Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö www.turkuamk.fi Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.

Esitys aiheesta: "Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö www.turkuamk.fi Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon."— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimus- ja kehitystoiminta vuonna 2009 T&K-keskus, Sirpa Nypelö www.turkuamk.fi Tilastointitiedot perustuvat WebHansan taloustietoon.

2 www.turkuamk.fi Turun AMK:n T&K-toimintaa toteutetaan pääasiassa projektimuotoisena. T&K-toiminnan menojen ja tulojen lisääntyminen kuvastaa toiminnan nopeaa kasvua. Vuonna 2009 T&K-menojen osuus oli 8,1 milj. euroa ja tulojen 5,1 milj. euroa.

3 www.turkuamk.fi Kuva 2: Ammattikorkeakoulun toimintamenoista (yhteensä 63,3 milj. euroa) vuonna 2009 oli T&K-toiminnan menojen osuus 12,8 % (8,1 milj. euroa) ja tulojen osuus 8,1 % (5,1 milj. euroa).

4 www.turkuamk.fi Kuva 3: Ammattikorkeakoulun toimintamenoista kolmen kuluneen vuoden aikana T&K-toiminnan menojen ja tulojen osuus on pysynyt jokseenkin samana, mikä kuvastaa toiminnan tasaantunutta kasvua.

5 www.turkuamk.fi Kuva 4: Ammattikorkeakoulun kokonaistuloista T&K-toiminnan tulojen osuus on selkeästi kasvanut varsinkin viimeisten neljän vuoden aikana. Vuonna 2009 T&K-tulojen osuus oli 53,7 % (5,1 milj. euroa) ja edellisvuonna 2008 osuus oli 41,4 % (n. 4 milj. euroa). Ammattikorkeakoulun kokonaistulot vuonna 2009 olivat 9,6 milj. euroa.

6 www.turkuamk.fi Kuva 5: Viimeisten kolmen vuoden aikana T&K-toiminnan menot ovat pysyneet jokseenkin vastaavina, kun taas sisäisen omarahoituksen ja ulkoisen tulorahoituksen osuus on hieman kasvanut. Vuonna 2009 omarahoituksen osuus oli 3,7 milj. euroa ja ulkoisen rahoituksen osuus 5,1 milj. euroa. Ammattikorkeakoulun omarahoituksesta (netto 53,7 milj. euroa) T&K-menojen osuus oli 15,1 % (8,1 milj. euroa) ja T&K-tulojen 9,6 %.

7 www.turkuamk.fi Kuva 6: T&K-toiminnalle saatu ulkoinen tulorahoitus jakautuu eri rahoittajatahojen mukaisesti siten, että vuonna 2009 ulkoinen rahoitus 5,1 milj. euroa koostui tutkimusrahoituksesta (Tekes, Suomen Akatemia), yritysrahoituksesta, EU-rahoituksesta, kuntarahoituksesta ja muusta ulkoisesta rahoituksesta (OPM, TE-keskus, valtion laitokset). Ulkoisen rahoituksen (5,1 milj. euroa) osuus T&K-toiminnan menoista (8,1 milj. euroa) oli 63,4 % vuonna 2009.

8 www.turkuamk.fi Kuva 7: T&K-toimintaan kohdistuva ulkoinen tulorahoitus 5,1 milj. euroa sisälsi vuonna 2009 tutkimusrahoitusta 11,8 %, yritysrahoitusta 32,5 %, EU-rahoitusta 22,6 %, kuntarahoitusta 9,8 % ja muuta ulkoista rahoitusta 23,2 %. Vuonna 2009 tutkimusrahoituksen määrä kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna, yritys- ja EU-rahoituksen osuus pysyi lähes samalla tasolla vuoteen 2008 verrattuna. Kokonaisuutena ulkoisen rahoituksen osuus vuonna 2009 kasvoi 30,3 % verrattuna edellisen vuoden 2008 tulorahoitukseen noin 4 milj. euroa.

9 www.turkuamk.fi Kuva 8: T&K-projekteille EU-tukena saatu ulkoinen rahoitus oli vuonna 2009 yhteensä 1,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen 5,9 %. EU-tukirahoitukseen sisältyy valtiolta, Euroopan unionilta ja muilta EU-rahoittajilta saatu rahoitus.

10 www.turkuamk.fi Kuva 9: T&K-toiminnan ulkoinen rahoitus 5,1 milj. euroa vuonna 2009 jakautui tulosalueille siten, että suurin tulorahoituksen osuus 1,4 milj. euroa kohdistui tekniikan, ympäristön ja liiketalouden tulosalueen 91 projektille. Kehittämisen tulosalueen tulorahoitus koostuu toteutuneesta ulkoisesta rahoituksesta (OPM, Turun kaupunki), mikä on kohdistunut T&K-keskuksen kuluihin, ja mitä on jaettu sisäisenä omarahoituksena eri tulosalueille sekä osa kehittämisen projektitoimintaan.

11 www.turkuamk.fi Kuva10: T&K-toimintaan kohdistuneiden henkilötyövuosien määrä on ollut selkeässä kasvussa varsinkin vuosien 2004 ja 2009 välillä. Henkilötyövuosien määrä T&K-toiminnan alkuvuosista 2000 lähtien on kuusinkertaistunut. (Laskettu T&K-toiminnan kokonaismenoista.) Mukana T&K-toiminnassa vuonna 2009 oli yhteensä 300 henkilöä ja edellisvuonna 268 henkilöä.

12 www.turkuamk.fi Kuva 11: Henkilötyövuodet jakautuvat eri tulosalueille siten, että ajallisesti T&K-työtä tehtiin eniten tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalueella.

13 www.turkuamk.fi Kuva 12: T&K-toimintaa toteutetaan tulosalueilla projekteina, joiden määrä on ollut selkeässä kasvussa. Vuonna 2009 oli käynnissä yhteensä 260 projektia, joista uusia käynnistyneitä 160.

14 www.turkuamk.fi Kuva 13: T&K-projektit on Projektori-ohjelmassa pisteytetty vaativuustason mukaan kolmeen kategoriaan. Vaativuustaso kuvaa projektin kohdealuetta, organisaatiota, budjettia, rahoitusmuotoa, kestoa ja henkilötyökuukausia. Vuoden 2009 T&K-projekteista enemmistö eli 53,3 % kuului B-tasolle, 38,9 % vaativimmalle A-tasolle ja loput 7,8 % C-tasolle. Vuonna 2009 oli käynnissä yhteensä 260 projektia, joista 160 uusia.

15 www.turkuamk.fi Kuva 14: T&K-projektitoimintaa rahoitetaan sekä T&K-keskuksesta että tulosalueilta jaettavalla sisäisellä omarahoituksella, minkä muotoja ovat valmistelurahoitus, omarahoitusosuus sekä ohjelmarahoitus. Sisäisen T&K-omarahoituksen määrä vuonna 2009 oli yhteensä 3,7 milj. euroa, mistä 42,2 % oli valmistelurahoitusta, 56,3 % omarahoitusosuutta ja 1,5 % ohjelmarahoitusta. T&K-projektien sisäinen omarahoitus kasvoi edellisvuodesta 25,1 %.

16 www.turkuamk.fi Kuva 15: Eri tulosalueiden ulkoisille asiakkaille kohdistettu maksullinen palvelutoiminta on viimeisten kolmen vuoden aikana vuodesta 2007 vuoteen 2009 kasvanut 117,3 %. Vuonna 2009 palvelutoiminnan menot olivat 1,4 milj. euroa, kun taas vuonna 2007 menot olivat 0,6 milj. euroa.

17 www.turkuamk.fi Kuva 16: T&K-toimintaan osallistui vuonna 2009 yhteensä 300 henkilöä, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Heistä oli opettajia 236 ja naisia oli kaikkiaan 154.