Varhaiskasvatuksen messut Heureka

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto
Advertisements

Muistiinpanojen tekeminen
Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Espoo, Tapiolan koulu Joulukuu 2013.
LIIKKUMINEN JA FYYSINEN TOIMINTA LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA
Lyhyesti kasvun ja oppimisen tuesta esiopetuksessa
Esiopetuksen huoltajat 2014 Generated on :41.
Samran Khezri Turun yliopisto Kasvatustieteen aineopinnot
Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa
”Siellä minä olen heidän keskellään”
- leikkiäkö rakkaus, rakkaus leikkiin Lek och kärLEK
LEIKIN MERKITYS LAPSELLE Päivi Koivisto, KT, päiväkodin johtaja
PIRAMKin opetussuunnitelmien muutosprosessi
Lasten leikki Kulttuurinen näkökulma:
MITÄ VARHAISKASVATUS ON AIEMPIEN VARHAISKASVATUS-MÄÄRITELMIEN JA UUDEN MÄÄRITELMÄN MUKAAN TULKITTUNA ? Opetusnäyteluento yliassistentin (kasvatustiede,
Hyvä lapsuus kaikille! Maria Kaisa Aula
Leikin merkitys lapsen kehitykselle
Varhaiskasvatus monikulttuuriseksi
Dialogi ja sen soveltaminen ympäristöongelmien ratkaisemisessa VIEVE Työseminaari Levi Marika Palosaari.
Turun esi- ja perusopetuksessa
Minä oppijana 1 ov..
Erilaiset opiskelijat samassa opetusryhmässä Nitoja –projekti Omnia 11
Hakeminen Päivähoidon laatukriteerit
OPS2016 – Koulu rakentaa tulevaisuutta
Seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät "Kirkko iholla"
T IETOKONE OSANA ESIOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ H YVINKÄÄLLÄ Anne-Marie Knape.
Oppimisen ohjaaminen tietoverkkoja hyödyntävässä etäopetuksessa Kasvatus-pilotti Tutkija KM Riikka Pajunen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus.
Ammatillinen opettaja ja kasvatus
LIIKUNTAKASVATUKSEN PERIAATTEET 1. Lapsilähtöisyys 2. Avoimuus 3. Vapaaehtoisuus 4. Elämyksellisyys 5. Päätäntämahdollisuus 6. Omatoimisuus.
Kokemuksellinen oppiminen (Kolb, Jarvis, Boud)
Laps’ Suomen -pilotista Kaukoon Äidinkielen etäopetusta ulkosuomalaisille lapsille Pertti Siekkinen Tietotekniikan tutkimusinstituutti, koulutusteknologiayksikkö,
Multi- ja hypermedia historian ja yhteiskuntaopin opiskelussa Peik Niemi TITU, Tietotekniikan tutkimusinstituutti Jyväskylän yliopisto MULTIMEDIAN MONET.
Mielenterveys s. 110 –
Reggio Emilia Paula Vehkalahti, Emilia Tauriainen, Hanne Yrittiaho, Maisa Valtanen, Riikka Rautiainen Vaka 11B.
1 © 3/28/2015 Koulumestarin koulu - Espoo ITK
Blogin käyttö opetuksen ja ohjauksen tukena Tiina, Tarja, Tari ja Sirpa.
Opiskelun ja opetuksen viitearkkitehtuuri
Verkko-oppimisympäristöt oppimisen tukena Tieto- ja viestintätekniikka pedagogisena työvälineenä Sallariina Haarala Pia Lipponen.
Oulun yliopisto Prof. Sami Pihlström Tampereen yliopisto ( ) Jyväskylän yliopisto ( ) Sähköposti:
OPETUKSEN SUUNNITELMALLISUUSOPETUSSUUNNITELMA = -TAVOITTEET -YDINSISÄLLÖT, KURSSIT JA KOKONAISUUDET -KESTO, LAAJUUS, AJOITUS, PERÄKKÄISYYS -OPETUSMENETELMÄT.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Kirsi Nuorsaari ja Jonna Heikkilä
Sosiaalinen kehitys lapsuudessa
Ops seminaari Askola.
Jyväskylän kristillinen opisto
Verkko-oppiminen, ohjaus ja tuki Kata Hyvärinen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.
Moision päivähoitoyksikkö Kiusaamisen ehkäisy suunnitelma.
Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa.
MITÄ LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA OPPIMISKOKONAISUUDET TARKOITTAVAT ESIOPETUKSEN ARJESSA? Huom! Esityksestä on poistettu valokuvat.
Kuka minä olen? Identiteettikysymyksiä kurdinuorten elämässä Samran Khezri DIDAR-Hanke Tampere samran.wikispaces.com.
Oppimiskäsitys- työpaja Aija Rinkinen Opetushallitus.
Sisällölliset orientaatiot ja lapselle ominaiset toimintatavat Ruut Ruokonen 2012.
ME-hengen kehittäminen
Kasvattajan tuki lapsen leikissä LEIKIN PEDAGOGINEN JAOTTELU
Varhaiskasvatuksen arvioinnin lähtökohtia
Milloin me saadaan leikkiä?
Havainnointi tutkimus-menetelmänä
PARIKKALAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
Oppimisen moninaisuudesta Jyväskylä Arto Riihimäki SEL ry.
Kieli itseilmaisun välineenä
TIETOISKU ESIOPETUKSEN OPS-PROSESSISTA
LAPE Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman tavoitteet ja toimeenpano Lasten- ja nuorisopsykiatrian koulutuskokonaisuus 31.8, 6.9, Seinäjoki.
Sosioemotionaalinen kehitys
Kolme oppimista jäsentävää orientaatiota
Nopolan koulu Opettajien veso
VARHAISKASVATTAJA LUO TURVALLISEN KASVU- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN
ARJA VIROLAINEN Ruut Ruokonen 2013
Reggio Emilia REGGIOLAISUUDEN TAUSTAA Reggio Emilian kaupunki sijaitsee Romagnan maakunnassa, Pohjois-Italiassa. Kyläläiset rakensivat lapsille ensimmäisen.
PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI
OPPIMISTA OHJAAMAAN - Oppimistaidot ja ohjaava opetus
Koivurinteen päiväkodin kehittämissuunnitelma
Esityksen transkriptio:

Varhaiskasvatuksen messut Heureka 30.10.09 Leikkipedagogiikka Leikki, ilo ja oppiminen KT Riitta Korhonen riitta.korhonen@utu.fi riitta.korhonen@gmail.com

Lapselle ominainen tapa toimia (Vasu) Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen  Lapsen oikeus kasvaa ja oppia  Onnellinen, leikkivä ja turvallisessa ympäristössä kasvava lapsi

Lapselle merkitykselliset kokemukset Oppiminen  motivoituminen, mielekkyys, merkityksellisyys lapselle Leikki  kuvitteellinen tila, vapaus, kekseliäisyys, luovuus

Kontekstuaalisen oppimisen malli (Hujala 2002)

Leikin kehitys Esineleikki / funktioleikki - ns. pikkulapsivaihe ( 0-2,5 v) Roolileikki / kuvitteluleikki - n. 3-5-vuotiaat Sääntöleikki - n. 6 vuoden iästä lähtien - kestää n. 11-12 ikävuoteen ð Leikki on johtava toiminta alle 10-vuotiaan lapsen elämässä

LEIKIN PIIRTEITÄ Leikki on miellyttävää ja iloa tuottavaa  positiivinen arvottaminen - ei ole ulkoisia tavoitteita - motivaatio on sisäistä - toiminta tärkeintä Leikki on ns. näennäistodellisuudessa Todellisuutta käsitellään toiminnallisesti, joustavasti Leikki on spontaania ja vapaaehtoista Leikissä on sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat leikkiin sisältyviä suhteita, leikkitilanteita, juonta ja rooleja Leikkiä luonnehtii aktiivinen, näkyvä innostus

LEIKKI JA OPPIMINEN Leikki - tiivistää ja vahvistaa opittuja toimintamalleja - kehittää mm. kieltä ja symbolista ajattelua sekä luovuutta  Lapset oppivat leikin kautta ongelmanratkaisustrategioita  Lapset oppivat leikissä motivoimaan itseään ja toisiaan, asettamaan toiminnalleen päämääriä ja valitsemaan toteutuskeinoja  Mielikuvitusleikissä lapsi kykenee "muotoilemaan todellisuuden uudelleen" = OPPIMISTA

LEIKIN PÄÄLAJIT/ esimerkkejä LUOVAT LEIKIT Leikit, joita lapset itse keksivät ja kehittelevät roolileikit, näytelmälliset leikit ilmaisulliset leikit ( esim. nukketeatteri) jne. SÄÄNTÖLEIKIT Leikit, jotka ovat valmiita ja joissa on säännöt liikuntaleikit, laulu-, piiri- ja ns. lattialeikit perinteiset pihaleikit, didaktiset leikit jne.  

Leikin onnistumisen edellytyksiä riittävästi aikaa leikkikaverit leikkiin sopiva paikka leikissä tarvittavat välineet "henkinen tuki " ja myönteisyys

Leikkipedagogiikka Leikki ja opettaminen Didaktiset leikit Leikin avulla opettaminen Leikki opetusmenetelmänä - leikille asetetaan tavoitteita ja opetuksellisia tehtäviä ulkoapäin - Miten?

Miten leikkiä suunnitellaan? Ennakointi ja valmistautuminen Tavoitteisto lapsilähtöisesti Oppimisympäristö leikkitoimintaa tukevaksi  ”Opetus” tukee ja vahvistaa lapsen omaa leikkiä ja mahdollistaa lapselle merkityksellisten asioiden käsittelyn

Taitava leikkipedagogi Ymmärtää leikin merkityksen ja tärkeyden Toimii lapsilähtöisesti Huomaan leikkimahdollisuudet oppimisympäristössä  Tukee lasta ja ”opastaa opintiellä” eteenpäin

Aikuinen mukana leikissä  Aikuisen mukana oleminen tekee leikkitilanteesta erilaisen verrattuna lasten omiin ja itsenäisesti toteutettuihin leikkeihin.  Aikuisen suunnitelmia leikkejä voidaan tarkastella pedagogisesta näkökulmasta; leikkeihin voidaan asettaa erilaisia tavoitteita ja sisältöjä. Aikuisen rooli näissä tilanteissa voi olla aktiivinen osallistuja tai sivusta havainnoija.  Lasten omat leikit syntyvät tilanteissa, joissa aikuinen ei ole suoraan vaikuttamassa. Leikin motiivit ovat lapsista itsestään lähteviä.  Nämä kaksi näkökulmaa eivät olla toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä.  

Leikkiin ja oppimiseen liittyvää kirjallisuutta / esimerkkejä Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. PS-kustannus. Juva: WS Bookwell Oy. Helenius, A. 1993. Leikin kehitys varhaislapsuudessa. Helsinki: Kirjayhtymä. Helenius, A. 2004. Leikin syntymäsijoilla. Teoksessa L. Piironen (toim.) Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 14-21. Hujala, E. 2002. Uudistuva esiopetus. Varhaiskasvatus 90. Jyväskylä: Gummerus. Kalliala, M. 1999. Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Helsinki: Gaudeamus. Korhonen, R. 2005. Pedagoginen draamaleikki kuusivuotiaiden esiopetuksessa. Opettajien kokemuksia draamaleikistä lasten oppimis- ja opetustilanteissa. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis Sarja C 224. Turku:Turun yliopisto. Lindqvist, G. 1998. Leikin mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.