Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto
LEIKISSÄ OPPIMINEN Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto

2 MITÄ TUTKIMME? Kehittävän opetuksen ja oppimisen tutkimusyksikkö
”Luovan leikin kerho v (0 - 3v)” ”Viides dimensio” -juonelliset ongelmanratkaisuympäristöt ”Oppimisen potentiaali juonellisessa ympäristössä”

3 MITÄ ON LAPSEN OPPIMINEN?
Kouluoppimisen idea on riittämätön so tietojen, taitojen ja sääntöjen omaksuminen ei ole keskeistä Keskeinen oppimisen kohde on lapsi itse so miten lapsi oppii tiedostamaan itsensä ja muuttamaan itseään Kokonaisvaltainen eläytyminen ja kokeminen (synkretismi) Onko analyyttinen ympäristön hahmottaminen niin keskeinen oppimisen osoitus, että siihen pitää pyrkiä mahdollisimman varhain?

4 MITÄ ONLAPSEN OPPIMINEN?
Bruner: juonellisuus on jo hyvin varhain näkyvissä äidin ja lapsen keskinäisessä vuorovaikutuksessa MIELEKKYYTTÄ LUODAAN JÄRJESTELEMÄLLÄ TAPAHTUMIA TARINOIKSI MINÄN JA SUHTEIDEN MUOKKAAMINEN TARINOISSA ”TARINA TARJOAA MAHDOLLISTEN ROOLIEN JA MAAILMOJEN KARTAN, JOSSA TOIMINTA, AJATUKSET JA ITSEN MÄÄRITTELY ON MAHDOLLISTA” (BRUNER 1986, 66) ”ILMAN LASTEN TARINOITA, JOTKA OSOITTAVAT KUVITTELUN JA TARKOITUKSET EN PÄÄSE SELVILLE MIKÄ ON HEILLE TODELLISTA” (PALEY, 1990, 4) SIKSI TARINAT OSOITTAVAT MITÄ KYSYMYKSIÄ ON SYYTÄ TEHDÄ OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI

5 MIELEKÄS OPPIMINEN TARINAN AVULLA
TARINAN RAKENTAMINEN PÄÄSSÄ ON MERKITYSTEN MUODOSTAMISEN PERUSTYÖKALU KAIKESSA OPPIMISESSA TARINAN KERTOMINEN TOISILLE ON TEHOKKAIN TAPA VÄLITTÄÄ OMA TULKINTA TAPAHTUMISTA TOISILLE YHTEINEN YMMÄRRYS SYNTYY PARHAITEN OSAPUOLTEN TARINOIDEN AVULLA

6 MIELEKÄS OPPIMINEN TARINOIDEN AVULLA
TARINOITA PIDETÄÄN USEIN PRIMITIIVISENÄ OPPIMISEN MUOTONA, JONKA YLI ON PÄÄSTÄVÄ ”OIKEAAN OPPIMISEEN” JA SAMALLA MENETETÄÄN OPPIMISEN MIELEKKYYS NARRATIIVINEN TIETO ON KULTTUURISTA JA KOKEMUKSELLISTA JA SE ON LAPSEN TEHOKKAIN TAPA JÄRJESTÄÄ KOKEMUSTAAN JA MUODOSTAA MIELEKKYYTTÄ

7 LEIKKI OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Avaintekijänä ontoiminnan ja ympäristön mielekkyys, jota esineet eivät määrää Oppimisympäristön psykologinen laatu on oleellisempaa kuin fyysiset tekijät -sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu -emotionaalinen viritys -juonellisuus ja mielikuvitus

8 LAPSI TUOLI JUNA

9 LEIKISSÄ OPPIMISEN PERUSMEKANISMI (VYGOTSKY)
Kuvitellun tilanteen luominen Roolihahmot ja niiden toiminnan säännöt (esim. äidin roolia leikissä ei voi toteuttaa täysin mielivaltaisesti) Reaaliminän ja rooliminän suhteuttaminen toisiinsa Eri lasten roolien suhteuttaminen toisiinsa Vastavuoroisuus, näkökulmien vertailu

10 MITÄ LEIKISSÄ OPITAAN? Minäkeskeisyyden ylittäminen: lapsi ei pysty ymmärtämään, että toiset näkevät tilanteen toisin kuin hän itse Aikuista lapsi toistaa mekaanisesti pystymättä yhdistämään siihen omaa näkökulmaansa. Aikuinen ei voi auttaa Oppimiseen tarvitaan toinen egosentrikko ja näkökulmien erilaisuus

11 MITÄ LEIKISSÄ OPITAAN? Mestarileikkijät vs eri näkökulmia selvittävät leikkijät Asioiden ja ilmiöiden mielekkyys vs faktojen ja toisasioiden oppiminen Motivaatio, haluaminen, tahtominen ja aito tunnekokemus Ajattelutaidot, refleksio

12 MITÄ LEIKISSÄ OPITTIIN?
Esimerkki ”Kaalimäen puput” Kolmen lapsen kuusi vuotta jatkunut leikki Käynnistyi lomamatkalla hankituista kolmesta leikkipupusta 4-6 vuoden iässä ja pupujen suku kasvoi yli 70 ”Ydinperhe” käsitti 3 aikuista ja 14 pupulasta

13 MITÄ LEIKISSÄ OPITTIIN?
Aatu on usein tiukka isä, eikä hän vielä neljäntoistakaan perillisen jälkeen osaa suhtautua muihin kuin pikkulapsiin. Hän saattaa olla aika vähäpuheinen ja vetäytyä intohimonsa, metsästyksen pariin. Aatu ei suo erityisen paljon rakkautta muille lapsilleen kuin kolmosille, ja on usein liian ankara. Hänellä on Omenan tavoin pientä taipumusta fanaattisuuteen.

14 MITÄ LEIKISSÄ OPITTIIN?
Omenalla on jatkuvasti päällä tasapainoilu kunnon kasvatuksen ja sallivuuden välillä. Hän näyttää lapsille eniten tiukkaa puoltaan ja äityy välillä riehumaan turhankin kanssa. Toisinaan hän päästää itsensä valloilleen ja on hassu, ja se tarkoittaa todella hassua, jopa kummallista ja outoa. Omena on hieman epävakaa persoona.

15 MITÄ LEIKISTÄ ON JULKAISTU?
Hakkarainen, P. Motivaatio, leikki ja toiminnan kohteellisuus 1990 Hakkarainen, P. & Veresov, N. Leikki, mielekkyys ja lapsen kehitys Kasvatus 1999, 5, Hakkkarainen, P. Leikki ja kehitys. Teoksessa Karila, K. Kinos, J., Virtanen. J. Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. PS.Kustannus 2000

16 MITÄ LEIKISTÄ ON JULKAISTU?
Hakkarainen, P. Kehittävä esiopetus ja oppiminen 2002 Hakkarainen, P. Leikki lasten toimintana. Leikin käsikirja WSOY 2004 Hakkarainen, P. Pitäisikö leikkiä kehittää? Pikkuväki 1/2004


Lataa ppt "Pentti Hakkarainen Kajaanin yliopistokeskus Oulun yliopisto"

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google