Osaamisperusteisuus perustutkinnon perusteissa 3.2.2015 VA-hankkeen aloituskokous, Salpaus Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi

Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) – HE 12/2014, muutettu L 787/2014 joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaamis-perusteisuus työelämä-lähtöisyys reagointikyky selkeys johdon-mukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena

Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Osaamisperusteisuus todeksi – osaaminen keskiöön - mitä muutoksia tuo? Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus Strateginen taso/ operationaalinen taso Tutkinto-osaamiskokonaisuus, osaamisalat Tutkinnon perusteet Muut määräykset Koulutuksen järjestäjän ops Oppimis,-opetus-,ohjaus- ja arviointiprosessit Tutkinnon tavoitteet – osaaminen ja ammattitaito Tutkinnon muodostuminen osaamisperusta/ yhteinen/valinnaisuus Ohjaus, opetus, työssäoppiminen - osaamisen hankinta Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset ja arviointi Osaamisen arviointi toimintakokonaisuuksien hallinta Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena

Terminologiaa yhtenäistetty ja täsmennetty opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste opinnot => tutkinnon osa koulutusohjelma => osaamisala tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa (AM/AI) samaa henkilökohtainen opetussuunnitelma => henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan selkeämmin toisistaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ei hyväksilukemisesta ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet

Perustutkintojen perusteita koskevat merkittävimmät muutokset Tutkinnon perusteet (52 kpl) omina asiakirjoina ja muut määräykset omana asiakirjana – tulevaisuudessa rakenteistettuina ja sähköistettyinä Perusteiden rakenne yksinkertaistuu - terminologia Mahdolliset tutkintonimikkeiden tarkistukset Tutkinnon muodostumissääntöjen tarkistaminen uusien säädösten mukaiseksi Opintoviikkojen tilalle osaamispisteet ammatillisessa peruskoulutuksessa Yhteisten tutkinnon osien uudistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen

Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto (180 osaamispistettä) sisältää (VN:n asetus 801/2014, 1-2 ja 5 §) ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä), (joista ammatillisessa peruskoulutuksessa 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) 2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) 3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). (Näyttötutkinnoissa vain ammatilliset tutkinnon osat, tutkinnon laajuutta ei määritellä osaamispisteinä.) Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssaoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (VN:n asetus 799/2014, 5a §) Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen (VN:n asetus 801/2014, 6 §) Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.  

Valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat kaikissa perustutkinnoissa 2.5.13 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (uudistettu) 2.5.14 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10–15 osp (rajoitukset poistettu lähes kaikista) 2.5.15 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (rajoitukset poistettu ja yhdistetty) 2.5.16 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp 2.5.17 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (uudistettu) 2.5.18 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (uusi) 2.5.19 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp 2.5.20 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. x.x.x Tutkinnon osa ammattikorkeaopinnoista

3.Yhteiset tutkinnon osat (35 osaamispistettä) 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä) 3.1.1 Äidinkieli, 5 osp, (0-3 osp) 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, 1 osp, (0-3 osp) 3.1.3 Vieraat kielet, 2 osp, (0-3 osp) 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä) 3.2.1 Matematiikka, 3 osp, (0-3 osp) 3.2.2 Fysiikka ja kemia, 2 osp, (0-3 osp) 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 osp, (0-3 osp) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä) 3.3.1 Yhteiskuntataidot, 1 osp, (0-3 osp) 3.3.2 Työelämätaidot, 1 osp, (0-3 osp) 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1 osp, (0-3 osp) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osp, (0-3 osp) 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä) 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psykologia 3.4.5 Ympäristöosaaminen 3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 -3.3.4 Kaikki osa-alueet pakollisia Kaikki osa-alueet pakollisia Kaikki osa-alueet pakollisia Osaaminen voi olla yhdeltä tai useammalta osa-alueelta

4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp (VN:n asetus 801/2014, 5 §) Tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 5. Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat (VN:n asetus 801/2014, § 6)

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma, L 787/2014 14 §: tulee hyväksyä opetussuunnitelma –> antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen 14 a § koulutuksesta tiedottaminen 15 § koulutuksen toteuttaminen

Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma, VN:n asetus 799/2014, 3 § Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavat järjestettävää koulutusta koskevat asiat: koulutuksen toteuttamistavat; opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa;

Opiskelijalla……, L 787/2014 29§ Oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta 29 a § Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa Yksilölliset tavoitteet ja valinnat Päivitetään opiskelun aikana 30 § Oikeus hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen tutkinnon osa kokonaan tai osittain Arviointioppaassa täsmennetty: mm. oppimisen ja osaamisen tavoitteet, tutkinnon osien suorittaminen, tavat, työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen

Osaamisperusteisuuden tahtotila Keskeisenä tavoitteena on - siirtyä tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen, - tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Tavoite- ja oppiainekeskeisistä opetussuunnitelman perusteista siirrytty tutkinnon perusteisiin, tavoitteiden määrittelystä ammattitaitovaatimusten määrittelyyn Tutkinnon ammattitaitovaatimukset ilmaistu ammattitaitona ja osaamisena, jota työelämässä tarvitaan Tutkinnon osat määritelty ja nimetty työelämän toi- mintakokonaisuuksien ja työprosessien mukaan Perusteissa määritelty oppimistulokset osaamisena (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) perustaksi oppimiselle, opettamiselle ja opiskelijan arvioinnille

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Teoria ja käytäntö -erottelusta ja -sisällöistä siirrytty osaamiskokonaisuuksiin – ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet (työprosessi, työmenetelmät, työvälineiden käyttö, työn perustana oleva tieto, elinikäisen oppimisen avaintaidot) Ammattitaitovaatimukset (oppimistulokset) määritelty osaamisena (tiedot, taidot ja pätevyys), joka ilmenee ammatillisena toimintana ja saavutettu osaaminen on arvioitavissa käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokeiden sijaan Arviointikriteerit ilmaisevat osaamisen tason kolmiportaisesti

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opiskelijan arviointiin tullut muutoksia – opiskelijoiden itsearviointi, oppimistulosten arviointi, ammattiosaamisen näytöt – oppimisen arvioinnin ja osaamisen arvioinnin erottaminen Opiskelijan osaamisen arvioinnissa yksittäisistä suorituksista työprosessin laajaan kokonaisuuden arviointiin Oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia (arvosana todistukseen) Aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Muutos ajattelussa ja toiminnassa –– osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen

Osaamisperusteisuus todeksi - askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille OPH: Oppaat ja käsikirjat 2014:8 Koulutuksen järjestäjien on tärkeää arvioida oman organisaationsa tilanne ja sen perusteella määritellä muutostarpeet, linjata ja johtaa muutosprosessia kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen järjestäjän on tarpeen sekä strategisella että operatiivisella tasolla suunnitella ”askelmerkit ”muutoksen toteuttamiseen ellei osaamisperusteisuus jo ole toteutunut. Muutoksen pyörteistä selvitään osaavien koulutuksen järjestäjien, johtajien, opettajien ja kaikkien muiden toimijoiden yhteistyöllä.

Osaamisperusteisuus - muutoksia toiminnan ohjaukseen ja toimintaan Osaamisperusteisuus tärkeä saada koulutuksen järjestäjän toiminnan ohjaukseen, toimintasääntöihin, toimielimen toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin, opiskelijan arviointiin, opetuksen toteuttamiseen, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamisee.n Sekä ajattelutavan että toiminnan muutos