Lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimiseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuden arviointiin perehdyttävä koulutus

Aika: 7.3, 21.3 ja 28.3.2012 klo 12.30-16.00 Paikka: Hyria koulutus Oy Sosiaali- ja terveysala Kauppalankatu 18, 05800 Hyvinkää Luokka: suuropetustila 197-198 Koulutuksen suorittanut voi arvioida aikuisopiskelijoiden tutkintotilaisuuksia (=näyttöjä)

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ammattiosaamisen näytön prosessi (nuorten koulutus) 7.3.2012 Liisa Nuutinen ja Minna Tuomi Työssäoppiminen ja työssäoppimisen ohjaaminen Näyttötutkintoprosessi (aikuiskoulutus) 21.3.2012 Minna Tuomi ja Liisa Nuutinen Lähihoitajaopiskelijan ammattitaidon arviointi tutkintotilaisuudessa ja ammattiosaamisen näytössä 28.3.2012 Minna Tuomi ja Liisa Nuutinen + pienryhmien vetäjät

HYRIA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PT:N MUODOSTUMINEN 1.8.2010 alkaen ( näyttötutkinto lihavoituna) AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 90 OV Kaikille pakolliset tutkinnon osat: Kasvun tukeminen ja ohjaus 15 ov Hoito ja huolenpito 20 ov Kuntoutumisen tukeminen 15 ov Koulutusohjelma / osaamisala ( pakollinen) 30 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ( pakollinen) 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (=ATTO) 20 OV Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OV

MITÄ KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT ( 10 OV) VOI OLLA? Tutkinnon osa sosiaali- ja terveysalan pt:stä 10 ov Vanhusten kotihoito ja huolenpito Perioperatiivinen hoitotyö Päivystyspolikliininen hoitotyö Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Näytteenotto ja asiakaspalvelu lähihoitajan työssä Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 5-10 ov Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ( ei näyttötutkinnossa) Paikallisesti tarjottavat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osat 5-10 ov ( ei näyttötutkinnossa)

KOULUTUSOHJELMAT / OSAAMISALAT ( 30 ov) HYRIASSA Kuntoutus Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus Mielenterveys- ja päihdetyö Sairaanhoito ja huolenpito Vammaistyö Vanhustyö

OPS-PERUSTEISEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN TAVOITTEET Ammatillinen perustutkinto (EU taso 3) Laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella Työelämään sijoittuminen Vaihtelevista tehtävistä suoriutuminen Kehittää ammattitaitoaan läpi elämänsä

ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT (Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi) 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit

KESKUSTELUA… Mitkä elinikäisen oppimisen avaintaidoista ovat kaikkein keskeisimpiä omassa työssäsi? Kuvaile konkreettisia esimerkkejä, mitä nämä taidot tarkoittavat käytännön tasolla.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suoritustavat Hyriassa ammatillinen perustutkinto 80 - 120 ov Näyttötutkinto 90 ov(aikuiset, tutkintotilaisuus), VOS, TVP, OPPIS Opetussuunnitelma- perusteinen 120 ov(nuoret, ammattiosaamisen näyttö), VOS

Mihin ammattiosaamisen näytöt perustuvat: Ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin ja asetuksiin Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta muutoksineen (L 630/1998, L  479/2003, L 601/2005,  A  811/1998, A  603/2005) sekä Opetushallituksen määräys M 32/011/2005 ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteista. Opetushallituksen määräyksiin mm. Tutkinnon perusteet (ops ja hops, arvioinnin perusteet ja näyttöympäristöt) Todistus

MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? Ammattiosaamisen näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltua arjen työskentelyä, jonka aikana opiskelija osoittaa miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Tavoitteena on järjestää ammattiosaamisen näytöt mahdollisimman aidoissa työelämän tilanteissa Tehtävien suunnittelussa on otettava huomioon tutkinnon perusteet. Ammattiosaamisen näytön tulee mitata käytännön osaamista. Käytännön osaaminen ei ole vain joidenkin yksittäisten teknisten suoritteiden hallintaa, vaan kykyä toimia aidoissa työtilanteissa TUTKINNON OSAN ARVOSANA MÄÄRÄYTYY AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN JA MUUN ARVIOINNIN (TEORIAOPINNOT KOULUSSA) PERUSTEELLA

TYÖSSÄOPPIMIS- JA NÄYTTÖYMPÄRISTÖ Hyvä näyttöympäristö on sellainen, jossa kaikki arvioinnin kohteet voidaan näyttää ollaan aidosti kiinnostuneita riittää aikaa palautteen antamiseen ja opiskelijan ohjaamiseen löytyy tarvittavat materiaalit ja välineet

HYRIA OPPIMINEN JA OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN ERI TOTEUTUSMALLEISSA Mukailtu: Taurianen, S. 2010 ( oph) Oppilaitoksessa opiskelija oppii tutkinnon ammattitaitovaatimust Työssäoppimispaikassa opiskelija oppii tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisia asioita ja harjaantuu jo oppimassaan Työssäoppimispaikassa / näyttöympäristössä opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä (ammattiosaamisen näytöt, tutkintotilaisuudet) Arvioidaan opiskelijan oppimista ohjaamalla ja kannustamalla sekä seuraamalla edistymistä, arvosanat eivät välttämättömiä. Työssäoppimisjaksolla oppimista arvioi työssäoppimisen ohjaaja ja opettaja. Opiskelija arvioi myös omaa oppimistaan. Tavoite: opiskelija / tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. arvioidaan, kuinka hyvin on saavutettu tutkinnossa edellytetty osaaminen  arvosana todistukseen Tutkintotilaisuuden arviointi: työntekijätaho, työnantajataho, opetusala Ammattiosaamisen näytön arviointi: työssäoppimisen ohjaaja, opettaja ( ja opiskelija) OPPIMINEN OSAAMINEN

LÄHIHOITAJAOPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA JA AON:ssä ja / tai aikuisopiskelija tutkintotilaisuudessa - Ammattiosaamisen näytön ja näyttötutkinnon erot nuori opiskelija työssäoppiminen, johon sisältyy ammattiosaamisen näyttö näytetään keskeinen opintokokonaisuuden osaaminen Ammattiosaamisen näytön kesto: koko työssäoppimisjakson ajan, loppuvaiheen osaamista painotetaan ammattiosamisen näytön arviointi: työssäoppimisen ohjaaja, opettaja ja opiskelija aikuisopiskelija työssäoppiminen + tutkintotilaisuus näytetään koko tutkinnon osan edellyttämä osaaminen Tutkintotilaisuuden kesto: pääsääntöisesti 5 työyksikön normaalia työpäivää Tutkintosuorituksen arviointi: työntekijätahon arvioija, työnantajatahon arvioija ja opetusalan arvioija

Ammattiosaamisen näytön ja tutkintotilaisuuden kulku Ammattiosaamisen näyttö lähtötason kuvaus tavoitteet: mitä minun tulee oppia ja näyttää jakson aikana? miten ja milloin suoritan erilliset näyttötehtävät? työskentelyä, palautekeskusteluja, tavoitteiden tarkistamista ohjaajan kanssa arviointikeskusteluun valmistautuminen ja arviointikeskustelu DOKUMENTOINTI TÄRKEÄÄ! KOULUTUS: Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin perehdyttävä koulutus – SUOSITELTAVA! Tutkintotilaisuus Hensun (=henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma)laatiminen ja sen hyväksyminen kolmikantaisesti ennen tutkintotilaisuuden alkua Tutkintotilaisuuden toteuttaminen 5 työyksikön työvuoroa työntekijätahon arvioijan kanssa palautekeskusteluja tutkintotilaisuuden aikana Havaintojen kirjaamista arviointikeskusteluun valmistautuminen ja arviointikeskustelu DOKUMENTOINTI TÄRKEÄÄ! KOULUTUS: Lähihoitajaopiskelijoiden tutkintotilaisuuksien arviointiin perehdyttävä koulutus – PAKOLLINEN!

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN TAVOITTEET? Parantaa ammatillisen koulutuksen laatua Lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta Varmistaa työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen Kehittää välillisesti ammatillisen koulutuksen opetusjärjestelyjä ja tuki- ja ohjaustoimia Yhtenäistää opiskelija-arviointia ja saada työelämän osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin Kehittää opetussuunnitelmien tavoitteita ammatilliseen suuntaan mm. käyttämällä arviointikriteerinä työelämän edellyttämää osaamista.

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA 1. Ennen työssäoppimisjakson alkua Opiskelija laatii oman lähtötilanteensa kuvauksen Opiskelija ottaa yhteyttä tulevaan työssäoppimispaikkaansa Opiskelija sopii mahdollisesta tutustumiskäynnistä ennen jakson alkua 2. Ensimmäisen viikon aikana Opiskelija laatii tavoitteet ammattiosaamisen näyttöön yhteistyössä työssäoppimisen ohjaajan kanssa Mitä minun tulee oppia? Mitä minun tulee näyttää? Laaditaan suunnitelma mahdollisista erillisistä näyttötehtävistä Opiskelijasopimuksen allekirjoittaminen

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA 3. Työssäoppimisjakson aikana Työskentelyä erilaisten asiakkaiden kanssa Näyttötehtävien tekemistä Toimintatuokiot Kirjalliset näyttötehtävät ym. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa Keskustelut Oppimispäiväkirja Työssäoppimisjakson lopussa Arviointikeskusteluun valmistautuminen ja arviointikeskustelu Työvuorotaulukon tarkistaminen ja allekirjoittaminen

MITÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ ARVIOIDAAN? HYRIA MITÄ AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ ARVIOIDAAN? Opintokokonaisuuden keskeistä, työn tekemisen kannalta oleellista osaamista Opiskelijan työskentelyä suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin (arviointilomake) Opiskelijan oppimisprosessia ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja Opiskelijan itsearviointitaitoja

TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAAJAN TEHTÄVÄT Osallistuu koulutukseen tai perehtyy muuten ammattiosaamisen näyttöihin Tutustuu näyttöaineistoon (esim. oppilaitoksen kirje ja muu ohjeistus työyksikköön) On läsnä ammattiosaamisen näytön toteuttamisessa Arvioi aon:n arviointikriteerien mukaisesti kirjaamalla havainnot ja täyttämällä arviointilomakkeen Osallistuu aon:n arviontikeskusteluun yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa Osallistuu ammattiosaamisennäyttöjen kehittämistyöhön antamalla palautetta näytöistä

OPETTAJAN TEHTÄVÄT Opiskelijan perehdyttäminen ammattiosaamisen näyttöön Työpaikkaohjaajan perehdyttäminen ammattiosaamisen näyttöön työpaikkakäyntien yhteydessä Opiskelijan ja työpaikkaohjaajan tukeminen ja ohjaaminen tarvittaessa Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuminen ja kirjallisen arvioinnin kokoaminen Ammattiosaamisen näytön dokumentoinnista vastaaminen

OPISKELIJAN TEHTÄVÄT Perehtyminen näyttöaineistoon (ohjeet, arviointikohteet ja arviointikriteerit) Ammattiosaamisen näytön suunnitteleminen ja näytön toteuttaminen, siis vastuunotto omasta oppimisestaan Tuen hakeminen tarvittaessa Kirjallisen itsearvioinnin laatiminen (arviointilomake) ja arviointikeskusteluun osallistuminen

ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Tukea opiskelijan oppimista sekä ohjata, kannustaa ja motivoida häntä Kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja Vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja kasvua ammatti-ihmisenä Tuottaa tietoa opiskelijan osaamisesta heille itselleen opettajille työnantajille jatko-opintoihin pyrkimistä varten

MITEN ARVIOIDAAN? Seurataan opiskelijan työntekoa ja ”peilataan” osaamista arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin Haastatellaan, pyydetään perusteluja, kysellään Kerätään palautetta muilta työntekijöiltä ja asiakkailta Seurataan tavoitteiden toteutumista Tutustutaan kirjallisiin näyttötehtäviin ja suunnitelmiin Kuullaan opiskelijan itsearviointia

KUKA ARVIOI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJÄ? TYÖELÄMÄN EDUSTAJALTA EDELLYTETTÄVÄT VAATIMUKSET sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa OPETTAJALTA EDELLYTETTÄVÄT VAATIMUKSET kelpoisuus toimia ammatillisten opintojen opettajana (ykk ja pedagoginen pätevyys)

MITÄ ARVIOINTILOMAKKEESEEN KIRJATAAN? Ammattiosaamisen näytön suorittaja Opintokokonaisuus / tutkinnon osa Ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä Ammattiosaamisen näytön ajankohta Arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain Perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle arvioinnin kohteittain Ammattiosaamisen näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista Opiskelijan kehitettävät osaamisalueet Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset

ARVIOINTIKESKUSTELU Pidetään työssäoppimisjakson viimeisellä viikolla Kolmikantainen arviointi: opiskelija, työssäoppimisen ohjaaja ja opettaja Opiskelijan kirjallinen itsearviointi Työssäoppimisen ohjaajan kirjallinen arviointi Opettaja ohjaa arviointikeskustelua ja esittää tarkentavia kysymyksiä Arvosanasta päätetään ja arvioinnin perustelut kirjataan arvioinnin kohteittain

POHDINTAA JA PORINAA… Millainen työskentely on käytännön näkökulmasta: HYRIA POHDINTAA JA PORINAA… Millainen työskentely on käytännön näkökulmasta: Kiitettävää Hyvää Tyydyttävää Hylätty

TYYDYTTÄVÄN TASON OSAAMINEN HYRIA TYYDYTTÄVÄN TASON OSAAMINEN Osaa toimia tutuissa ja toistuvissa tilanteissa Tarvitsee ohjausta: Muuttuvissa ja uusissa tilanteissa Työn etenemisessä Tiedon hankinnassa ja tiedon soveltamisessa Noudattaa annettuja ohjeita Työn lopputulos on hyväksyttävissä Tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta ajoittain tarvitsee ohjausta

HYVÄN TASON OSAAMINEN Suunnittelee oman työnsä HYRIA HYVÄN TASON OSAAMINEN Suunnittelee oman työnsä Selviytyy oma-aloitteisesti uusista ja muuttuvista tilanteista, toimii tilanteen vaatimalla tavalla Ottaa huomioon työnsä kokonaisuutena ( mistä alkaa, mihin päättyy, mitä välineitä tarvitsen..) Etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen Tekee annetut tehtävät omatoimisesti alusta loppuun Hankkii ja käyttää tietoa oma-aloitteisesti Toimii saamansa palautteen mukaisesti

KIITETTÄVÄN TASON OSAAMINEN HYRIA KIITETTÄVÄN TASON OSAAMINEN Suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä Hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa ja perustelee toimintaansa ja ratkaisujaan tiedon pohjalta Kehittää työskentelytapoja ja työympäristöään Etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan Tekee omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä Valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät ja välineet ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa Arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään Tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja

MILLOIN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN VOI KESKEYTTÄÄ? Asiakasturvallisuus vaarantuu Työturvallisuus vaarantuu Työpaikan sääntöjen jatkuva laiminlyönti Merkittävää taloudellista vahinkoa syntymässä Hylätty ammattiosaamisen näyttö Suunnitelma ammattitaidon vahvistamiseksi ( teoriaa, työssäoppimista) Uusiminen ensisijaisesti alkuperäisessä näyttöympäristössä

Opiskelijoiden ajatuksia ohjaamisesta… Mitä toivoisit hyvältä ohjaukselta: ”Rehellistä ja konkreettista palautetta jakson aikana ei vasta arvioinnissa.” ”Hyvä työpaikkaohjaaja tukee, neuvoo ja on mukava, antaa rakentavaa palautetta.” ”Ystävällisyyttä, kiinnostusta opiskelijan asioihin, palautekeskusteluja.” ”Sellainen, joka pistää opiskelijan pohtimaan eikä anna opiskelijalle valmiita vastauksia.” ”Antaa palautetta hyvin ja riittävästi, antaa mahdollisuuksia tehdä itse.” ”Annetaan mahdollisuus sanoa mitä itse ajattelee ja silti ohjataan.” ”Hyvä ohjaaja antaa palautetta ja kertoo missä on parannettavaa.” ”Haluaa jakaa tietojaan ja kokemustaan opiskelijalle, antaa palautetta.”

Ohjaajien ajatuksia ohjaamisesta… (Opi ja ohjaa työpaikalla, 2010, Hyrian julkaisu.) ”Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia ja luottamustehtävänä, koska siinä punnitaan ohjaajan omaa ammattitaitoa, varmuutta ja taitoa mennä myös ohjattavan asemaan.” ”Ohjaaja on opiskelijan käytettävissä oleva tukija, tuutori ja tsemppaaja.” ”Työpaikkaohjaajana on ollut rikas ja kasvattava kokemus. Ohjaaminen vaatii ohjaajalta todellista sitoutumista sekä mielenkiintoa ohjaamiseen ja oppimiseen. Suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat kehittyä omassa työssään.” ”Ohjauksella tuen opiskelijaa kaikissa mahdollisissa eteen tulevissa tilanteissa. Edustan opiskelijalle kokemusta ja ammattitaitoa.”

Ohjaus- olennainen osa oppimista (Opi ja ohjaa työpaikalla, 2010, Hyrian julkaisu.) Ohjaus on vuorovaikutteinen työskentelymuoto, jossa keskeisempiä periaatteita ovat yksilöllisyys , tavoitteellisuus, luottanmuksellisuus ja jatkuvuus. Parhaimmillaan ohjaus jättää positiivisen kokemuksen ja kannustaa oppimaan. Työyhteisössä opitaan muutakin kuin työtaitoja mm. työyhteisön jäsenenä olemista, yhteistyö- ja vv. taitoja sekä työelämän pelisääntöjä . Työyhteisöt ovat merkittävässä roolissa luodessaan opiskelijalle kuvaa omasta ammattikunnastaan.

Palautteen antaminen ”Jos ihmistä ei rakasteta, siitä tulee mörkö Palautteen antaminen ”Jos ihmistä ei rakasteta, siitä tulee mörkö.” Veera 3v. HAMPURILAISPALAUTE Myönteisiä yksityiskohtia Erityisesti pidin siitä, kun sinä… Ihailin sinun tapaasi… Minusta sinä toimit hienosti… Kehitys- ja korjausehdotukset Voisit tutkiskella, olisiko sinun parempi… Minusta suorituksesi tulisi paremmaksi, jos tässä kohdin… Kannustava kokonaisarvio …kokonaisuutena työsi on… … teit tämän kaiken innostuneesti ja antaumuksella… Oli upeaa, että uskalsit rohkeasti yrittää…

Muita vinkkejä palautteen vastaanotto- ja antotilanteisiin Kun annat palautetta vältä kiihtyneenä aloittamista puhu suoraan ja rehellisesti puhu rakentavasti puhu asiasta, ei ihmisen persoonasta ilmaise muutostoiveesi Kun vastaanotat palautetta kuuntele loppuun saakka vältä kiiruhtamasta puolustautumaan harkitse ennakkoluulottomasti palautteen sisältöä kysy tarkennuksia kiitä saamastasi palautteesta

RAKENTAVAN PALAUTTEEN PERIAATTEET Puhu omasta puolestasi Perusta palaute havaintoihin, ei uskomuksiin Kohdista palaute työhön ja käyttäytymiseen, älä persoonallisuuteen Anna konkreettista ja kuvailevaa palautetta, älä vihjaile Pidä avoin asenne, selvitä mistä oikeastaan on kyse Kysy ja anna mahdollisuus kertoa oma näkemys Ole tarvittaessa jämäkkä ja pitkäjänteinen Keskity ratkaisuihin, älä ongelmiin Suuntaa keskustelu tulevaisuuteen, ei menneeseen Seuraa aktiivisesti palautteen vaikutusta

Moitekäsi AINASORMI VIKA HAITTA SYY KUURO

Moitekäden mukainen palaute AINA – viittaa ei toivotun käytöksen jatkuvuuteen ja pysyvyyteen ”Niin kauan kuin muistan olet aina ollut myöhässä joka paikasta” VIKA – viittaa siihen miten palautteen kohde toimii väärin ”Tulet myöhässä yhteisiin palavereihin. Viimekin viikolla myöhästyit tiistaina ainakin 5 minuuttia.” HAITTA – viittaa kyseisen toiminnan kielteisiin vaikutuksiin itselle ja muille ”Me muut joudumme odottamaan sinua, etkä tiedä mitä asioita palaverin alussa on sovittu.” SYY – syyttävä selvitys siitä, miksi palautteen kohde toimii kuten toimii ”Et ilmeisesti piittaa muiden aikatauluista tai olet vain laiska ja välinpitämätön.” KUURO – viittaa palautteen saajan kyvyttömyyteen ottaa palautetta vastaan ”Olen sanonut tästä ainakin sata kertaa, mutta asia ei vain muutu.”

Toivekäsi Kontaktisormi Toivesormi Hyötysormi Uskosormi Sopimussormi

Toivekäden mukainen palaute KONTAKTI – viittaa luvan pyytämiseen palautteen antoon ”Olisiko sinulla hetki aikaa, haluaisin keskustella eräästä asiasta.” TOIVE – palaute annetaan toiveen, ehdotuksen, neuvon tai pyynnön muodossa ”Olisi toivottavaa, että yhteisiin palavereihin kaikki saapuisivat ajoissa” HYÖTY – viittaa tavoitteen myönteisiin vaikutuksiin itselle ja muille ”Kun kaikki saapuvat paikalle samaan aikaan, on ajankäyttö tehokkaampaa ja kaikki tietävät, mitä asioita on sovittu.” USKO – viittaa toiveikkuuteen ja uskoon, että palautteen kohde pystyy toimimaan toivotulla tavalla ”Yhteistyösi tiimiläisten kanssa toimii muuten niin hyvin, että pystyt varmasti tsemppaamaan tässäkin asiassa.” SOPIMUS – viittaa molemminpuoliseen sopimukseen siitä, miten jatkossa menetellään ”Mitä ehdottaisit asian parantamiseksi? Sovitaanko, että laitetaan kaikille tiimiläisille palaverimuistutus kalenteriin?” Muista kiittää! ”Arvostan sitä, että kuuntelit ja että voin puhua sinulle suoraan.”

Palautteen vastaanottaja HYRIA Palautteen vastaanottaja Taistelija Reagoi voimakkaasti Kieltää Kapinoi Ei ota helposti opikseen Tarvitsee henkistä tukea Vastuunottaja Säilyttää mielenrauhan Luottaa, muttei usko sokeasti Ottaa opikseen Uskoo itseensä Luovuttaja Masentuu Ei ota opikseen Pessimisti Tarvitsee sekä henkistä tukea että ohjausta Tuen pyytäjä Reagoi avuttomuuden tuntein Hyväksyy On epävarma Kaipaa tukea Tarvitsee käytännön ohjausta Itseluottamus Korkea Matala Kielteinen Myönteinen Palautteeseen suhtautuminen

Palautteen antaja Taistelija Reagoi voimakkaasti Räyhää ja jyrää HYRIA Palautteen antaja Taistelija Reagoi voimakkaasti Räyhää ja jyrää Oma näkökulma aina oikea Vastuunottaja Antaa rakentavaa palautetta Näkee asiat objektiivisesti Tarjoaa korjaavia malleja Hyväksyy virheet oppimismahdollisuuksina Luovuttaja Ei anna palautetta Välttelee arviointeja Tuen pyytäjä Puhuu asioita muille Pitkittää palautteen antamista Pyrkii delegoimaan palautteen antamisen toisille Itseluottamus Korkea Matala Kielteinen Myönteinen Palautteeseen suhtautuminen

Opiskelijoiden ajatuksia… Uskalletaanko vaikeat asiat ottaa käsittelyyn ennen arviointikeskustelua? ”Monet ohjaajat ovat antaneet palautetta hyvin. Muutamat ovat kertoneet vasta arvioinnissa ja sitä ennen antaneet vain positiivista palautetta.” ”Kyllä on.” ”Ei. Arviointikeskustelussa on pompsahtanut ikäviä asioita esiin, joista olisi ollut kiva saada palautetta ennen arviointikeskustelua.” ”Välillä, joskus ei saa palautetta kysymälläkään.” ”Eheei! Arviointikeskustelussa vasta huomautettu asiasta ja ”tämän takia tämä on T1 ” ”Enimmäkseen kyllä, joskus ei.”

Ohjaajien ajatuksia palautteesta ”Saatavilla oleminen on tärkeätä. Haluan olla helposti lähestyttävä. Kun suhde ohjattavaan on hyvä, voi hänelle myös itse antaa rohkeammin palautetta.” ”Palautteen antaminen on haasteellista – varsinkin rakentavan. Sen täytyy olla asiallista ja koskea vain opiskelua ja sen etenemistä.” ”Opiskelijan täytyy uskaltaa myös kysyä ohjaajalta kaikesta opiskeluun tai työhön liittyvästä. Säännölliset ja ennalta sovitut palaverit mahdollistavat tämän toteutumisen.” ”Ohjaajan rooliin mahtuu kaikenlaista: rinnalla kulkemista, konkretisointia, kannustamista, kuuntelua, kohtaamista, jakamista, selittämistä, palautteen antamista, joskus myös patistamista.”

Kiitos mielenkiinnosta! www.hyria.fi