Ammatillisten tutkintojen kehittämislinjausten tausta ja tarkoitus Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä.

Esitys aiheesta: "Ammatillisten tutkintojen kehittämislinjausten tausta ja tarkoitus Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä."— Esityksen transkriptio:

1 Ammatillisten tutkintojen kehittämislinjausten tausta ja tarkoitus Ammatillisen koulutuksen säädöksiin muutoksia – opetussuunnitelmat tarkasteluun Jyväskylä Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

2 Tutkintojärjestelmän tahtotila
joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaamis-perusteisuus työelämä-lähtöisyys reagointikyky selkeys johdon-mukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena

3 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen (1)
Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä koskevat selvitykset TUTKE2-työryhmä ja ohjausryhmä – Kuulemistilaisuus TUTKE2-linjauksista Hallituksen esitys (HE) lausunnolle Kuulemistilaisuus HE:stä Lausuntokierros päättyy HE:n viimeistely lausuntojen perusteella 10/2013 HE eduskunnalle 11/2013

4 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen (2)
Lait vahvistetaan alkukeväästä 2014 Asetukset annetaan heti lain voimaantulon jälkeen Ensimmäiset tutkinnon perusteiden muutokset 3/2014 Lait ja asetukset voimaan , perustutkinnon muodostumisen osalta (yhteiset tutkinnon osat) vasta Säädösvalmistelun rinnalla kartoitetaan ammatillisen tutkintorakenteen ja tutkintojen perusteiden muutostarpeita eri osaamis- ja toimialoilla (pyyntö koulutustoimikunnille 5/2013, alustavat arviot 8/2013, viimeistelty esitys 11/2013)

5 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena
2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi 4. Ammatillisten tutkintojen muodostuminen 5. Tutkintojen muodostuminen Tutkintojärjestelmä OSAAMISEN KEHITTÄMISEN tukena 4. Tutkintojen perusteet 3. Tutkintojen mitoitusperusteet/ laajuus 1. Ammatillisten tutkintojen määritelmät

6 1. Ammatillisen tutkinnon määritelmä
ammatilliset tutkinnot (ja tutkintojen osat) yhdelle tai useammalle ammattialalle suunnattuja osaamiskokonaisuuksia perustuvat työelämän ja sen kehittämisen tarpeisiin laaja hyödynnettävyys useamman kuin yhden työnantajan palveluksessa ja yksilöiden näkökulmasta työelämän osaamis-tarpeet

7 1. Ammatillisten tutkintotyyppien määritelmät
ECVET-pisteet NQF / EQF taso 5 taso 4 erikois-ammatti-tutkinnot Tutkinnon edellyttämä osaaminen Tutkinnon luonne ammattitutkinnot ammatilliset perustutkinnot

8 1. Ammatillisten tutkintotyyppien määritelmät
ammattitutkinnot perustutkinnot erikois-ammattitutkinnot Tutkinnon edellyttämä osaaminen Tutkinnon luonne

9 2. Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne
Tutkintorakenteen valmisteluprosessi: Vastuutahot ja tehtävät säädöksissä, ammatillisten tutkintojen tarkastelu kokonaisuutena valmisteluvaiheessa. Tutkintorakenneasetukset: Yksi asetus, jossa kaikki tutkintotyypit (pt, at, eat). Tutkintojen nimet: Pääsääntöisesti alan tai toiminnon mukaan, ratkaistaan tapauskohtaisesti. OKM päättää. Osaamisalojen nimet: Pääsääntöisesti alan tai toiminnon mukaan, ratkaistaan tapauskohtaisesti. OKM päättää pt:n osalta, OPH at:n ja eat:n osalta. Tutkintonimikkeet: Kaikkiin tutkintotyyppeihin, myös at ja eat silloin, kun tarkoituksenmukaista. OPH päättää. (Tutkintojen jaottelu koulutus- ja opintoaloittain: Uusi kansainvälinen ISCED-luokitus käyttöön.)

10 3. Tutkintojen mitoitusperusteet
/ laajuus Laajuuden ilmaisutapa: Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa perustutkinnossa mitoitusperusteena ECVET-pisteet. Näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa. Perustutkinnon laajuus säilytetään entisellään (laajuusmitaksi ECVET-pisteet: 120 ov = 180 osaamispistettä) Erityisestä syystä yksittäisen ammatillisen tutkinnon laajuus voi olla perustutkintojen minimilaajuutta laajempi. Yksittäisen tutkinnon suorittajan suorittamat tutkinnon osat voivat ylittää minimilaajuuden.

11 4. Ammatillisten tutkintojen muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen osaamisaloista: Oltava vähintään kaksi osaamisalaa. Muodostumisen perusyksikkö = tutkinnon osa Tutkintojen rakentuminen Perustutkintojen rakentuminen pääosin entisellään, yhteistä tutkinnon osista säädetään tarkemmin, niitä yhdistetään mahdollisuuksien mukaan laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Mahdollisuus suorittaa tutkinto vaiheittain osa kerrallaan, vaikka koko tutkinto tavoitteena nuorilla. Näyttötutkintojen rakentumisesta päätetään tutkinnon perusteissa. Pakollisuus ja valinnaisuus tutkinnoissa: Vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa, pakolliset osat varmistavat alan ydinammattitaidon, valinnaisuutta lisää kaikkiin tutkintotyyppeihin, pakollisuudesta ja valinnaisuudesta päätetään tutkinnon perusteissa

12 5. Ammatillisten tutkintojen perusteet ja niiden valmisteluprosessi
Tutkinnon perusteiden sisältö Tutkinnon tuottama osaaminen, muodostuminen (muodostumissäännöt), tutkintoon kuuluvat osat sekä niiden ammattitaitovaatimukset ja arviointi. Muut määräykset erikseen. Perusteiden valmisteluprosessi Ammattitaitovaatimuksiltaan läheisten ja osaamisen kehittämisen kannalta toisiinsa kytkeytyvien tutkinnon perusteiden valmistelu tehdään tarkastelemalla toisiaan lähellä olevia tutkintoja ja niiden osia perusteprojektin aikana kokonaisuutena. Opetushallitus arvioi perustemääräyksen kustannusvaikutukset.

13 Tutkinnon perusteet nyt

14 Toisiaan lähellä olevia tutkintojen ja niiden osien tarkastelu kokonaisuutena
tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

15 Rakenteistetut tutkinnon perusteet tutkinnon perusteet = työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjaavat tutkinnon osat + muodostumissäännöt

16 Tulevat säädösmuutokset ja niiden vaikutus opetussuunnitelmiin Jyväskylä Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

17 Muuttuvat säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) > Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) > Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta Valtioneuvoston päätös tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista ammatillisessa peruskoulutuksessa (213/1999) > Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta 47/2012 ja opetusministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista 216/2001 > tilalle yhteinen asetus Opintotukilaki 65/1994: 5 § Työttömyysturvalaki 1290/2002: 2 luvun 10 §

18 Terminologiaa yhtenäistetään ja täsmennetään
opetussuunnitelman peruste => tutkinnon peruste opinnot => tutkinnon osa koulutusohjelma => osaamisala tutkintonimike tarkoittaa molemmissa laissa samaa oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan selkeämmin toisistaan (L25 §, 25 b §, 25 c §, 25 d §, A10 §) Arviointiasteikko ja sen mukaiset arvosanat käytössä osaamisen arvioinnissa. Oppimisen arvioinnissa, ml. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen arviointi, ei (tarpeen käyttää) arvosanoja. Oppisopimuskoulutuksessa ei enää entisenlaista arviointien yhdistelmää. puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, ei hyväksilukemisesta (L30 §, A12 a §) henkilökohtainen opetussuunnitelma => henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (erityisopetus, A8 §)

19 Ammatillisten tutkintojen määritelmät
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on / Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. (L4 §, aikL12 a §) Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. (aikL12 a §) Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista. (aikL12 a §)

20 Ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne ja sen valmisteluprosessi (L4 a §, aikL12 b §)
Tutkinnoista päättämistä muutetaan: OKM päättää tutkintojen nimet ja sijoittumisen koulutusaloille sekä lisäksi perustutkintojen osaamisalat. OPH päättää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat ja tutkintonimikkeet. OPH:n rooli tutkintorakenteen muutosten valmistelussa näkyväksi: tehtävänä valmistella tutkintorakenteen muuttamista koskevia esityksiä. Yksi tutkintorakenneasetus, jossa kaikki tutkintotyypit. Suojataan sekä tutkintojen nimet että tutkintonimikkeet (L45 §, aikL12 e §).

21 Ammatilliset perustutkintojen ja tutkinnon osien mitoitusperusteet (L12 §)
Mitoituksen peruste on osaamispiste (HUOM. Koskee vain ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavia tutkintoja). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Kattavuus = kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa Vaikeusaste = tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin Merkittävyys = tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä. Ammatillinen peruskoulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa.

22 Tutkintojen perusteet (L13, aikL 13 §)
Näyttötutkinnon perusteissa määrätään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat tutkintonimikkeet tutkinnon muodostuminen tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä niiden ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi. Ammatillisen perustutkinnon perusteissa määrätään tutkintonimikkeet tutkinnon muodostuminen tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuus osaamispisteinä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä osaamisen arviointi.

23 Muut Opetushallituksen määräyksenantovaltuudet (koottu L13 a §)
Opetushallitus määrää lakia ja asetusta tarkentavasti opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnista suoritusten uusimisesta ja arvosanan korottamisesta todistuksiin merkittävistä tiedoista opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista suunnitelmasta opiskelijoiden suojelemiseksi opinto-ohjauksesta ja henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista.

24 Tutkintojen muodostuminen (L12 a §, aikL 12 c §)
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava ammatillinen perustutkinto sisältää ammatillisia tutkinnon osia (135 osaamispistettä , joista 15 osaamispistettä voi olla ammatillisia valmiuksia syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia, yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja) yhteisiä tutkinnon osia (35 osaamispistettä) vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Ammatillisiin tutkintoon sisältyy vähintään yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ja vähintään yksi valinnainen ammatillinen tutkinnon osa.

25 Yhteiset tutkinnon osat (35 osp) (L12 a §, uusi VN:n asetus)
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osaamispistettä) äidinkieli toinen kotimainen kieli vieraat kielet Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osaamispistettä) matematiikka fysiikka ja kemia tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osaamispistettä) yhteiskuntataidot työelämätaidot; yrittäjyys ja yritystoiminta työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto (ei oppisopimuskoulutuksessa) Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osaamispistettä) kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osa-alueista

26 Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) (uusi VN:n asetus)
Vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osia.

27 Muita muutoksia ammatillisessa peruskoulutuksessa (1)
Todistus suoritetuista tutkinnon osista korvaa erotodistuksen, tarvittaessa koulutuksen järjestäjän annettava opiskelijalle kirjallinen selvitys opintojen keskeyttämisestä tai eroamisesta (L25 f §, A13 §). Opiskelijalle annetaan jatkossa tutkintotodistus todistus suoritetuista tutkinnon osista todistus suoritetusta koulutuksesta (valmistavat ja valmentavat koulutukset) (L25 f §, A 13 §). Koulutuksen toteuttamistapoja ei luetella säädöksissä, ne jäävät koulutuksen järjestäjän päätettäväksi (L15 §), työssäoppiminen säilyy kuitenkin pakollisena koulutuksen toteuttamistapana. (L16 a §, A5 §, a 5 A §)

28 Muita muutoksia ammatillisessa peruskoulutuksessa (2)
Hylätyn suorituksen uusimiseen ja arvosanan korottamiseen liittyviä säädöksiä selkiytetään (L25 e §). Erottelu nuorten ja aikuisten koulutukseen poistetaan (L1 §). Ammatillisen peruskoulutuksen määritelmää tarkennetaan (L3 §). Yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä nostetaan lain tasolle, samoin Opetushallituksen määräyksenantovaltuuksia.

29 Muita muutoksia ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (1)
Lakiin uutena säännös valmistavan ja muun koulutuksen todistuksesta (aikL9 a §, aikL14 a §), todistuksen sisällöstä ja allekirjoituksista säädetään asetuksessa (aikA6 a §). Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen erotetaan yhdestä pykälästä omiksi pykälikseen, säädöksiä selkiytetään ja täsmennetään. Tutkinnon suorittamismahdollisuudet (aikL6 §) kootaan yhteen pykälään. Henkilökohtaistamisvastuuta täsmennetään ja henkilökohtaistamiseen lisätään siihen sisältyvä ohjaus (aikL8 a § ). Viittaussäännöksiä selkiytetään. Osa viittauksista poistetaan ja tehdään oma säännös, esim. oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta (aikL9 b §).

30 Muita muutoksia ammatillisessa aikuiskoulutuksessa (2)
Näyttötutkinnon määritelmää tarkennetaan (aikL12 §). Koulutuksen tarkoitusta täsmennetään (aikL2 §). Lain 1 § soveltamisalan muotoon, informatiiviset momentit pois. Lue lisää:

31 Muutokset tutkinnon perusteisiin – Opetushallituksen alustavat suunnitelmat Jyväskylä Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM

32 Perusteiden tarkistustarpeet johtuvat
TUTKE 2-säädösmuutoksista Tulossopimuksessa sovituista perusteiden muutoksista (taustalla hallitusohjelma + KESU) tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävien tavoitteiden lisääminen työelämän pelisääntöjen tuntemusta koskevan osaamisen vahvistaminen yhteiskunnallista vaikuttamista koskevan osaamisen vahvistaminen (demokratiakasvatus, osallistuminen, vaikutusmahdollisuudet ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittyminen) yrittäjyysosaamisen koulutuspolkujen vahvistaminen  Tutkintokohtaisista välttämättömistä muutostarpeista

33 Perusteiden tarkistamisen kokonaisaikataulu
8/2013 Ohjeet ja suunnitelmat valmiit 8-10/2013 Tutkinnon perusteiden ja muiden määräysten tarkistaminen 11-12/2013 Lausuntokierros 12/13 - 2/2014 Päätösten viimeistely 3/2014 Tutkinnon perusteet ja muut määräykset annetaan Tutkinnon perusteet ja muut määräykset tulevat voimaan Perustutkinnon muodostuminen ja yhteisten tutkinnon osien muutokset tulevat voimaan VALMA-koulutuksen perusteet voimaan

34 Osaamispisteiden määrittely tutkinnon osille
Ammatilliset tutkinnon osat: tutkinnoista vastaavat asiantuntijat työpareittain tekevät ehdotukset tukinnoittain ammatillisten tutkinnon osien osaamispisteistä (valmisteilla 8 - 9/2013) Käsittely ja työstäminen ala-/tutkintokohtaisissa ryhmissä työelämän edustajien kanssa + tarvittavien muutosten tekeminen (9 - 11/2013) Yhteisten tutkinnon osien, tutkintojen yhteisten osien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien osaamispisteet laskennallisesti Lausuntokierros, viimeistely, laadunvarmistus loppuvuodesta 2013 Määräykset tutkinnon perusteissa 3/2014 Voimaan

35 Tutkinnon perusteet ja muut määräykset erikseen (voiman 1.8.2014)
Uudet tutkinnon perusteasiakirjat (52 kpl) sisältävät vain uusien säädösten mukaiset osat: Tutkintonimikkeet (ei muutoksia) Tutkinnon muodostuminen (tarkistetaan) Tutkinnon osien nimet ja osaamispisteet Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi (siirretään suoraan nykyisistä perusteista). Nykyisten tutkinnon perusteiden tietyt osat kumotaan. Määräyskirjeessä todetaan kumotut ja muutetut osat. Muut määräykset omana asiakirjana, joka kaikille tutkinnoille yhteinen (osa muista määräyksistä kumotaan, osa tarkistetaan).

36 Muut muutokset Todistuksia koskevat määräykset ja ohjeet (tarkistus)
Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistus) Perusteiden toimeenpano-opas (tarkistus) Opiskelijan arviointiopas (tarkistus) SORA-opas (tarkistus) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla) ECVET-oppaat (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus