Sajon seminaari 6.6.2016 Riika Reija Lepola. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys.

Esitys aiheesta: "Sajon seminaari 6.6.2016 Riika Reija Lepola. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys."— Esityksen transkriptio:

1 Sajon seminaari 6.6.2016 Riika Reija Lepola

2 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys vahvistuu Koulutuksen rahoitus ja rakenteet uudistuvat Jatko-opintokelpoisuus säilyy Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus tiivistyy Alueellisesti kattavasta koulutuksesta huolehditaan Keskeistä; osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, työelämälähtöisyys joustavuus, yksilöllisyys tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu

3 Yksi laki  uudet järjestämisluvat, vähemmän tutkintoja  nuorten ja aikuisten koulutuksen väliset raja-aidat pois  yksi näyttöön perustuva tapa suorittaa tutkinto Rahoitusuudistus -> v. 2017 190 milj.  V. 2018 Perus, suorite, vaikuttavuus ja strategiarahoitus  rahoitus budjettipohjaiseksi ja indeksisidonnaiseksi  TEMiltä siirtyvän koulutuksen rahoitus  keskeytymättömyys Edellyttävät uudistuvaa ennakoivaa, valmentavaa johtajuutta  rakenteiden uudistaminen  LEAN ajattelun vahvistamista, digiosaamista  toimintamuotojen ja rakenteiden ravistelua  organisaatiorakenteiden ja oppimisympäristöjen uudistamista  verkostojen vahvistamista, strategista kumppanuutta

4 Osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys  pedagoginen remontti edellyttää myös ajattelumuutosta, joka vaatii tietoa, tavoitteellisuutta ja tukea  henkilökohtaistaminen kaikilla  edellyttää henkilökohtaistamisasetuksen uudistamista  opiskelijan ohjauksen tarve kasvaa Työelämälähtöisyys, joustavuus, yksilöllisyys  jatkuva sisäänotto ja valmistuminen  yhteishaun uudistaminen  tutkinnon osien joustava yhdistäminen  Työelämälähtöisyyden, työelämäyhteistyön/ yrittäjyyden lisääminen  koulutussopimus ja oppisopimus

5 Vaikuttavuus, laatu  mittavampi vaikutus rahoitukseen Sedun strategiset toimintaohjelmat  yhteiskunnalliset vaikutukset  koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen muutoksessa ja YT:n aikana  asenne/kouluttautuminen / tyky / yhteistyö Synergiaa ja osaamista yhteistyöverkostoista Uusien koulutustuotteiden kehittäminen Koulutusviennin edistäminen Digitaalisuuden hyödyntäminen / kehittäminen Ennakointi

6 LUONNOS; Toimintasuunnitelman linjaukset/ OKM, 5/2016 Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät.  Sisällytetään rahoitusjärjestelmään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta.  Ko. rahoitusosuus kohdennetaan TE-palvelun asiakaskunnan koulutukseen. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely ‐ ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Osana ammatillisen koulutuksen sääntely ‐ ja ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan ilman toisen asteen tutkintoa olevien aikuisten ammatillisen koulutuksen saatavuus myös erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan näkökulmista.

7 LUONNOS ; Uusi ohjausjärjestelmä/ OKM 5/2016

8 LUONNOS; Miten koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjattaisiin? OKM, 5/2016 Järjestämislupa  koulutustehtävä ja siihen liittyvät tarpeelliset määräykset  puite toiminnalle  tehtävät voivat olla järjestäjittäin erilaisia Ohjauskeskustelu  yhteisen tilannekuvan muodostaminen toimintaympäristöstä ja tarpeista  yhteisten strategisten tavoitteiden ja painopisteiden asettaminen koulutustarjonnalle ja palveluille  järjestäjän sitoutuminen yhdessä alueen/alan työ- ja elinkeinoelämän sekä okm:n kanssa asetettuihin tavoitteisiin ja painopisteisiin sekä työnjakoon  asetettujen tavoitteiden seuranta  OKM:lle pohja resurssien vuotuiselle kohdentamiselle (liikkumavaran puitteissa) Rahoitus  suoritepäätöksellä resurssit koulutuksen järjestäjälle  toiminnan laajuuden säätely opiskelijavuosimäärän puitteissa (osa volyymistä joko järjestämisluvassa tai aikaisemman toteuman perusteella, osa ministeriön harkinnan perusteella)  rahoitusperusteet: rahoituselementit, porrastuskertoimet (alat, järjestämismuodot ym.)

9 LUONNOS; Uusi rahoitusjärjestelmä /OKM, 5/2016 Uusi ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muodostuisi neljästä peruselementistä:  perusrahoituksesta,  suoritusrahoituksesta,  vaikuttavuusrahoituksesta ja  strategiarahoituksesta. Rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle. Rahoitus on laskennallista ja koulutuksen järjestäjä päättää sen käytöstä. Yhtenäisen rahoitusjärjestelmän puitteissa rahoitettaisiin kaikkea ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen taso määräytyisi valtion talousarviossa ja sitä tarkistettaisiin vuosittain indeksillä.

10 LUONNOS; Porrastustekijät/ OKM, 5/2016

11 LUONNOS; Koulutuksen järjestäjän rahoituksen muodostuminen; OKM/ 5/2016 Järjestäjän kokonaisrahoitus = perusrahoitus + suoritusrahoitus + vaikuttavuusrahoitus + mahdollinen strategiarahoitus Perusrahoitus määräytyisi siten, että talousarviossa jaettaisiin kokonaisrahoitus strategiarahoituksen ja laskennallisen rahoituksen kesken, jonka jälkeen laskennallisesta rahoituksesta kohdennettaisiin säädöksissä määrätty osuus perusrahoitukseksi.  järjestäjälle myönnettäisiin tietty määrä opiskelijavuosia, jonka puitteissa se järjestää tutkintoja, niiden osia ja valmistavaa koulutusta  opiskelijavuosia ei myönnettäisi järjestämismuodoittain tai tutkintotyypeittäin, vaan järjestäjä päättäisin niiden kohdentamisesta työelämän tarpeiden mukaisesti Suoritusrahoitus määräytyisi järjestäjän aikaansaamien suoritteiden (tutkinnon osat, tutkinnot) perusteella. Arvo määräytyisi sen perusteella kuinka jakamalla TA:n po. määräraha suoritteiden vuotuisella kokonaismäärällä Vaikuttavuusrahoitus määräytyisi toiminnan vaikuttavuuden perusteella

12 Kysymyksiä Keskustelua

13 Ryhmätyö 6.6.2016 Kirjatkaa pienryhmissä ylös niitä Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon liittyviä a)mahdollisuuksia, joita olette kehittäneet/ kehitätte/ toteutatte b) haasteita, joita olette kohdanneet/ jotka vaativat vielä ratkaisua c) terveiset OKMn reformin seurantaryhmässä eteenpäin vietäväksi

14 Kiitos! www.sajory.fi