Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.
Advertisements

Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
PISKI –HANKE JA KULJETUSPALVELU PIRKANMAALLA Kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva Tampereen kaupunginkirjasto-Pirkanmaan maakuntakirjasto Jyväskylä.
Historia • Blogger-palvelun perusti pieni sanfranciscolainen yritys nimeltään Pyra Labs jo vuoden 1999 elokuussa • Bloggerin kehittivät kolme kaveria,
Ari-Matti Auvinen Jarmo Tanskanen Suomen eOppimiskeskus.
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Case: UNIC-Services Oy. UNIC-Services Oy  Perustettu 1993, perustaja Saara Remes- Ulkunniemi  Yritys tarjoaa koulutuspaveluita eri puolilla Suomea 
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
ARVOPAPERISIJOITTAMINEN KAPPALE 6: JOHDANNAIS- INSTRUMENTIT
PK-kehittämispalvelut
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Tietokanta.
Kotihoidon haasteet •Maailma, julkinen terveydenhuolto on jatkuvassa muutoksessa •Tarvitaan muutoksen ymmärtämistä, organisaatio ei kykene hallitsemaan.
Asiakkuudet luovalla alalla
Antti Tuomela Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen Verkottuneen palveluorganisaation laadunhallinta Diasarja 2: T oimitilapalvelujen.

Sami Nikula, Stefan Lindström
Valvoja: Prof. Riku Jäntti Ohjaaja: FM, MBA Tapio Heinäaro
TTL Sosiaalisessa mediassa
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen
1 TERVEYSTOIMI Terveystoimen strategia Arvot, toiminta-ajatus ja visio Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit ja mittarit Terla
Kuukasjärvi Leena Nieminen Hanna-Mari Vänttilä Marika.
Toimintajärjestelmän rakentaminen
ISO 9000 –sarjan uudistus – Mikä muuttuu?
2. Vuokaaviot.
Auditoinnin vaikutuksista Laadunvarmistusjärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Helsinki Riitta Pyykkö.
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
INFOTILAISUUS HY – Aalto - TaY OTM projekti käynnistyy Niina Jokela / Kansainvälisen vaihdon palvelut1.
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
Kuinka asiakasta palvellaan hyvin? Näkökulmia yritysten tarpeiden tunnistamiseen ja oppilaitosten palveluiden kehittämiseen Salla Koivunen, Edupoli.
Turun kulttuuritoimen sopimusohjaus
1 Työhyvinvointi ja johtaminen kilpailutekijäksi Työvoimapula 2012 ? Kaikkien kyvyt käyttöön -seminaari Joni Hautojärvi Norilsk Nickel Harjavalta.
Yhteispalvelulaki ja yhteispalvelusopimus pilotoinnin perustana
Tutustumistreeni  Nimi, ammatti, mistä tulee,  tilaisuuden teemaan liittyvä ajatus  Mikä oli kauhein kouluruoka?  Kirja, jota parhaillaan luen  Lapsuuden.
FinELib-aineistojen kilpailuttaminen Osa FinELibin aineistoista (vuosittain n aineistoa) kilpailutetaan hankintalain mukaisilla menettelyillä Aineisto.
Testaus Testaus Testauksella pyritään löytämään virheitä, jotka sitten korjataan. Yksittäinen testi on yleensä ohjelman suoritus (tietyillä.
Opetuksen arviointi ja kehittäminen: ET ja filosofia Kurssin suoritus
Verkko-opetuksen laatukäsikirja Kristiina Karjalainen, Ulla Ritvanen Erika Löfström Laadun teoriasta käytäntöön työpajat
Juhani Kettunen Yrityksen kilpailukykytekijät Yrityssuunnittelu ja johtaminen  yrityskulttuuri Asiakaslähtöinen toiminta – sisältää mm. tuotekehityksen,
Toimitilapalvelujen tuottaminen, 2 ov
LAATUJOHTAMINEN TENTTI 1. Määrittele seuraavat käsitteet:
Yo-kirjoitukset Yleisohje Matematiikka. Koetehtävät 15 samanarvoista tehtävää, laadittu pakollisten ja syventävien kurssien perusteella saa vastata enintään.
2/2001 Tietojärjestelmät ja Systeemisuunnittelu Luennoitsija: Tapio Lammi
Ohjelmistotekniikka ja projektinhallinta, 4 op
Kirjanpito, tilinpäätös ja verotus
Verkkopalveluiden IT-palvelunhallintamalli A-klinikkasäätiölle
Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Jukka Lindberg, tilaajajohtaja.
Palveluiden muutosten vaikutukset
Projektityöskentely Projekti käsitteenä Projektin vaiheet Projektin asettaminen Projektin suunnittelu Projektin käynnistäminen ja toteuttaminen Projektin.
Kulttuurilautakunta /Tarja Saarelainen 1 Transmodernin julkisen hallinnon tilaaja - esimerkkinä kulttuurilautakunta Fokus tehokkuuden, tuottavuuden.
Laadunhallintajärjestelmä/ laatujärjestelmä
SOTE-organisaatioihin liittyviä käsitteitä keskustelun pohjaksi
Sisäisten auditoijien koulutustapaaminen
THL verkkokoulut Kokonaispalvelu
Ajankohtaista Jyväskylän yliopiston laatutyössä
Mittarit – mitä ja miten mitata
JOHTAMISEN KETJUN PERUSTEET
Sisäinen laskentatoimi
Tiedolla johtaminen - työryhmä
Ohjaus ja valvonta (Ohjava) - teemaryhmä
HENKILÖSTÖTUOTTAVUUDEN PERUSTEET
…arviointia? (jo toimiva, mutta soveltuvin osin aloittavakin yritys)
Mitä muita asioita tulisi huomioida?
Esityksen transkriptio:

Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen Verkottuneen palveluorganisaation laadunhallinta Diasarja 7: Palvelujen kuvaaminen Antti Tuomela Toimitilapalvelujen organisoinnin ja laadunhallinnan kehittäminen

Verkottunut palveluorganisaatio 16.1.2002

POIKKITOIMINNALLISET TYÖRYHMÄT VERKOTTUNEEN PALVELUORGANISAATION TOIMINTA Verkottuneen palveluorganisaation organisoinnin perustana ovat eri rajapinnoissa toimivat POIKKITOIMINNALLISET TYÖRYHMÄT 16.1.2002

VERKOTTUNEEN PALVELUORGANISAATION TOIMINTA Verkottuneen palveluorganisaation ryhmien organisoinnin perustana ovat asiakaspalvelun menestystekijöiden ympärille rakennetut ydin- ja tukiprosessit. PALVELU- YKSIKKÖ A PALVELU- YKSIKKÖ B PALVELU- YKSIKKÖ C PALVELU- YKSIKKÖ D ORGANISAATIOPROSESSI 1 TEHTÄVÄT ORGANISAATIOPROSESSI 2 LOPPUTULOKSET ORGANISAATIOPROSESSI 3 16.1.2002

VERKOTTUNEEN PALVELUORGANISAATION TOIMINTA Verkottuneen palveluorganisaation strategiaa toteutetaan suorituskyvyn johtamisella. perustuu jatkuvaan parantamiseen. 16.1.2002

Palvelujen kuvaaminen 16.1.2002

Palvelujen kuvaaminen Palvelujen kuvaaminen yleisesti Palvelukuvaamisen tavoitteena on pyrkiä luomaan yhteisymmärrys sopijaosapuolten välille. Koska palveluyritykset ja tilaajat ovat huomanneet tehtäväperusteisen kuvaamisen (input) työläyden joidenkin tehtävien osalta, on alettu tekemään lopputulosperusteisia kuvauksia (output). Joissain tapauksissa, etenkin asiantuntijapalveluissa, palvelun lopputuloksen kuvaaminen voi olla huomattavasti helpompi keino päästä sopimusosapuolten väliseen yhteisymmärrykseen kuin tehtäväkuvaamisessa. 16.1.2002

Palvelujen kuvaaminen Palvelujen kuvaaminen jaetaan, jo vakiintuneen käytännön mukaan, tehtävä- ja lopputuloskuvauksiin. TEHTÄVÄ TYÖTULOS Input Output tehtävät listattu työn tulos kuvattu prosessinäkökulma (mitä tehdään) ”lopputulosnäkökulma” (millainen tulos halutaan) 16.1.2002

Palvelutasosopimukset Palvelutasosopimukset käsitteenä Palvelutasosopimukset ovat käsitteenä niin Suomessa kuin maailmalla uusi. Suomalaisessa palveluliiketoiminnassa puhutaan toistaiseksi palvelukuvauksista tms. ilman yhtenäistä käytäntöä. Suomessa ei ole vielä toistaiseksi virallista, esim. tekniikan sanaston määrittämää, termiä käsitteelle. Englantilaista termiä palvelutasosopimuksista, Service Level Agreement (SLA), on käytetty brittiläisessä palveluliiketoiminnassa aina 90-luvun alkupuolesta asti. Englantilainen käytäntö on levinnyt erittäin voimakkaasti muualle maailmaan. Englantilaisessa käytännössä eritellään palvelun ostajan hankintavaiheessa tekemä palvelukuvaus (Specification), jonka avulla palvelun tilaaja kuvaa omat palvelulta haluamansa erityistarpeet, joita tyypillisissä tarjouspyynnöissä, esim. valmiissa malleissa ei tule ilmi. 16.1.2002

Palvelutasosopimukset Palvelujen kuvaaminen (englantilainen tapa) Palvelukuvaus on tilaajan tarjouspyyntö­vaiheessa tekemä ostopalvelun tehtäviä ja työn tasoa kuvaava liiteasiakirja. Palvelutasosopimukset (SLA:t) on toimitilapalvelusopimuksen jälkeen osapuolten yhteisesti tekemä kuvaus palvelujen tavoitteellisesta laatutasosta. Laatumittarit (KPI:t) ovat palvelutasosopimuksiin sidottuja mittareita, jotka mahdollistavat palvelujen laadun mittaamisen. 16.1.2002

Palvelujen kuvaaminen hankintavaiheessa Palvelutasosopimukset Palvelujen kuvaaminen hankintavaiheessa Palvelutasosopimus (SLA) Tilaaja/palveluntuottajat tekevät yhdessä 1. Palvelutaso 2. Mittarit (KPI) 3. Tavoitteet 4. (Suorituspalkkio) Palvelukuvaus (Specification) tarjouspyyntö -asiakirja Tilaaja tekee 1. Palveluntuottajan valinta 2. Sopimuksen allekirjoitus Sovitaan: palvelun laajuudesta tehtävät sopimuksen hinnoittelu 16.1.2002

Palvelutasosopimukset Case-esimerkki: Englantilaisen Serco Best Practice Centren palvelunhankintaprosessi muodostuu virallisen sopimuksen laadinnan lisäksi epävirallisempien palvelujen sisältöä kuvaavien palvelukuvausten, palvelutasosopimuksen ja neuvottelun yhteissummana. Palvelukuvaus Palvelutasosopimus Neuvottelu Sopimuksen laadinta Ulkoistaminen Sopimuksen aloitus (modifioitu lähteestä Beeston 2000) 16.1.2002

Palvelutasosopimukset Yhdysvaltalainen käytäntö Yhdysvalloissa palvelutasosopimuskulttuuri on pohjautunut suurelta osin englantilaiseen kulttuuriin. Kuten useiden muiden termien kanssa, Yhdysvalloissa vallitseva termi palvelutasosopimuksista eroaa brittiläisestä termistä. Yhdysvalloissa käytetään palvelutasosopimuksista useissa tapauksissa sanaa (performance standard) , joka ajaa käytännön tasolla samaa asiaa kuin brittiläinen palvelutasosopimus. ”Suoritusstandardien” avulla pyritään kuvaamaan milloin ja miten palveluprosessi tai sen lopputulos on tyydyttävästi suoritettu ja kuinka suurella hajonnalla sovitusta palvelutasosta sallitaan palveluntuottajan suoritusten poiketa. 16.1.2002

Palvelutasosopimukset CASE-ESIMERKKI Yhdysvaltojen Puolustusministeriön palveluhankintaohjeissa palvelutasot (performance standards) jaetaan viiteen eri ryhmään. Eri ryhmät kuvaavat palvelutuotannon erityyppisiä mittareita ja tavoitetiloja, joista palvelutasosopimuksissa sovitaan. Vasteajat, toimitusajat ja toimitusten ajoittuminen – palvelujen määräaikojen ja asetettujen takarajojen noudattaminen ja toimitusaikatauluissa pysyminen Toimituskyky – palvelutoimitusten on oltava X prosenttisesti suoritettu XX:nteen päivään mennessä Virheelliset toimitukset – palvelutoimituksissa asetetuissa virhemäärissä pysyminen ( ja alittaminen) Virheprosentit – laskee myös virheellisiä toimituksia, mutta asettaa sallittavan rajan virhemääriin sidottuihin prosenttiarvoihin tai arviointipisteiden tuottamaan prosenttiarvoon ( ja prosenttiarvon alittamiseen ja ylittämiseen) Kustannuskontrolli – asetetussa tai arvioidussa kustannustasossa pysyminen. Sovelletaan sopimuksiin laadituissa palkkioissa ja hyvityksissä. (USA Department of Defence 2000) 16.1.2002

(Avainmenetystekijät) Palvelutasosopimukset Palvelutasosopimusten tulee liittyä lähes suoraan organisaation toimitilapalvelustrategiaan, joka on taas sidottu tilaajaorganisaation yleiseen liiketoimintastrategiaan. Palvelutasosopimuksissa tulee olla strategisesti merkittäviä asioita, jotka halutaan tuoda organisaatiotasolta palvelutoimituksiin. Palveluprosessien tulee perustua asiakaspalvelujen avainmenestystekijöihin, joiden ympärille palvelutasot, mittarit ja tavoitteet rakennetaan. Palvelu (Avainmenetystekijät) Mittarit Tavoitteet Prosessit Palvelutaso 16.1.2002

POSTI- JA MONISTUSPALVELU (Avainmenetystekijät) Palveluprosessien mittareiden ja tavoitteiden asettaminen CASE-ESIMERKKI POSTI- JA MONISTUSPALVELU Hollantilaisen SNS Reaal yhtymän posti- ja aulapalvelut prosesseiksi on valittu normaali postinjako, keskitetty monistus, uloslähtevä posti ja sisäinen posti, joiden ympärille on rakennettu palvelutasot, mittarit ja tavoitteet . Palvelu (Avainmenetystekijät) Mittarit Tavoitteet Prosessit Palvelutaso Posti- ja aulapalvelu Normaali postinjako Postin käsittely käsittely toimii normaalisti Jaettava posti toimitettu ja lähtevä posti kerätty ensimmäisellä kierroksella 85% posti jaettu Keskitetty monistus Monistus on keskitetty kaikissa toimipisteissä Monistuspisteen fyysinen kunto (erillinen tarkastusohje ja virhepistejärjestelmä) 95% sopimuksen mukaan Uloslähtevä posti Ylimääräisen uloslähtevän postin käsittely nopeaa Ylimääräisen postin määrä klo. 16.30 aikaan 100% sopimuksen mukaan Sisäinen posti Sisäinen posti jaetaan virheettömästi Palautetun postin määrä 93% oikein jaettu Modifioitu: Coenders 2001 16.1.2002

Palvelutasosopimusten luokittelu Palvelutasosopimukset esimerkiksi seuraavan tyyppisiä: Virallisia - osana varsinaisia sopimuksia esimerkiksi liiteasiakirjan muodossa Epävirallisia - apukeinona yhteisymmärryksen aikaansaamiseksi Sisäisiä – yrityksen, esimerkiksi osastojen ja johdon välisiä sisäisiä sopimuksia Ulkoisia – asiakkaan/tilaajan väliseen sopimussuhteeseen perustuvia. 16.1.2002

Palvelutasosopimusten luokittelu Palvelutasosopimusten nelikenttä VIRALLINEN Saadaanko sopimukselta niitä tärkeitä asioita joita halutaan? SISÄISET SOPIMUKSET PERINTEISET ”ULKOISTUS-SOPIMUKSET” Pääsemmekö yhteistyöllä niihin asioihin jotka ovat meille kaikille tärkeitä? SUORITUSPERUSTEISET SOPIMUKSET KUMPPANUUS- SOPIMUKSET EPÄVIRALLINEN Sisäinen Ulkoinen (modifioitu Lawrie 2001) 16.1.2002

Palvelutasosopimusten luokittelu Palvelutasosopimuksia voidaan tehdään verkottuneen palveluorganisaation näkökulmasta: Palveluorganisaation sisällä (toimeksiantajan ja palveluntuottajan välillä) Palveluorganisaation ulkopuolella (asiakkaan ja palveluntuottajan välillä) Strategisilla tasoilla (tilaajan ja vastuuorganisaation välillä ) Operatiivisiin tasoilla (vastuuorganisaation ja palveluntuottajien välillä) 16.1.2002

Palvelutasosopimusten luokittelu Palvelutasosopimusten nelikenttä verkottuneessa palveluorganisaatiossa Strateginen PALVELUTASOSOPIMUS TOIMITILAJOHTAMISESTA ASIAKASKOHTAINEN PALVELUTASOSOPIMUS PALVELUYKSIKKÖ-KOHTAISET PALVELUTASOSOPIMUKSET ASIAKASKOHDE- JA YKSIKKÖKOHTAISET PALVELUTASOSOPIMUKSET Operatiivinen Ulkoinen Sisäinen 16.1.2002

Asiakaslähtöiset palvelutasosopimukset Case-esimerkki: Englantilainen Serco Best Practice Centre on ottanut palvelutasosopimuksiin asiakaslähtöisen lähestymistavan. Yritys jakaa palvelutasosopimukset asiakkaiden palvelukohteiden ja työyksiköiden mukaan. Kohdekohtaiset palvelutasosopimukset - kattavat vähittäispalveluvaatimukset, jotka vaaditaan tietyn asiakaskohteen palvelutuotannon perustaksi. Palvelutasosopimus on lopputulospainotteinen ja kattaa yleensä kohteeseen liittyvät seuraavat asiat: toiminnalliset vastuut ja tavoitteet palvelujen sisällön vaatimukset palvelujen toimitustavat palvelustandardit budjetin ja kustannusten jakautuminen kohteen sisällä jousto- ja vastuurajaukset kohteen palveluntuottajien välillä Asiakasyksikkökohtaiset palvelutasosopimukset Kohdekohtaisten vähittäispalvelutasojen kohottamiseksi tehdään asiakkaan kohteen eri yksiköille omat palvelutasosopimukset. Asiakkaan yksiköt voivat kukin nostaa palvelutasoa haluamallaan kustannuspanoksella. Palvelusopimukset määrittävät mitä lisäpalveluja ja palvelutason kohotuksia kunkin yksikön palvelutoiminta vaatii. (modifioitu lähteestä Beeston 2000) 16.1.2002

Organisaation sisäiset palvelutasosopimukset Case-esimerkki Jo aiemmin esitetyssä WSP Consulting Groupin asiakaskohteessa Lontoossa tehdään palvelutasosopimuksia kahdella tasolla. Toimitilajohtamisesta ja eri palveluyksiköissä. Tilaaja Sovittu palvelun laadusta ja standardeista, henkilöstöstä sekä kohdekohtaisesta toiminnasta Palvelutasosopimus johtamisesta Toimitilajohtamiskonsultti Asiakaspalv.pääl. & Tekn. K.pääl. Palveluyksikkökohtaiset palvelutasosopimukset Turva-palvelu (14 henk.) Posti- ja aulapalvelu (15 henk.) Kiinteistön-hoito (vaihtuva) Siivous (23 henk.) Palveluyksikkökohtaiset palvelutasosopimukset Yhteensä 46 kpl 8 kpl 33 kpl Palvelun laatu/standardit Henkilöstö Toiminta kohteessa 9 kpl 4 kpl 5 kpl 7 kpl 4 kpl 6 kpl 6 kpl 0 kpl 22 kpl 24 kpl 0 kpl (modifioitu lähteestä Hardeker-Jones 200i) 16.1.2002

Palvelutasosopimukset Verkottuneessa palveluorganisaatiossa voidaan muodostaa palvelutasosopimuksia kahdella eri tasolla – johtoryhmän ja palveluryhmien sisällä. Tilaajan vaatimukset A S I K A S I K Asiakkaan johdon vaatimukset Palvelutasosopimus organisaation johtamisesta Vastuuorganisaation vaatimukset Kohde- /yksikkö- kohtaiset vaatimukset Prosessi- ja palveluyksikkökohtaiset palvelutasosopimukset Palvelu-yksikkö A Palvelu-yksikkö B Palvelu-yksikkö C Palvelu-yksikkö D Palvelu-yksikkö E 16.1.2002

Palvelutasosopimus Palvelutasosopimuksen laadintaprosessi Selvitä strategiset tavoitteet Valitse mittarit, mittaustavat ja -jaksot Selvitä asiakaspalvelun avainmenestystekijät Esittele mittarit ja sovi tavoite- ja minimipalvelutasot palveluntuottajien kanssa Tee luonnos palveluprosessista ja asiakaskontaktikartta Tee luonnos palvelutuottajakohtaisista palvelutasosopimuksista Palveluntuottajien jousto- ja vastuurajojen huomioiminen Tee luonnos prosessikohtaisista palvelutasosopimuksista Valitse ”prosessiomistaja” ja tukiprosessien tuottajat Hyväksytä palvelutasosopimukset kaikilla osapuolilla Neuvottele joustavuudesta ja vastuurajoista asiakkaan ja palvelutuottajien kanssa Sovi raportoinnista ja valvonnasta (modifioitu lähteestä Parish 2000) 16.1.2002

Palvelutasosopimuksen laatiminen Case-esimerkki Yhdysvaltojen kuudenneksi suurimman finanssiyhtiön, Bank Onen, 1 800 toimipisteen tärkeimpien toimitilapalvelutuottajien kanssa sovitaan palvelutasoista palvelutasosopimusten avulla. Yrityksen ja palveluntuottajien väliset palvelutasosopimukset sisältävät seitsemän avainosiota. Tarkka kuvaus palvelujen sisällöstä (tehtävä tai lopputulospohjainen) Kuvaus asiakasmittareista ja raportoinnista Luonnos palveluprosessista Vastuuhenkilöiden tarkat yhteystiedot Kuvaus palvelutasojen mittareista ja raportoinnista Asiakaan osallistuminen palveluprosessiin Osapuolten allekirjoitukset (modifioitu lähteestä Allen & Rowe 1999) 16.1.2002