarvitaan delegointi palaute muutos tiimityö visio yhteinen tahtotila, käsitys siitä, mitä yritys tekee ei tarkoita samaa kuin monoliittinen käsitys (josta ei lipsuta); koska maailma muuttuu, tarvitaan jatkuvaa dialogia sekin lisää yhteistä ymmärrystä, että nähdään kuinka eri mieltä asioista ollaan ! ymmärtävätkö eri päätöksentekijätyypit toisiaan? ”yhteistyö alkaa yhteisestä näkemyksestä” ? (Fujitsu-mainos)

12 Viestintä työryhmän synergiaa ja luovuutta kirvoittamassa
dissipatiivisen viestinnän merkitys oltava sekä kivoja että vaikeita ihmisiä (riemu ei ole itseisarvo, vaan tulos koetusta onnistumisesta) synergisen ryhmän johtajalla oltava neuvottelutaitoja, ihmistuntemusta, vuorovaikutustaitoja, näkemystä sekä tilannevainu tarvitaan toleranssia, virheiden sietokykyä vallitseva ihmiskäsitys on tärkeä esseissä paljon omakohtaisia esimerkkejä: osoitus synergisen vaiheen mieleenpainuvuudesta ! synergia, synenergia, voisiko vain puhua lisäarvosta ? pakollinen leikkitunti ? ”miltä tuntuu olla synergisessä vaiheessa?”

13 Viestinnän areenat ei mitään lisättävää Pekka Aulan esitykseen

14 Viestintä ja sitoutuminen
sitouttaminen liittyy mekanistiseen käsitykseen, sitoutuminen humanistiseen käsitykseen selkeä linkki ”hyvään” delegointiin: ”sitoutuminen tarkoittaa, että henkilö hyväksyy tavoitteen tai tehtävän ja antaa panoksensa sen saavuttamiseen” sitoutumista yksittäisiin kohteisiin vai sitoutumista toimintatapoihin ja tavoitteisiin, vai kumpaankin ? (linkki strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon) ”jos johonkin mennään, on satsattava sydämellä ja sielulla” omien arvojen kehitys vs sitoutuminen

15 Viestintä ja vaikuttaminen
vaikuttamisen ja vallan käsitteet vaikuttaminen on jonkin aikaansaamista vuoroon vaikuttaminen !

16 Pikakooste luennoista

17 Greinerin muutosmalli
kasvu ? kriisi yliorganisoitumisen kriisi kasvu yhteis- toiminnan kautta valvontakriisi kasvu koordinoinnin kautta autonomiakriisi kasvu delegoinnin kautta johtamiskriisi kasvu keskitetyn ohjauksen kautta kasvu luovuuden kautta aika

18 Rowleyn ja Roevensin muutosmalli
Revoluutio: UUSI VISIO Tasapaino- tila Vahvistaminen Kyseen- alaistaminen Muutos Hallinnan tila, ”kontrollissa” Kaaos- tila Yllytys Vakuuttu- neisuus Muuntumistila, transformaatio Evoluutio: JAETUT ARVOT Rowley Robin M. and Roevens, Joseph J. : Organize With Chaos, Lint 1996

19 Organisoitumisen premissit
Voimavarojen premissi Ihmisryhmittymän premissi Tavoitteellisuuden premissi Ennustettavuuden premissi Työn- ja vallanjaon rationaalin premissi Kulttuurien syntymisen ja muuntumisen premissi Viestinnän rakenteistamisen premissi

20 Postmoderni näkökulma organisaatioihin
ei etsitä universaaleja totuuksia tai organisoinnin periaatteita vaan paikallistettua tietämystä ja näkemyksiä siitä, kuinka voidaan toimia tilanteissa, jotka eivät ole rationaalisia ja ennustettavia organisaatiot nähdään sosiaalisesti rakentuneina tulkinnat ja refleksiivisyys tärkeitä

21 Uusi sopimus yrityksen ja työntekijän välillä
työntekijä tarjoaa yritys tarjoaa ”vanha sopimus” -lojaalisuus -mukautuvuus -sitoutuminen -luottamus -työllisyyden turva -ylenemismahdollisuudet -koulutus ja kehittyminen -huolenpito ongelmissa ”uusi sopimus” -pitkät työpäivät -lisääntynyt vastuunotto -monipuoliset taidot -epävarmuuden ja muutoksen sieto -lyhyempi työsuhde -suoritukseen sidottu palkka -korkea palkka -työpaikka, jonka ei ole- teta olevan eläkepaikka (Byrne 2001)

22 eManagement, verkkojohtaminen
tietokone ja mobiiliviestimet muuttuvat työpöydän jatkeeksi tällä hetkellä yksinkertaisia prosesseja verkkoon verkkoviestintä täydentää muita viestinnän muotoja sähköisiä työryhmäsovelluksia tulossa tosiaikaisia johtamistilanteita virtuaaliorganisaatioissa

23 Delegointi esi- mies alai- nen, tiimi 1 Tehtävän luovutus
3 Toimivallan luovutus 6 Kannustava arviointi 2 Tehtävän hyväksyminen 4 Suoritus- velvollisuus 5 Tehtävän suoritus

24 Koordinoinnin ongelmien tunnistus
unohtui päällekkäin eri tahtiin checkpoint A B C baseline

25 Kontekstuaaliset tekijät: esimiestyön puitteet
ympäristö oma esimies organisaatio esimies kollegat työprosessit alaiset kulttuurinen sosiotekninen (William Reddin, Managerial Effectiveness, 1970)

26 Strategiamalleja Interactive:
yhdessä pohdinta, prosessi alkaa ylhäältä tai alhaalta Top down: ylin johto tai visionääri päättää Bottom up: väki päättää

27 Visionääri (Warren Bennisin mukaan)
 Visio eli palmu- saaristo Hyvä perimä  aika mennyt nyt tuleva

28 Ulkoinen legitimiteetti
Kehys- kertomus VISIO: palmusaaret MISSIO Ulkoinen legitimiteetti Sisäinen legitimiteetti HYVÄ PERIMÄ

29 Strategiset perusviestit VTT AUTOMAATIO Teknologian edelläkävijä
Suuntaa tutkimusta Tekee perustutkimuksesta tuotekehitykseen Strategiset perusviestit Vahva moni-tieteinen osaaja Verkottunut laajasti Ammattitaitoisia tutkijoita Mukana EU- ja muissa kv-hankkeissa Tutkimus- suuntautunut Kansain- välinen Huippuosaajia asiakkaina Huippu- osaaja Asiakkaita yli rajojen Teknologian edelläkävijä Vaikuttavuus asiakkaiden tuotteissa ja toiminnassa Jatko- ja muu koulutus Muuttuva tutkijanura Hyvät yhteydet asiakkaisiin VTT AUTOMAATIO Ennakoi tarpeita ja trendejä Haastavat tehtävät Tähtäin tulevaisuudessa Asiakas- suuntau- tunut Tuntee loppu- käyttäjien vaati- muksia Kiinnostava työpaikka Osaava yhteistyö- kumppani Keskustellaan avoimesti Mahdolli- suus vaikut- taa Ongelman ratkaisija Tuntee uudet teknologiat Moderni infrastruktuuri Tutkimusorganisaatioon sopiva johtaminen Hyvät ideat toteutetaan Luotettava toimittaja Kuuntelee asiakasta Teknologiakeskus- ten ytimessä Kyky vastata kokonais- toimituksesta Erinomaiset tutkimuslaitteet Hallitsee T & K -projektit Luo uusia mahdollisuuksia Suuntaa toimintaa Sitoutuu hankkeisiin

30 Taktinen suunnittelu tärkeää, koska ihmiset toteuttavat suunnitelmat
Visio eli palmu- saaristo TTS, rullaava budjetointi, road mapit: suuntaavat muutosta 2005 2004 2003 TTS kriisi tasaisen kasvun kausi tasaisen kasvun kausi aika mennyt nyt tuleva

31 Viestintä ja bifurkaatiot: Pekka Aula 1994, 1999
kaaos muutos tasapaino organisaation diversiteetti Dissipatiivinen viestintä Integroiva viestintä

32 Aulan malli organisaation areenoista
IntViest vähäistä DissViest runsasta IntViest runsasta DissViest runsasta kamp- pailu mono- liitti latentti anarkis- mi IntViest vähäistä DissViest vähäistä IntViest runsasta DissViest vähäistä

33 Ryhmädynaamisia prosesseja
ryhmähenki ryhmänormit ryhmän synergia

34 Kovat ajat - kovat arvot
Arvot 2000-luvulla: Tuloksellisuus Uudistuminen Vastuullisuus Kumppanuus - yhteistyökyky Yhtenäisyyden tarvetta korostavat arvot luvulla: Palvelu Henkilöstö Laatu Uudistuminen Yhtenäisyys Moraali Kissa pöydälle: arvot 1990-luvulla: Tulos Ihminen Laatu Sitoutuneisuus 1960 1970 1980 1990 2000

35 Ryhmän luovuuden kirvoitus
synergia luovat ongelmanratkaisutekniikat

36 Synergia sellainen voimavarojen käyttö että piilevä tieto ja osaaminen nousee pintaan, käyttövoimaksi mikä tahansa työryhmä voi vertyä synergiseksi: silloin syntyy mahtavaa jälkeä ja uusia luovia ratkaisuja, ja ryhmän jäsenet selvästi nauttivat työnsä jäljestä

37 Piiloinen tietotaito tacit knowledge: hiljainen, piiloinen tieto:
kokemuksen pohjalta syntyvä henkilökohtainen, implisiittinen tieto, jota on vaikea välittää ja viestiä mm elämänkokemukset, kyky suhteuttaa asioita, aikaisemmasta kokemuksesta oppiminen, intuitio ja naisen vaisto näkyvä tieto: mm kirja- ja tutkimustieto ja asiantuntijatiimin työssä syntynyt uusi tieto I.Nonaka ja H.Takeuchi: The Knowledge-Creating Company (1995)

38 piiloisen ja näkyvän tiedon yhdistämisessä tarvitaan erilaisia vuorovaikutuksen mahdollistavia areenoita, joissa uudet, raikkaat ideat ja vanhat kokemukset kohtaavat

39 Tietämyksen luominen (knowledge creation)
näkyvä ULKOISTAMINEN YHDISTÄMINEN piiloinen näkyvä SOSIAALISTAMINEN SISÄISTÄMINEN piiloinen Nonaka, I., and Takeuchi, H., The Knowledge-Creating Company. New York 1995

40 Superpallo- malli Arvot hinku asenne asenne tiedot mielipiteet asenne
sitoutuminen asenne Arvot asenne tiedot mielipiteet asenne tiedot tiedot asenne käyttäytyminen

41 rich lean Tehokkaat johtajat käyttivät oikein oikeissa tilanteissa: - moniselitteiset asiat - sitoutumisen aikaansaaminen - ikävät asiat henkilökohtainen kanssakäyminen kokoukset puhelin sähköposti tavallinen posti muistio pikatiedote henkilöstölehti persoonaton esite

42 sopeuttava käyttäy- tyminen
Tietämyksen syklit koetun virta luotaus viive ymmärrys jaetut merkitykset tavoitteellinen, sopeuttava käyttäy- tyminen uusi tietämys ja osaaminen tietämyksen luominen päätäntä

43 Kurssilaisten ehdotuksia verkon ja luentojen kehittämiseksi