Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos

Esitys aiheesta: "Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos"— Esityksen transkriptio:

1 Osaamispisteet työn määrittäjinä -osaamisperusteisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 20.4.2015
Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus –yksikkö

2 Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) L 787/2014
osaamis-perusteisuus työelämä-lähtöisyys reagointikyky selkeys johdon-mukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

3 Tutkinnon perusteet 52 perustutkinnolle
Säädökset Tutkinnon perusteet 52 perustutkinnolle Muut määräykset Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma/ Koko koulutusta koskevat/ tutkintokohtaiset asiat Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva päivitys koulutuksen aikana

4 Ammatillinen peruskoulutus tutkintojen ja koulutusten uudistaminen rinnakkain
TUTKE2/ Ecvet – Perustutkintojen uudistaminen TUTKE2 - lakien vahvistus , asetukset annettiin Perustutkintojen perusteet (52 pt) ja muut määräykset ( 5 kpl) valmiiksi ja koulutuksen järjestäjille 10-11/2014, voimaan – koskevat sekä jatkavia että aloittavia opiskelijoita Perustutkinnon perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano VALMA – Valmentavien koulutusten uudistaminen HE annettu säädökset 3/2015, voimaan Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet 4/2015,voimaan Uudistuksen toimeenpano Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 1-3/2015

5 Ammatillisten perustutkintojen perusteet (52) määrittelevät tutkinnon suorittamiseksi edellytettävän osaamisen Tutkintonimikkeet Tutkinnon muodostuminen - tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuudet osaamispisteinä Ammatilliset tutkinnon osat: ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat Yhteiset tutkinnon osat/ niiden osa-alueet ja osa-alueiden osaamispisteet sekä osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit(1-3) Vapaasti valittavat tutkinnon osat

6 Muut määräykset – annettu omina asiakirjoina
Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet sekä arvosanojen muuntaminen ( ml. siirtymävaiheen ratkaisut) Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset, koskevat vain SORA- tutkintoja Suunnitelmat opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet .

7 Toimeenpanon tuki Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali (julkaistu) Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistus) Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistus viimeisteltävänä) Opiskelijan arviointiopas ( tarkistus, sivuilla - tulee vielä pieniä tarkistuksia viimeisimmistä säädösmuutoksista johtuen) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla) Ns. SORA-opas (tarkistus keväällä) Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) – tietoa ja sivustot

8 Osaamisperusteisuus

9 Osaamisperusteisuus ja TUTKE2
Osaamisperusteisuus todeksi - mitä muutoksia Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Tutkinnon perusteet Muut määräykset Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus – Strat./ operat.taso Tutkinto = osaamiskokonaisuus/ osaamisalat Tutkinnon muodostuminen - osaamisperusta Koulutuksen järjestäjän ops/ hops:t Perustutkinnon tavoitteena työelämässä vaadittava osaaminen, yleissivistys, jatko-opinto- valmiudet Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena Oppimis-, opetus-, ohjaus- ja arviointiprosessit Työssäoppiminen - osaamisen hankintaa Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset/ osaamistavoitteet ja arviointi Osaamisen arviointi - laadunvarmistus

10 Osaamisperusteisuutta vahvistettu – kyseessä ajattelutavan muutos
Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat koulutusohjelmien tilalle Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitukseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintojen muodostuminen pakollisuus - yhteinen osaamisperusta valinnaisuus - yksilölliset polut Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ECVET- toimeenpano eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä

11 Osaamisperusteisuus todeksi - muutoksen johtaminen koulutuksen järjestäjän tehtävä
Tarvitaan toimeenpanosuunnitelma ja askelmerkit visio nykytilasta - tavoitetilaan strateginen taso – päätökset ml. opetuksen resurssit operatiivinen taso- päätösten toimeenpano – oppimisympäristot, ko. opiskelijoiden tarvitsema opetus ja ohjaus toimijat; koulutuksen järjestäjä, oppilaitosjohto, opettajat ja muu henkilökunta, opiskelijat, sekä sidosryhmät, erityisesti työelämän edustajat toimenpiteiden ja vastuiden määrittely toimeenpanon seuranta ja arviointi ja kehittämiskohteiden määrittely

12 Osaamisperusteisuuden toimeenpano
Tarvitaan sekä ajattelutavan muutosta että toimintaprosessien ja toiminnan muutosta, jotta mm. osaamisperusteisuus, joustavat opintopolut jne toteutuvat On varmistettava, etteivät myöskään muut ohjausjärjestelmien muutokset pääse vaikuttamaan opiskelijoiden saavuttaman ammattitaidon laatua – se on kohtalokasta sekä opiskelijoiden työllistymisen että työelämän kannalta

13 Osaamisperusteisuus - muutoksia toiminnan ohjaukseen ja toimintaan
Osaamisperusteisuus on tärkeä saada toiminnan ohjaukseen, toimintasääntöihin, toimielimen toimintaan, opetussuunnitelmiin, hopseihin, hojkseihin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen Osaamisperusteisuuden toteutuminen – sekä ajattelutavan että toiminnan muutos – pois oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyydestä

14 Osaamisperusteisuus pedagogisen toiminnan lähtökohdaksi
Ajattelutavan muutos keskeistä Osaamisen hankkiminen ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi Osaamisen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit keskeisiä Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Opiskelijalla jo olevan osaamisen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen Määrällisestä suorittamisesta osaamiseen huomio

15 Osaamisperusteisuus ja opetus
Opettaja keskeinen kuten ennenkin, mutta opettamisen ja arvioinnin lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen Oppiaineiden opiskelusta osaamisen hankintaan ja osaamisen osoittamiseen Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön Opintoviikoista osaamispisteisiin – opiskelijoille tulevista muutoksista tiedottaminen

16 Osaamispisteet

17 Ammatillisen perustutkinnon muodostuminen
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto (180 osaamispistettä) sisältää (VN:n asetus 801/2014 § 1-2 ja 5 ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä) ,(joista ammatillisessa peruskoulutuksessa 15 osaamispistettä voi olla vapaasti valittavia tutkinnon osia) ja 2. yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) 3. vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon tulee sisältää osaamisen hankkimista työssaoppimisen kautta vähintään 30 osaamispistettä (VN:n asetus 799/2014 § 5a) Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen ( VN:n asetus 801/2014 § 6) Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa enemmän ammatillisia tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten taikka opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.

18 Osaamispisteet korvaavat opintoviikot ammatillisessa peruskoulutuksessa
Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoitus osaamispisteinä Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä Tutkinnon perusteissa tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät, mikä on tutkinnon osan osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys koko tutkinnosta Osaamispisteet opiskelijalle, kun hän on osoittanut osaamisensa

19 Osaamispisteiden määrittely
Koko tutkinnon ja tutkinnon osaryhmien sekä yhteisten ja vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispisteiden kokonaismäärät määritelty säädöksissä Kunkin ammatillisen tutkinnon osan osaamispisteiden määrittely kriteeriperusteisesti (kattavuus, vaikeusaste, merkittävyys) tutkinnoittain Neljän yhteisen tutkinnon osan eri osa-alueille pakolliset/ valinnaiset osaamispisteet määritelty tutkinnon perusteissa.

20 Mitä osaamispisteet määrittävät?
Osaamispisteet mittaavat osaamisen laajuutta Osaamispisteet eivät määritä opiskelijan opiskeluaikaa Osaamispisteet eivät määritä järjestetyn opetuksen ja ohjauksen määrää eikä paikallisesti/ ryhmäkohtaisesti tarvittavia painotuksia

21 Osaamispisteet ja opettajan työ
Osaamispisteitä ei voi kääntää laskennallisesti opettajan työksi Opintoviikotkaan eivät ole olleet opettajan työn määrittäjiä, vaan opiskelijan keskimäärin tarvitsemaa aikaa ko. osaamisen hankkimiseen Tarvittava opetus ja ohjaus tutkinnoille, tutkinnon osille eri oppimisympäristöissä on suunniteltava ottaen huomioon tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset/osaamistavoitteet/arviointi sekä erilaisten opiskelijoiden ohjauksen ja opetuksen tarpeet

22 Opetuksen ja ohjauksen raamit
Rahat, jotka käytettävissä opettajien palkkaukseen Opetukseen ja ohjaukseen käytettävä kokonaisresurssi opetus/ohjaus/ arviointi Opettajan työ – ves/ tes mukaiset opettajien työn määritykset Koulutuksen järjestäjä päättää opetusresurssin jaon periaatteet Yksikkökohtaisesti/ tutkintokohtaisesti/ tutkinnon osien mukaan/ erilaisten opiskelijoiden ohjaustarpeet/ erilaiset oppimisympäristöt/ menetelmät

23 Opetuksen resursoinnin pohjana kokonaistuntikehys (esimerkiksi)
Koulutustarjonta Opetuksen resursoinnin pohjana kokonaistuntikehys (esimerkiksi) Kokonaistuntikehys määritellään lukuvuosittain ja se perustuu budjettiin Budjetin pohjana on tutkinnoittain ennakoidut opiskelijamäärät ja HOJKSien määrät sekä koulutustarjonnassa toteutettavat tutkinnot ja tutkinnon osat Lukuvuoden kokonaistuntikehyksen määrittelyssä huomioidaan myös kuluvan lukuvuoden toteumatiedot, ettei muutoksen myötä tule mitään suuria yllätyksiä. Yllätyksiä voi tulla lukuvuoden aikana, jos opiskelijamäärä poikkeaa huomattavasti ennakoidusta opiskelijamäärästä. Silloin pohditaan korjaavia toimia – kuten nykyäänkin.

24 Kokonaiskehyksestä opettajien työnjakoon (esimerkiksi)
Koulutustarjonta Kokonaiskehyksestä opettajien työnjakoon (esimerkiksi) Opetuksen resurssi sidotaan kokonaistunteina ammatillisiin tutkinnon osiin ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueisiin – ei oppimistavoitteisiin. Resurssit jaetaan opetussuunnitelmassa määriteltyjen painotusten sekä opiskelijoiden valintojen ja tarpeiden mukaan kokonaistunteina. Opetuksen resurssia ei sidota matemaattisesti osaamispisteisiin. Opetus/lukujärjestykset suunnitellaan jaksoittain 9 viikolle neljän jakson järjestelmässä Tavoitteena on kohdistaa opetuksen resurssi tukemaan kokonaisvaltaisemmin ja joustavammin tutkinnon osien suorittamista yksittäisten “kurssien” sijasta.

25 KIITOS