Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 27.10.2010.

Esitys aiheesta: "Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 27.10.2010."— Esityksen transkriptio:

1 Aikuiskoulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 27.10.2010

2 Työelämä muutoksessa Osaamistarpeet muuttuvat – mutta miten? –uuden teknologian käyttöönotto –monimutkaistuvat toimintaympäristöt –ammattirakenteiden ja osaamisvaatimusten muutokset - osaamisen uudet rajapinnat –kestävä kehitys ja ilmastomuutos – vaikutukset ammattitaitovaatimuksiin? Osaavan työvoiman saatavuus - pulaa vai ylitarjontaa? –ammattitaitoisen työvoiman saatavuus – alojen vetovoima ja työllisyystilanne –työvoiman osaamisen uudistaminen ja päivittäminen Voiko muutosta hallita? –globaalin talouden nopeasti muuttuvat suhdanteet – ristiriitaiset signaalit –kilpailuedun hakeminen – kasvavat ja taantuvat alat, uudet klusterit –lisääntyvä osaamisen kehittäminen työpaikoilla –työelämän sitoutuminen pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen Riittävätkö julkisen talouden voimavarat? –rakenteellinen kestävyysongelma –resurssiperustan riittävyys suhteessa koulutukselle asetettaviin vaatimuksiin

3 Miten tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa ja asiantuntijuutta kehitetään? Koulutuksen rooli – muun osaamisen kehittämisen rooli? Koulutuspalveluiden tuottajien rooli Työpaikkojen - työympäristöjen rooli Muiden oppimisympäristöjen rooli? Yksilöiden rooli Asiantuntija/ammattilaisyhteisöjen rooli? Muiden verkostojen rooli?

4 AKKU-uudistus - lähtökohdat Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteenä kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen – pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen Lähtökohtana koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan Tavoitteena vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi

5 AKKU-johtoryhmän ehdotusten pääviestit Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisätään Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon rooli vahvistuu työvoiman osaaminen edistäjänä Osaamisen tunnustamisella joustoa ja tehokkuutta: opiskelu ja resurssit Aliedustettujen ryhmien aikuisopiskeluun osallistumista kannustetaan Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Osuvuutta ja laatua aikuisopiskeluun neuvonta- ja ohjauspalveluilla Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi Aikuiskoulutustuen taso korkeammaksi ja etuusjärjestelmä selkeämmäksi

6 AKKU ja OPSO Työpaikalla tapahtuva oppiminen – laajentuu, lisääntyy ja monimuotoistuu Kysyntälähtöisyyden merkitys kasvaa –Määrällinen ja sisällöllinen –kohderyhmien ja asiakkaiden kirjo kasvaa – aliedustetut ryhmät Oppisopimuskoulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää kehitetään ottamaan huomioon työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot Uudistuksesta toteutettu –Oppisopimuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen lisäykset –Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus korkeakoulutetuille –Ammatilliseen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoitus (3 %) perusteena tutkinnot => myöhemmin mukaan myös tutkinnon osat ja laaja-alaisemmat kriteerit ja osuus suuremmaksi –Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua laajennettu työvoimakoulutuksen ja palkkatuen koulutussovellutuksen ns. TOPPIS-mallin avulla

7 Aikuiskoulutuksen tulevaisuudennäkymät Aikuiskoulutuksen rooli ja painoarvo kasvaa Aikuiskoulutukseen kohdistuvat odotukset ja vaatimukset kasvavat – laatu, osuvuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Osaamistarpeet muuttuvat – miten kulloinkin tarvittava osaaminen tunnistetaan ja miten sen kehittäminen toteutetaan? Aikuiskoulutuksen muodot muuttuvat – koulutuksesta osaamisen ja työyhteisöjen kehittämiseen Asiakaskunta muuttuu ja monimuotoistuu – samalla tarpeet yksilöllistyvät, työpaikkakohtaistuvat Rahoitusperusta ja resursointi?

8 Aikuisten koulutuksesta kohti elinikäisen oppimisen tukemista Työelämä- ja asiakaslähtöisyys koulutuspalvelujen perustana –työpaikalla tapahtuvan opiskelun monipuoliset toteuttamismuodot –tiiviit yhteydet koulutuksen ja työelämän välillä - yhteisresursointi –koulutus osana työyhteisöjen kehittämistä Modulaariset, elämänkaaren kattavat opintopolut –yksilöiden ja työelämän tarpeiden huomioon ottaminen –opiskelijan tarpeiden mukaan määrittyvät ohjaus- ja tukipalvelut –elinikäisen oppimisen monipuoliset polut –digitaaliset oppimisympäristöt laajasti käytössä –reagointiherkkyys eriytyviin osaamistarpeisiin Osaamisperusteiset ja modulaariset tutkinnot koulutuspalvelujen perustana –tutkintojen rooli muuttuu – sertifikaatista portfolioksi? –osaamis- ja näyttöperusteisuus vahvistuu Tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kannustava ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä –koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun painoarvo rahoituksessa ja toiminnan ohjauksessa merkittävä –asiakaslähtöisen ja reagointiherkän koulutustoiminnan mahdollistaminen –vakaus ja ennakoitavuus yhdistettynä vahvaan tulosohjaukseen –rahoituspohjan laajentaminen: koulutuksen ja työelämän yhteinen rahoitusvastuu?

9 Aikuisten koulutuksesta kohti elinikäisen oppimisen tukemista Koulutuspalvelujen tuottajat – koulutuksen tarjoajasta osaamispalvelujen tuottajaksi? –osaamisen kehittämisen asiantuntijaorganisaatio –vahvat työelämäverkostot toiminnan laadun ja osuvuuden perustana –kysyntälähtöisyys –tehokkaat ja läpinäkyvät toimintaprosessit sekä vahvat rakenteet –vahvat verkostot muiden osaamisen kehittäjien kanssa Opetushenkilöstö – opettajia vai oppimisen edistäjiä? –miten vastataan monimuotoistuviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin ja laajenevan asiakaskunnan tarpeisiin? –vahva toimialakohtainen osaaminen yhdistettynä pedagogiseen asiantuntemukseen –yksilökeskeisyydestä kohti asiantuntijayhteisöjä

10 Oppisopimuskoulutus osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta Tärkeä osa ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti Kysyntä- ja työelämälähtöisenä koulutuksen järjestämismuotona selkeä rooli ja tehtävä ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintastrategiassa –Tukee ja täydentää koulutuksen järjestäjän toimintaa asiakkaiden ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaamisessa –Vahvistaa koulutuksen järjestäjän työelämäyhteyksiä ja laajentaa asiakasrajapintaa –Koulutuksen järjestäjän muut ydintoiminnot tukevat oppisopimuskoulutuksen järjestämistä –Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta on systemaattista ja integroituu osaksi koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan kokonaisuutta –Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvä hallinto ja resurssien koordinointi on selkeää, joustavaa ja tehokasta –Oppisopimuskoulutuksen tulokselliseksi järjestämiseksi on käytettävissä riittävät voimavarat Oppisopimuskoulutuksen vahvuuksia ja erityispiirteitä koulutuksen järjestämismuotona hyödynnetään koulutuksen järjestäjän toiminnassa –kysyntälähtöisyys, työpaikkalähtöisyys, joustavuus, reagointiherkkyys

11 Oppisopimuskoulutuksen kehittämishaasteita Koulutuksen asiakas- ja kysyntälähtöisyyden vahvistaminen –koulutuspalvelujen volyymin riittävyys –palvelujen kohdentaminen työelämän tarpeiden mukaisesti –henkilökohtaistaminen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Koulutuksen laadun parantaminen –oppisopimuksen ydinprosessien kehittäminen ja selkeyttäminen – myös yhdenmukaistaminen –toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen – "tilivelvollisuuden vahvistaminen" Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen –Työpaikalla tapahtuvan opiskelun tuki ja seuranta –Työpaikkaohjaajien koulutus Rahoitus- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen –työelämän tarpeet, toiminnan tuloksellisuus ja työvoimakapeikot Työnantajien rekrytointikynnyksen alentaminen –koulutuskorvaukset –palkkatuki –muut kannusteet Roolin selkeyttäminen ja vahvistaminen ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessa ja koulutuksen järjestäjien toimintastrategioissa