Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?

Esitys aiheesta: "Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Koulutussopimus ja nuorten oppisopimuskoulutus Suomen Yrittäjien näkökulma

2 Mihin koulutussopimusta ja nuorten oppisopimuskoulutusta tarvitaan?
Osa nuorista ei hae jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Liian moni keskeyttää ammatillisen koulutuksen Useita kymmeniä tuhansia nuoria on ilman ammatillista koulutusta. Nuorten työttömyys kasvaa voimak- kaasti. Osalle nuorista tekemällä oppiminen on luontevin tapa hankkia ammatti. Taustaa Noin 8 % nuorista ei hae mihinkään opintoihin peruskoulun jälkeen. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttää yli 10 % nuorista. Noin alle 25-vuotiasta nuorta ei ole saanut mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa. 2013 huhtikuun lopussa oli työtöntä vuotiasta työnhakijaa. Ammattitaidottomuus ja siitä seuraava työttömyys lisää syrjäytymistä ja vähentää yleistä hyvinvointia. Kouluttamattomien nuorten kasvava määrä johtaa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Osa nuorista ei löydä sopivaa koulutusväylää Osa nuorista ei pääse haluamaansa oppilaitosmuotoiseen koulutukseen tai ei halua oppilaitosopiskelua Osalle nuorista tekemällä oppiminen on luontevin tapa hankkia ammatti

3 Mihin koulutussopimusmallia tarvitaan?
Oppilaitosmuotoisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen (sisällöllinen ja laadullinen Oppisopimuskoulutuksen rinnalle Oppisopimuskoulutus ei yksin ratkaise ongelmaa Vuonna 2010 noin 90 nuorelle solmittiin oppisopimus peruskoulun päätyttyä Yritysten kynnys nuoren oppisopimuskouluttamiseen on korkea: Työsuhteeseen perustuva nuoren työllistämisriski osaaminen ja työelämävalmiudet heikot palkka korkea suhteessa tuottavuuteen määräaikainen työsopimus Oppisopimukseen ja sen tukiin liittyvä hallinnollinen taakka oppisopimusviranomaisten vaihtelevat käytännöt palkkatuen ja koulutuskorvausten hakemiseen ja seurantaan liittyvät velvoitteet useita eri viranomaisia kohtaan Nuorten oppisopimuskoulutukseen ohjattavat lisäresurssit riittävät vain joihinkin satoihin koulutuspaikkoihin. Oppisopimuskoulutuksen rinnalle tarvitaan muita työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoja. Yrityksille, nuorille ja oppilaitoksille yksinkertaisen mallin tarjoaa koulutussopimus.

4 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 16 §
Työpaikalla työtehtävien yhteydessä järjestettävä käytännöllinen koulutus: Koulutuksen järjestäjä sopii kirjallisesti työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta työnantajan kanssa.

5 Koulutussopimus osana työssäoppimista
Tavoitteena ammatillinen perustutkinto Ammattitaito hankitaan pää- asiassa käytännön työtehtäviä työpaikalla tekemällä Nuoren, yrittäjän ja koulutuksenjärjestäjän välinen sopimus (nuori mukaan) Ei perustu työsopimukseen Nuori oppilaitoksen vastuulla Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa (esim. ei ole päässyt haluamalleen koulutusalalle, on keskeyttänyt opinnot, haluaa vaihtaa oppilaitosmuotoisesta työpainotteiseen opiskeluun tai haluaa vaihtaa koulutusalaa) eikä merkittävää työkokemusta. Koulutussopimuksessa työnantaja tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada ammatillinen koulutus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Nuorta ohjaa työpaikkaohjaajakoulutuksen saanut henkilö. Opiskelija on koko koulutussopimuksen voimassaoloajan oppilaitoksen kirjoilla ja sen vastuulla vakuutuksineen

6 Koulutussopimus osana työssäoppimista
Enintään kolmeksi vuodeksi Osa opiskelusta voi olla toisessa yrityksessä tai oppilaitoksessa Oppilaitos ohjaa, arvioi ja antaa todistuksen Arviointi ammatti- osaamisen näytöistä Koulutussopimus tehdään amma- tillisen koulutuksen säädösten rajoissa Koulutussopimus tehdään yleensä enintään kolmeksi vuodeksi. Osa opiskelusta voi tapahtua oppilaitoksessa tai toisessa yrityksessä. Tällä varmistettaisiin myös niiden tietojen ja taitojen saaminen nuorelle, joita ei voida käytännön työn yhteydessä yrityksessä nuorelle opettaa. Näiden opintojen määrä voi opiskelijan tarpeesta riippuen olla 10 – 30 %. Oppilaitos varmistaa riittävät ohjaukselliset resurssit osaamisen varmistamiseksi. Oppilaitos vastaa oppimisen arvioinnista ja kirjoittaa todistukset. Arviointi perustuu pääasiassa ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutussopimukseen sovellettaisiin oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta.

7 Koulutussopimuksen kustannukset
Ei lisää ammatillisen koulutuksen kustannuksia: Opiskelijalle opintotukea nykysäännösten mukaisesti Oppilaitokselle VOS-raha Opiskelijalla olisi edelleen oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin niitä koskevien ehtojen mukaisesti. Nykylainsäädännön mukaan ei ole mahdollista, että yrittäjä maksaa nuorelle kannusterahaa opintojen etenemisestä (maksaminen johtaa työsuhdetulkintaan). Yrittäjälle ei koulutussopimuksessa maksettaisi nykymuotoista koulutuskorvausta ellei asiasta erikseen sovita. Koulutussopimukset tehtäisiin (ainakin alkuvaiheessa) nykyisen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön rajoissa

8 Olisitko valmis ottamaan nuoren koulutussopimuksella?
Yrityksillä on hyvin monenlaisia syitä, miksi nuorta ei oltaisi valmiita ottamaan koulutettavaksi lähimmän puolen vuoden aikana. Erityisesti pienillä yrityksillä on hankaluuksia nuoren kouluttamiseen oppisopimuksella (kts. seuraava sivu), sillä esim. yksinyrittäjillä harvoin on aikaa nuorelle. Koulutuksesta syntyvät kustannukset ja resurssipula askarruttavat monia. Ailahteleva taloustilanne ei myöskään anna myöten nuorten palkkaamiseen. Muita suuria syitä nuorten kouluttamiseen mallin mukaisesti ovat huonot kokemukset oppisopimuksista, nuoren koulutuksen puute, toimialaan sopimattomuus, soveltumaton työ sekä tarve yleisesti.

9 Nuorten oppisopimuskoulutus
Osaamisen kehittymiseen sidottu nuorten oppisopimusmalli madaltaisi oleellisesti yrittäjien kynnystä kouluttaa nuori oppisopimuksen avulla. Nuori saisi ammatin, palkkaa ja työllistyminen paranisi. Yhteiskunnalle malli olisi lähes kustannus- neutraali (maksettu valtionosuus palautuisi, veroina, tuottavuutena ja työllisyytenä jo koulutuksen aikana).

10 Osaamisen kasvuun sidottu oppisopimuskoulutuksen palkkamalli - koskee nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta eikä alan työkokemusta % TES-palkasta 100 % Oppisopimussuhteen päättyminen Työsuoritteen ja osaamisen kasvu alkaminen 0 % koko tutkinto näyttö tutkinnon osien suorittaminen näyttö näyttö Alkupalkka voidaan määritellä alakohtaisesti (esim. alan tuottavuuden ja vaativuuden perusteella) Lähde: Suomen Yrittäjät

11 Toteutus: Nuorten oppisopimuskoulutus irrotetaan nykyisestä oppisopimuslainsäädännöstä omaksi kokonaisuudekseen. Nuorelle, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä alan merkittävää työkokemusta, voidaan tehdä työsopimus, jossa palkka sidotaan osaamisen kehittymiseen. Oppisopimus voidaan aloittaa ennakkojaksolla. Palkka on oppisopimuksen alussa n. 30 % peruspalkasta (olisi aina korkeampi kuin korkein opintoraha) ja nousee näyttöjen myötä niin, että tutkinnon suorittamisen jälkeen palkka on normaali peruspalkka Oppisopimus voidaan tehdä tutkinnon osittain

12 Toteutus: Yritykselle ei makseta palkkatukea (tämä vähentäisi osaltaan yritykselle koituvaa hallinnollista taakkaa), mutta koulutuskorvausta normaalisti. Nuorten oppisopimuskoulutuksen rahoitus irrotetaan osaksi ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta eli aikuisten oppisopimuskoulutukselle olisi oma itsenäinen rahoituksensa Nuorten oppisopimuskoulutus olisi oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalla vaihtoehtona sille (tulevaisuudessa voisi olla jopa osa yhteishakua)

13 Kaikki osapuolet hyötyvät
Tekemällä oppiminen ja mielekkyys nuorelle Helpottaa työllistymistä Yritykselle motivoitunut työntekijä Oppilaitokselle yhteis- työtä työelämän kanssa Ei lisää yhteiskunnan kustannuksia Koulutussopimuksen etuja: Työpaikalla tapahtuva oppiminen sopii osalle oppijoista paremmin kuin oppilaitoksessa opiskelu. Mielekkys laskee keskeyttämisriskiä. Helpottaa opiskelijan työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijalle taloudellisesti kannustava malli oppilaitosmuotoiseen koulutukseen verrattuna. Työnantajalle taloudellisesti ja hallinnollisesti kannustava malli. Yrittäjät ovat mm. SY:n selvityksessä ilmaisseet laajan kiinnostuksensa mallin hyödyntämiseen. Palaute myös monilta koulutuksenjärjestäjiltä on ollut myönteistä. Ei lisää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Koulutuksenjärjestäjille ja yrityksille merkittävä tapa lisätä työelämäyhteistyötä sekä osaamista. Malli muuttaa opettajan työn luonnetta yhä työelämä- lähtöisemmäksi. Nuorten työllistämiseksi tarvitaan monia tapoja varmistaa osaaminen!