Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa

Esitys aiheesta: "Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa
Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

2 Hakkarainen K. , Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen
Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä Lipponen, L. (2011). Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa (toim.) E. Hujala & L. Turja, Varhaiskasvatuksen käsikirja.

3 Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää?
Mitä on Tutkiva Oppiminen?

4 Tutkivan oppimisen osatekijät Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Syventävän tiedon etsintä Tarkentuvien ongelmien asettaminen

5 Perinteisesti oppiminen on vastaamista ennalta asetettuihin kysymyksiin tai kysymyksiä ei ole edes asetettu Tutkivan oppimisen lähtökohtana on aina ihmettely, joka perustuu esimerkiksi lasten tekemään havaintoon tai ideaan Pienet lapset ovat uteliaita luonnostaan. Heillä on taito ihmetellä ja kysyä asioita

6 Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää?

7 “Nyt mä en kyllä yhtään tajua mistä tässä on kysymys
“Nyt mä en kyllä yhtään tajua mistä tässä on kysymys. Miksi tää on muka näin? Täytyy ottaa selvää. Hei, mikä ihmeen lintu toi oikein on, vai onks se lintu ollenkaan?

8 Pedagogisesti (ilmiölähtöisyys)
Taidollisesti: Utelias, aloitteinen, ja tutkijan taitoja ja tutkivan asenteen hallitseva ihminen pärjää erilaisissa toimintaympäristöissä, niin lapsena kuin aikuisenakin Tiedollisesti: Aina silloin kun meillä ihmisillä on ongelma, muttei vastausta välittömästi saatavilla, joudumme ryhtymään tutkimuksiin, joiden välityksellä yritämme ratkaista ongelmaa ja ymmärtää maailmaa Emotionaalisesti (esim. oivaltaminen)

9 Mitä on Tutkiva Oppiminen?

10 Tutkivassa Oppimisessa on kyse
Kysymisestä ja ihmettelemisestä Selitysten luomisesta ja oivaltamisesta Yhdessä tekemisestä

11 Ongelmalähtöinen ”ihmettelystä” lähtevä tiedonhankinta ja ennakkokäsitysten esiin nostaminen
Huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin, “suuriin“ ideoihin Asteittain syvenevä prosessi, jossa pyritään ymmärtämiseen Olennaista on yhteisöllinen työskentely ja osaamisen jakaminen

12 Tutkiva Oppiminen on eri asia kuin
Projektioppiminen Tekemällä oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen

13 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Syventävän tiedon etsintä Tarkentuvien ongelmien asettaminen

14 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Kontekstin luominen

15 On tärkeää “ankkuroida” ilmiöt mielekkäiksi ja merkityksellisiksi

16 Liitetään tutkittavat asiat:
Lasten/aikuisten omaan kokemusmaailmaan Eri tieteenalojen merkityksellisiin kysymyksiin todellisiin ongelmiin

17 Ongelmien asettaminen
Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen

18 Kysyminen ja ihmetteleminen on tärkeää

19

20 Veera Lipponen 4 vuoden iässä (vuonna 2003):
Miten maailma on syntynyt? Miksi aurinko on keltainen? Miten tuuli voi heiluttaa lehtiä?

21 Uuden tiedon hankkiminen ja synnyttäminen
Aikaisempien tietojen ja tiedon aukkojen aktivoiminen Tiedon hallitseminen Oppiminen kysymys-vastaus prosessina Isot kysymykset ja pienet kysymykset

22 Mistä kysymykset syntyvät?
Pitääkö kysymykseen tietää oikea vastaus? Ymmärrykseen vs. tosiasioihin suuntautuneet kysymykset Aidot (ihmettelykysymykset) vs. diagnostiset kysymykset

23 Kenen tulisi esittää kysymykset?
Miten suhtaudun lasten kysymyksiin? Ongelmien tunnistamisen tärkeys!! Lapsia tulee kannustaa esittämään kysymyksiä ja ihmettelemään asioita!!

24 Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen
Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen

25 Ilmiöiden selittäminen on tärkeää

26 “Ovatko tähdet aina taivaalla
“Ovatko tähdet aina taivaalla?” “ Ei ole, siksi koska ne paitsi vaan yöllä on, siksi koska ne ei loista päivällä, ne laskee niin kuin aurinkokin”. “Miksi kasvit tarvitsevat valoa”? “Siks, että ne voi sitten tehdä ruokaa” Lapset voivat luoda omia ‘teorioitaan’, ja opettaja voi tehdä niistä lasten kanssa muistiinpanot (kirjalliset, audio, video)

27 Kaksi tapaa ymmärtää maailmaa: kuvaileminen ja selittäminen (teorian luominen)
Laitetaan viherkasvi pimeään Sitä, mitä kasville vähitellen tapahtuu, voidaan kuvailla Selittäminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritetään ymmärtää sitä miksi kasville tapahtuu niin kuin tapahtuu

28 Ymmärryksen saavuttaminen ja välittäminen
Selitysten/työskentelyteorioiden kehittäminen Selittäminen/teorian luominen lisää ja syventää ymmärrystä (toisille selittäminen) Lapsia tulee kannustaa selittämään asioita!!

29 Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen
Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen

30 Arviointi auttaa eteenpäin

31 Mihin haemme vastausta?
Mikä on ihmettelymme aihe? Mitä oikein tutkimme?

32 Mitä jo tiedämme? Mitä meidän tulisi tietää ja mistä etsimme tietoa? Mitä tulisi tehdä seuraavaksi? (Oman toiminnan ohjaaminen)

33 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Syventävän tiedon etsintä

34 Uutta tietoa tarvitaan

35 Tiedon etsintä monenlaisista tiedonlähteistä (kirjat, aikakauslehdet, kirjastot, Internet, asiantuntijat kuten esim. vanhemmat) Kokeiden tekeminen

36 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Syventävän tiedon etsintä Tarkentuvien ongelmien asettaminen

37 Työskentelyteoriat (vastaukset/selitykset) synnyttävät uusia kysymyksiä

38 Uusien kysymysten avulla voidaan mennä syvemmälle tutkimuksen kohteena olevan ilmiön ymmärtämisessä ja selittämisessä.

39 Tutkivan oppimisen osatekijät Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)
Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Syventävän tiedon etsintä Tarkentuvien ongelmien asettaminen

40 Yhteistyö on tärkeää

41 Lapsia ohjataan ja kannustetaan yhteistyöhön ja jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään toisten kanssa Tutkivan oppimisen prosessi on luonteeltaan yhteisöllinen. Siihen voivat osallistua lasten ja opettajan lisäksi myös kyseisen aihepiirin asiantuntijoita, vanhempia jne.

42 Opettajan rooli on tärkeä

43 Tutkivan Oppimisen toteuttaminen vaatii opettajan ohjausta ja paneutumista

44 Muidenkin on hyvä tietää

45 Kun tutkimusprosessi on päättynyt, voivat lapset julkaista tutkimuksensa tulokset (posterit, piirustukset, valokuvat, tutkimusraportit, esitelmät tai multimediaesitykset) ja esitellä niitä toisille lapsille ja vaikkapa vanhemmille

46 Tunteet Tutkivassa Oppimisessa

47 Sitkeys Innostus (yhdessä innostuminen) Virtauskokemus Oivaltaminen (yhdessä oivaltaminen) Tutkiva oppiminen on osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa

48 Myyttejä Tutkivasta Oppimisesta

49 Lapsilla pitää olla hauskaa, että he oppivat?
Lapset ovat kiinnostuneita ainoastaan konkreettisista ja tutuista asioista? Konkreettisten ja välittömästi havaittavien asioiden kanssa työskentely johtaa käsitteellisen ymmärryksen syvenemiseen? Tutkiva oppiminen on vain tiedollisesti kehittävää?