Oppiminen voidaan määritellä:

Esitys aiheesta: "Oppiminen voidaan määritellä:"— Esityksen transkriptio:

1 Oppiminen voidaan määritellä:
interaktiiviseksi (vuorovaikutteiseksi) prosessiksi, jossa oppija muuntaa kokemuksiaan siten, että hänen tiedoissaan, taidoissaan ja asenteissaan tapahtuu pysyviä muutoksia.

2 MOTIVAATIO Ulkoiset motiivit ovat: välineellisiä
opiskelun hyötyarvoihin liittyviä käytännöllisiä Sisäiset motiivit liittyvät: ihmisen henkiseen kasvuun kehittymiseen sisällölliseen kiinnostukseen

3 Osallistumisen syyt voivat olla myös sosiaalisia, jolloin ryhmään kuuluminen, toisten tapaaminen ym. vuorovaikutukseen ja viihtyvyyteen liittyvät tekijät ovat tärkeimpiä motiiveja

4 oppimisen strategiat Pintasuuntautunut Syväsuuntautunut

5 Pelkistävät strategiat tarkoittavat sitä, että tekstiä jotenkin tiivistetään ja koetetaan löytää tekstistä ydinsanoma. Rikastavat strategiat taas tarkoittavat sitä, että tekstiä luettaessa yritetään miettiä esimerkiksi mitä omakohtaisia kokemuksia tai mielipiteitä asiasta on. Tutkimusten mukaan havainnollistavien esimerkkien keksiminen helpottaa pääasioiden muistamista.

6 Konstruktivismi Konstruktivistisessa oppimisessa korostuu oppiminen opetuksen sijaan, oppija opettajan sijaan ja tiedon henkilökohtainen rakentaminen aikaisempien kokemusten pohjalta sen sijaan, että opiskeltaisiin "valmiiksi pureskeltuja" tietoja. Tärkein motivaatio on halu oppia, joka antaa voimavaroja

7 konstruktivistisessa oppimisprosessissa oppija 
kokemustensa kautta konstruoi, rakentaa, tietoa valikoi ja tulkitsee informaatiota  jäsentää sitä aikaisempiin tietoihinsa ja näkemyksiinsä nivoutuneena. 

8 Itseohjautuvan opiskelijan piirteitä
Sisäinen motivaatio, oppimishalukkuus, oppimisen innostavuus Suunnitelmallisuus, tulevaisuuteen suuntautuneisuus Itseluottamus, myönteinen käsitys itsestä oppijana, itsensä hyväksyminen oppijana Luovuus ja joustavuus, sopeutuminen uusiin tilanteisiin Itsearviointi, sisäinen arviointi, vastuu omasta oppimisesta, kriittisyys omaa toimintaa kohtaan

9 Lukeminen Yleiskuvan muodostaminen
tietoa jäsentävät ja järjestävät alleviivaukset;  asioiden välisten suhteitten ja johtopäätösten tekoa helpottavat muistiinpanot, joihin poimitaan keskeisiä ajatuksia niiden esiintymisjärjestyksessä;  mielle- ja käsitekartat;  referaatit, jossa selostetaan olennainen sisältö painotuksineen (vaikkapa miellekarttaa apuna käyttäen);  tiivistelmät, jotka ovat tekstin lyhennelmiä.

10