Ammatillisen koulutuksen reformi ja digitaaliset ratkaisut Yhteentoimivuusfoorumi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohtia Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja- aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjaus- järjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.

Hallituksen toimintasuunnitelman linjaukset Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö: yksi laki, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma. Uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa rahoituksessa Puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ‐ ja ohjausjärjestelmää: kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta.

Ammatillisen koulutuksen säästöt Vuosi 2016: –Investointien takuukorotus poistui: ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pieneni vuodesta 2016 lukien noin 64 milj. euroa (-44 milj.) vuoteen 2015 verrattuna. Vuosi 2017: –190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lukien. Vuosi 2018: –nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennettava 18,7 milj. euron lisärahoitus poistuu Säästöt yhteensä noin 273 miljoonaa (n. 15 % kokonaisrahoituksesta)

Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristössä tapahtuu nopea ja laajamittainen muutos –teknologinen kehitys: digitalisaatio, robotisaatio, massadata, keinoäly ym. –toimiala- ja tehtävärakenteiden muutokset –toiminta- ja ansaintalogiikoiden muutokset: jakamistalous, alustatalous ym. –koulutuksen on vastattava uusiin osaamistarpeisiin Osaamistarpeet kasvavat ja muuttuvat –dynamiikka lisääntyy, osaaminen vanhenee nopeammin monissa tehtävissä –luku-, numero- ja tietotekniikkataitojen merkitys kasvaa –asiakaskunnan tarpeet yksilöllistyvät ja eriytyvät – massakoulutuksen aika on ohi –osaamisen jatkuvan kehittämisen ja uudistamisen tarve läpi työuran Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti

Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutus – mitä tavoitellaan? Nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin –Tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen – osaamistarpeet palveluiden rakentamisen lähtökohtana Asiakaslähtöisiä ja joustavia osaamisen kehittämispolkuja –Opintopolut rakennetaan yksilöiden ja työelämän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti (nuoret, työssä olevat, yrittäjät, työttömät, freelancerit, alanvaihtajat…) –Työelämälähtöisiä, joustavia ja tehokkaita koulutuksen toteuttamistapoja (työpaikat, digi, ym.) –Tehokasta aiemmin ja eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamista, osaamisen kehittämisen henkilökohtaistamista - keskittyminen yksilöltä puuttuvan osaamisen hankkimiseen –Osaamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittava ohjaus ja tuki oppijalle Selkeitä ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja –matala kynnys palveluihin, raja-aitojen poistaminen –sujuvampaa, kevyempää ja virtaviivaisempaa hallintoa Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempi rooli työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa.

Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (1) Hakeutuminen ja koulutukseen pääsy –useita väyliä osaamisen kehittämiseen - jatkuva haku ja yhteishaku hakeutumisen pääväylinä –hakeutumisen painopistettä siirretään jatkuvaan hakuun – tukee elinikäistä oppimista –kehitetään kaikille hakijoille avoimia, matalan kynnyksen digitaalisia hakupalveluita Osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset koulutuspolut ja oppimisympäristöt –tutkintojärjestelmän uudistaminen: osaamisperusteisuus, joustavuus, selkeys, vähemmän tutkintoja –yksi näyttöperusteinen tapa suorittaa tutkinto –henkilökohtaistaminen kaikille tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajille – henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma yksilöllisen opintopolun perustana –koulutuksen järjestäjä myöntää tutkintotodistuksen kaikkiin tutkintoihin – rinnakkaisen sääntelyn purkaminen –työelämän vahva rooli osaamisen arvioinnissa ja laadunvarmistuksessa –erilaisten oppimisympäristöjen ja oppimisratkaisujen, ml. digitaalisten oppimisympäristöjen ja –ratkaisujen laaja hyödyntäminen yksilöllisissä opintopoluissa

Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (2) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen: koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina –tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla työelämälle ja opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen –yksi järjestämislupa, joka kattaa kaiken ammatillisen koulutuksen –ohjauksen painopiste koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudessa ja laadussa –uuden ohjausjärjestelmän pääelementit: järjestämisluvat, suoritepäätökset ja ohjauskeskustelu Tutkintotavoitteinen ja osa ei-tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää Koulutuksen järjestäjärakenteen uudistaminen –kehittämisohjelmalla varmistutaan ammatillisen koulutuksen laadusta ja saatavuudesta pienenevän rahoituksen olosuhteissa – Toimijoita kannustetaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen rahoituskehykseen esimerkiksi luomalla nykyistä suurempia kokonaisuuksia

Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä - keskeisiä ehdotuksia (3) Rahoitus ja ohjaus –rahoitusjärjestelmästä rakennetaan yhtenäinen kokonaisuus – erillisiä rahoitusväyliä puretaan ja järjestelmää selkeytetään ja yksinkertaistetaan –toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden painoarvo rahoituksessa kasvaa merkittävästi –rahoitusjärjestelmä tukee osaamisperusteisuutta – asiakkaiden tarpeet ohjaavat vahvemmin koulutusratkaisuja –rahoitus kannustaa opiskeluprosessien tehostamiseen ja koulutusaikojen lyhentämiseen –toiminnan ohjaus strategisemmaksi – yksityiskohtaista sääntelyä puretaan –rahoitus jatkossakin laskennallista ja yleiskatteellista – ei korvamerkkejä

Reformin haasteita koulutuksen järjestäjän näkökulmasta Toimintatapojen uudistaminen –jokaisen työ muuttuu – miten muutoksiin suhtaudutaan? –kestävät uudistukset edellyttävät toimintakulttuurin muuttamista - miten saadaan tuettua toimintakulttuurin uudistamista? –miten muutos tehdään yhdessä – sitoutuminen? –johtaminen avainasemassa –digitaalisuuden hyödyntäminen uusissa toimintamalleissa toiminnan organisointi uudella tavalla –nykyisillä organisaatiorakenteilla ei välttämättä kyetä toteuttamaan uudentyyppistä toimintaa - organisaatiorakenteiden tulee tukea uutta toimintatapaa –miten uudistetaan organisaatiorakenteita ja ratkotaan siihen liittyviä ongelmatilanteita? –strategian merkitys kasvaa – miksi uudistetaan ja miten se tehdään –uudet ratkaisut – digitalisaation hyödyntäminen Laadun varmistus

Digitaaliset ratkaisut reformissa Käynnistetään kehittämisohjelma, jonka puitteissa –uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöiseksi, –tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa, kevennetään hallintoa ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista (työelämäyhteistyö; oppimisympäristöt; osaamisen tunnustamista, henkilökohtaistamista ja oppimista tukevat palvelut; oppimateriaalit ja simulaattorit; oppisopimuskoulutuksen prosessien digitalisointi; koulutuksen järjestäjien ohjaus ja toiminnan tehostaminen). Otetaan käyttöön kansalaisten ja eri hallinnonalojen tarpeita palveleva kansallinen opinto-oikeuksien ja suoritusten keskitetty integraatiopalvelu (KOSKI) suunnitellussa aikataulussa 2018 alkaen. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja edistetään nopeaa työmarkkinoille siirtymistä lisäämällä ja monipuolistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja vahvistamalla sen ohjausta opettajien ja työpaikkaohjaajien yhteistyönä. –Kehitetään ja otetaan laajasti käyttöön näitä tavoitteita tukevia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista.

Digitaaliset ratkaisut reformissa Reformin tavoitteiden toteuttaminen Toimintaprosessien uudistaminen ja digitalisointi- pedagogiset ratkaisut edellä –osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset toimintamallit –Työpaikalla tapahtuvan oppimiseen liittyvien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen: oppisopimus ja koulutussopimus –henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, hakeutuminen… Oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjien toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden tukeminen Yhteisten kansallisen tason digitaalisten palveluiden kehittäminen Yhteentoimivuuden lisääminen ja varmistaminen Tutkimukset ja selvitykset Koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen!