Oppimisen psykologiaa Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi

PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA YKSILÖLLINEN PROSESSI TAPAHTUU ERILLÄÄN MUUSTA ELÄMÄSTÄ OPETUKSEN TULOSTA PROSESSISSA ON ALKU JA LOPPU

ILMIÖLÄHTÖINEN OPISKELU Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat opiskelevat luokanopettajiksi 10 hengen pienryhmissä usean vuoden ajan He opiskelevat ilmiölähtöisesti peruskoulussa opetettavia aineita Tietty teema tai ilmiö, kuten ”Elämä ja kuolema” voi integroida esim. kuvataidetta, historiaa, elämänkatsomustietoa, luonnontieteitä

Oppimisen ulottuvuudet (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004) Kriittinen ajattelu Ammatillisen osaamisen kehitys Minä tiedonluojana Tietoraken- teiden muo- dostumi- nena Tiedollinen toimijuus Identiteetin rakentaminen Tiedollinen ulottuvuus Oman äänensä harjoittaminen Kun kirjoitimme ensimmäistä tutkivan oppimisen kirjaa huomiomme oli melkein kokonaan oppimisen tiedollisessa ulottuvuudessa. Tämän mukaisesti puhuimme sellaisesta syvällisestä oppimisesta, joka johtaa käsitteelliseen muutokseen sekä sen tuottamista metakognitiivisista itsearviointitaidoista. Viimeisten vuosien aikana olemme tulee tietoisiksi siitä, että oppimiseen liittyy toinenkin, eksistentiaalinen ulottuvuus, joka liittyy saavutusten vastavuoroiseen tunnustamiseen sosiaalisessa yhteisössä ja jokaisen oppijan äänen kunnioittamiseen. Monet oppilaat vetäytyvät sosiaalisista haasteista tai tulevat riippuvaisiksi jonkun auktoriteetin tunnustuksesta. Keskeisenä tutkivan oppimisen kulttuurin luomisen haasteena olisikin sellaisen kulttuurin luominen, jossa jokaisen toimijan ääntä kunnioitetaan, rohkaistaan ja tuetaan hänen identiteettinsä kehittymistä mahdollisena tiedon rakentajana ja luojana. Tässä sosiaalisilla käytännöillä on keskeinen rooli. Eksistentiaalinen ulottuvuus Sosiaaliset käytännöt

OPPIMINEN EI OLE VAIN TIEDON HANKINTAA Oppiminen on myös osallistumista tiettyyn kulttuuriin ja kasvamista sen jäseneksi Asiantuntijuus ja identiteetti kehittyvät niin sanotuissa käytäntöyhteisöissä Käytäntöyhteisö = Ryhmä keskenään vuorovaikutuksessa olevia ihmisiä, joilta yhdistää jokin hanke tai projekti, josta osanottajat vastavuoroisesti ottavat vastuuta Mikä on oma käytäntöyhteisöni? Mitkä ovat sen normit, arvot ja roolit? Kehen samastun oppimisen aikana? Ketkä ovat sankareitani? Miten kehittyy opettajan identiteetti?

IHMINEN ON SOSIAALINEN OLENTO Ihmiset haastavat toisiaan kehittymään tai nitistymään oppiminen on sosiaalisesti ja fysikaalisesti hajautettua

Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998; Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999;2004] 3. Työskentelyteorioiden luominen 2. Ongelmien asettaminen 1. Kontekstin luominen Jaettu asiantuntijuus 4. Kriittinen arviointi 7. Syventävän tiedon etsintä 5. Uusien työskentelyteorioiden luominen 6. Tarkennettujen ongelmien asettaminen

MARTON & SÄLJÖ: KLASSISET TUTKIMUKSET LAAJOJEN TEKSTIEN OPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin – myös yksityiskohdat! - Jos oppii nopeasti, myös unohtaa nopeasti.

Ongelmakeskeinen tieto (Bereiter, 1992) Lähdekeskeinen tieto Aloittelijan kirjaan perustuvat tieto, joka ei ole ongelmanratkaisussa sovellettavissa. Ongelmakeskeinen tieto Asiantuntijan ongelmien ympärille jäsentynyt tieto.

OPISKELUSTRATEGIOITA (Lonka ym, 1994) KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut, käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin jäsentäminen, tiivistelmät KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA MUISTAMISTA

USEISSA TUTKIMUKSISSA TOISTETTUJA TULOKSIA Käsitekarttojen tekeminen oli yhteydessä menestymiseen, kun vaadittiin soveltamista tai arviointia (Slotte & Lonka, 1999;2001ab) käsitekarttoja tekevillä oli moninkertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan lääketieteelliseen aktiivinen prosessointi on hyödyllistä kaikissa tehtävissä

Tutkimustulosten tulkintaa Käsitekartat muodostavat työmuistin laajennuksen, joka auttaa ihmistä muodostamaan itselleen asiasta uudenlaisen sisäisen mallin Tämä selittää sen, että käsitekarttojen tapaan tehdyt muistiinpanot parantavat suoritusta, vaikka ne eivät olisi edes läsnä kirjoitustilanteessa (Slotte & Lonka, 2001)