Tietoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan tulevaisuuden koulun kehittämisessä! Sanna Vahtivuori-Hänninen, TVT koulun arjessa Punkalaitumen yhteiskoulun VESO-päivä 20.3.2010 1

Esityksen sisältö Tulevaisuuden osaaminen ja megatrendejä Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria Sosiaalinen media – Hei me blogataan! Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Lähtökohtia Tiedonkäsityksen muutos Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle Mitkä ovat mobiilipelien kymmenen käskyä? Entä verkkopelien haasteet? Peli voi olla jopa yksilöllisesti muokattu oppimisen väline edutainmentin muodossa, mutta pelaamiseen voi liittyä myös riskejä. Miten pelejä pitäisi kehittää käyttäjän näkökulmasta? Muun muassa tällaisia kysymyksiä käsitellään Agoran Elektroniset pelit -seminaarissa. Tarkoituksena on koota yhteen alueen osaamista sekä peleistä kiinnostuneita tahoja ja tarkastella mitä alueella tällä hetkellä tapahtuu Jyväskylässä, mutta myös muualla Suomessa. Seminaariin osallistuu mm. tutkijoita, pelin kehittäjiä, yritysten edustajia, opiskelijoita ja koulutuksen edustajia. joka kokoaa pelitutkimuksen taitajia, alan opiskelijoita ja yritysväkeä tarkastelemaan. Puheenvuorojen lisäksi pääsemme tutustumaan muutaman pelintekijän peleihin. Tauoilla on mahdollist tutustua myös postereihin. Johdanto pelien esittelyosuuteen alkaa klo 12.30 Jorma Kypön puheenvuorolla monen pelaajan symmetrisistä asetelmista, ja pelejä esitellään klo 13.00 alkaen Agoran tietokoneluokassa.

Mihin lapsia ja nuoria koulutetaan? Yhteiskunnan aktiivisiksi kansalaisiksi Osaaviksi ammattilaisiksi työelämään Onnellisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi

Yhteiskunnan kehitys ja osaamishaasteet Tietoteknistyminen Monikulttuuristuminen Yksilön vastuu itsestä Ympäristö Globaalisuus – (mikro)paikallisuus

Tulevaisuuden osaaminen Mitä ovat suomalaisen osaamisen fokusalueet tulevaisuudessa? Miten tulevaisuuden osaamista edistetään kouluissa? Mikä on tieto- ja viestintätekniikan ja mediaympäristöjen merkitys tulevaisuuden osaamisen edistämisessä?

Tulevaisuuden osaaminen? KSAVE-malli ATCS 2009; Uni of Melbourne TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, http://tiny.cc./valiraportti Ajattelemisen taidot luovuus ja innovatiivisuus kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko oppimaan oppiminen ja metakognitio Työskentelyn taidot suullinen ja kirjallinen kommunikointi yhteistoiminta ja tiimityö Työskentelyvälineiden hallintataidot Informaatiolukutaito, mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen) tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Aktiivisen kansalaisuuden taidot kansalaisuus: globaali ja lokaali Osallisuus yhteisön jäsenenä henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus

Tulevaisuuden osaaminen top 5 Arjenhallinta ihmiseksi kasvaminen ja aktiivinen kansalaisuus itsensä johtaminen (tunteet, tahto, sinnikkyys, minäpystyvyys) Itsetuntemus ja itsetunto fyysinen hyvinvointi (liikunta ja kädentaidot) Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen vastuullisuus omasta tekemisestä Viestintätaidot halu ja kyky viestiä sosiaalinen osaaminen Ajattelun ja työskentelyn taidot performanssi ja kompetenssi yhdessä Yleissivistys ja perusilmiöiden ymmärtäminen tiedolliset taidot Tulevaisuuden taidot -työpaja 19.3.2010

Oppien ja osallistuen – verkko-opetuksen megatrendejä

Megatrendejä suljetusta kohti avointa: verkkoympäristöt, verkostot, oppimateriaalit, yhteiset rajapinnat pehmeät arvot kunniaan – slow-ajattelun nousu TVT osana kestävää ja ekologista elämäntapaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria (A  B) langattomien ja mobiileiden välineiden uusi aalto informaalin ja formaalin lähentyminen, kuilu koulukäytön ja arkikäytön välillä – syrjäytyykö koulu nuorten arjesta? Pelit oppimisympäristöinä

”Tulevaisuus on keskuudessamme, se on vain epätasaisesti hajautunut.” (William Gibson) http://www.youtube.com/watch?v=0SIS2ZwkWDg http://www.youtube.com/watch?v=qOFU9oUF2HA

Arjen teknologiaa

Käyttö opetuksellisiin tarkoituksiin vähäistä eri oppiaineissa Tieto- ja viestintätekniikan ja median palveluiden käyttömahdollisuudet kehittyvät nopeasti Käyttö opetuksellisiin tarkoituksiin vähäistä eri oppiaineissa Käyttötavat ja pedagogiset käytänteet kouluissa eivät olet paljoakaan muuttuneet  opettajat kaipaavat pedagogisia ideoita ja käytäteitä Kankaanranta 2008, Cicero Learning -selvitysraportti 2008; TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, http://tiny.cc/valiraportti

Rehtorien asenteet  tvt:llä ja medialla ei nähdä olevan suurta merkitystä opetuksessa ja koulun kehittämisessä Opetuksessa hyödyntäneet opettajat painottavat verkostoitumista ja yhteyksien rakentamista Haasteita: infrastruktuuri kuntoon, tiimityö, koulun rakenteellinen ja pedagoginen kehittäminen Kankaanranta 2008, Cicero Learning -selvitysraportti 2008 TVT koulun arjessa -väliraportti 2010

”Ovi on avoin, on vain astuttava sisään.” kiinalainen sananlasku Jessican hologrammi Google Earth MediaZooSL 2lifEduUse Näin ennen? Miten nyt? sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Kohti yhteisöllistä tulevaisuuden koulua tarve opiskelu- ja oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi elämyksellisyys, yhteisöllisyys, havainnollisuus aktiivinen osallistuminen ja omaehtoinen toimijuus (vrt. Gee 2008) autenttiset kompleksiset ongelmat (Cohen et al. 1990) tulevaisuuden jatko-opiskelu- ja työelämävalmiudet lapsen, nuoren ja aikuisen turvallinen suhde pysyy – kasvatus ja koulutustarpeet muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen myötä sanna.vahtivuori@helsinki.fi

(Vahtivuori, Wager & Passi 1999, 271; Tella ym. 2001, 207) WIN-WIN –tilanne, tiedon ja osaamisen jakaminen ei nolla-summa peliä

Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria pelot unelma LUOVUUS RIKASTAVA YHTEISÖ LUOTTAMUS visio kysy- mykset resurssit haasteet pelot Vrt. Pekka Himanen 2009 sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Sosiaalinen media - siis mitä? blogit [selaimen kautta ylläpidettäviä yksinkertaisia verkkosivuja, kronologisuus, tekstiä, kuvia, videoita], www.wordpress.com, www.blogger.com, blogs.helsinki.fi] wikit [yhteisöllistä ja jäsentynyttä verkkosivujen tuottamista, ”verkkokirjamainen” www.wikimedia.org; wiki.helsinki.fi/] podcastit [omien äänitiedostojen julkaisua verkossa, ”iPod + broadcasting”, äänitys ja jakelu, www.helsinki.fi/podcast, iTunes] osallistuminen, jakaminen, vinkkiverkostot [UCC (User Created Content), Flickr, YouTube, www.irc-galleria.net, Sometu, Ning, alustat sosiaaliselle verkottumiselle (Peace)] verkkoyhteisöt ja itseilmaisu [www.facebook.com, www.habbo.com, 2ndlife.com, Sloodle, monen pelaajan verkkopelit] verkkokokousympäristöt, moniaistisuus (video ja ääni, verkkojuttelu, muistiinpanot, opetusmateriaalin jakaminen)

Sosiaalinen media toiminnan paikkana osallistuminen, jakaminen, vuorovaikutus kulutus- ja osaamisyhteiskunnasta yhteisölliseen vertaisyhteiskuntaan omaehtoinen tuottaminen, remiksaus, forwardaus opettajat, diginatiivit ja milleniaalit, digikuilu sukupolvien välillä teknologian domestikaatio, ”miten juutuubi kesytetään” (Rantala 2008) yksinkertaisia sovelluksia, palveluita ja työkaluja opetuksen ja opiskelun ja viestinnän tueksi ”Less is more!” sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Sosiaalinen media Miksi lasten ja nuorten parissa niin suosittua? tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus) luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus, 3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys, ”produsage”  netti-ilmiöt puheenaiheina, huumori, viihde Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintään kerran viikossa esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60% 13—17-vuoti- aista, 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin Facebookissa helmikuussa 2010 400 miljoonaa käyttäjää nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa 2%-20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä esimerkki Siltamat SecondLifessa ja ConnectPro:ssa sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Miksi opiskelua ja opetusta verkossa? Tietenkin! Nouse barrikadeille liputtamaan verkon hyötykäytön ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön puolesta! Ota kantaa elämyksellisen, havainnollisuuden, moniaistisuuden, omaehtoisen tuottamisen, ongelmanratkaisun ja yhteisöllisen opiskelun puolesta! Vastustan! Kriittisten silmälasien läpi tarkasteltuna koko homma on täyttä hapatusta. Argumentoi huuhaata,turhaa ajanhukkaa ja pinnallista vuorovaikutusta vastaan! Väittäkää, kommentoikaa, olkaa rohkeita! sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Mitä hyötyä opettajalle? opiskeluprosessi näkyväksi erilaiset opiskelupolut esiin – henkilökohtaista tukea ja ohjausta opiskelijoille mahdollisuus yhteisölliseen ja yksilölliseen työskentelyyn, joustavuus, koti-kouluyhteistyö koulu osana yhteiskuntaa ja maailmaa lokaali ja globaali toimijuus group creativity (Sawyer 2008) – aktivoivat työtavat sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Haasteita opettajilla taitoa käyttää teknisesti välineitä (esim. erilaisten työvälineiden käyttö)  pedagogisia käyttötapoja ja ideoita kaivataan  miten ja mihin käyttäisin didaktisesti tarkoituksenmukaisesti verkkoympäristöä, työkalua tai palvelua omassa oppiaineessa? pedagogiset mallit ja strukturointi suunnittelun tukena (PBL, tutkiva oppiminen, ryhmätutkimus, vastavuoroinen opetus) sanna.vahtivuori@helsinki.fi

ja kommentoi ja muokkaa muiden tuotoksia ”TEKOJEN TORI” Ratkaise tehtäviä Etsi tietoa Tutki Keskus- tele Kirjoita Lue teoriaa Arvioi tutustu ranskan ääntämiseen äänipankki verkossa lataa ranskan podcasteja ääni- näytteet analysoi tekstinäytteitä postaa analyysisi blogiin käy arviointi- keskustelua ja kommentoi ja muokkaa muiden tuotoksia sanna.vahtivuori@helsinki.fi

TVT:n opetuskäytön kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen lasten ja nuorten toiminta- ja oppimisympäristöissä Tvt:n ja median käytön innovaatiot, prosessit ja sisällöt Käytön vakiinnuttamista edistävät toimintamallit ja palvelukonseptit Opettajien ja oppilaiden mediataitojen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitojen edistäminen Valtakunnalliset hankkeet: TVT koulun arjessa2008—2010 OPTEK 2009—2011 [blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun]

TVT koulun arjessa 2008—2010 yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa koulun arkea ja opetus-opiskelu-oppimis-ympäristöä vuonna 2011 Suomen kouluilla on strategia ja levitettävissä olevia innovatiivisia toimintamalleja ja suosituksia tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ryhdytään vakiinnuttamaan kaikkiin Suomen kouluihin      Tulevaisuuden koulu pedago- giset rakenteet ja mallit infrastruk- tuuri ja tvt innovaatiot tiimityö yhteisöl- lisyys

TVT koulun arjessa luodaan suosituksia, toimenpide-ehdotuksia ja innovatiivisia toimintamalleja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksessa ja opiskelussa levitetään syntyneitä hyviä toimintatapoja, pedagogisia malleja, rakenteita ja teknisiä ratkaisuja kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kehittäjäkoulut Punkalaitumen yhteiskoulu Espoo Koulumestarin koulu Riihimäen Pohjolanrinteen koulu Rovaniemen Saaren koulu Ruoveden Kirkonkylän koulu –Tuhkasta timantti Tampere - Epun mediareppu Turun Puropellon koulu Espoo Koulumestarin koulu Helsinki - Kuninkaantien molemmin puolin -hanke Joutsenon yläkoulu Kauniaisten suomenkielinen perusopetus Larsmo Holm skola Oulun Oulujoen koulu  

Kehittämisalueet Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot Oppimisympäristöt, pedagogiset mallit ja käyttötavat Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit Kouluyhteisön kehittäminen, ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen Public-private –liiketoimintamallien kehittäminen

Mitä pitää tehdä: Suositukset ja toimenpide-ehdotukset 2.1 INFRASTRUKTUURI, LAITETEKNIIKKAJA OHJELMISTOT 2.1.1 Nopeat tietoliikenneyhteydet ja toimivat tekniset ratkaisut kaikkiin kouluihin 2.1.2 Koulujen tekninen ja pedagoginen tuki kuntoon 2.2 PEDAGOGISET MALLIT, KÄYTÄNTEET JA OPPIMISYMPÄRISTÖT 2.2.1 Yhteisöllistä opiskelua tukevat aktivoivat ja opiskelijalähtöiset työtavat käyttöön 2.3 OPPIMATERIAALIT JA SISÄLLÖNTUOTANTO 2.3.1 Materiaalit elämyksellisiksi ja kaikkien saataville

2.4 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2.4.1 Koulujen toimintakulttuuri yhteisölliseksi 2.4.2 Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen ajan tasalle 2.5 KOULUT JA YRITYKSET KUMPPANEIKSI 2.5.1 Koulujen ja yritysten kumppanuus uudelle tasolle MUITA SUOSITUKSIA 2.6 Opettajankoulutus koulujen tarpeita vastaavaksi 2.7 Kansallinen suunnitelma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle

Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot Case 1: Kauniaisten Kasavuoren ja Mäntymäen koulujen tietohallintopalveluiden ulkoistaminen Ongelma: Kouluissa todettiin ongelmia kunnan tietohallinnon tarjoamisessa palveluissa ja tvt-tuen järjestämisessä Toimimattomat koneet ja toimimattomuuteen turhautuneet opettajat Toiveena keskitetty palvelinympäristö ylläpidon helpottamiseksi Ratkaisu: Kauniaisten askeleet Teetettiin selvitys, jossa käytiin läpi eri toteutusvaihtoehtoja ja kustannuksia Selvityksen perusteella kunnanvaltuusto päätti, että Kauniaisten suomenkielisissä kouluissa siirrytään Linux-pohjaiseen järjestelmään Tehtiin palvelusopimus palvelustarjoajan kanssa, kunnan pääoma sidottuna järjestelmäratkaisuun, ei laitteistoon ja ylläpitoon

Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot Case 1 Kauniaisten Kasavuoren ja Mäntymäen koulujen tietohallintopalveluiden ulkoistaminen Kauniaisten suomenkielisten koulujen arki Kouluissa yhteensä 1200 käyttäjää 100 Linux-työpistettä, 120 uutta thin clientia (käynnistyvät Linux-palvelimen avulla), kuusi Linux-tehotyöasemaa multimedia- ja pctv-käyttöön, 20 Linux-käyttöjärjestelmällä toimivaa kannettavaa tietokonetta vanhat Windows-kannettavat ja työasemat osana ratkaisua ohjelmistot ja tiedostot sijaitsevat keskitetyssä palvelinympäristössä (Ubuntu Linux ja LTSP [Linux Terminal Server])

Pedagogiset mallit ja käytänteet Case 2 Älytaulu taidekasvatuksessa (Koulumestarin koulu) oppilaat tekevät älytaulun avulla oman animaation oppilaat piirtävät älytaululle musiikin virittämänä itse ideoimansa tarinan oppilaiden ideoimat kuvat tallennetaan yksi kerrallaan, älytaululle lisätään musiikki (esim. opettaja soittama, huom. tekijänoikeudet) Esimerkkejä Koulumestarin arjesta: www.koulumestari.fi/arjen_tietoyhteiskunta_uutta.html http://tiny.cc/koulumestari Esimerkki Oulujoen samanaikaisopetuksesta http://oulujoenosaajat1.ning.com/video/microsoft-pil-finland

Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit Omaehtoinen sisällöntuotanto (Punkalaitumen yhteiskoulu) tavoitteena tieto- ja viestintätekniikan ja median palveluiden luonteva integrointi kaikkiin oppiaineisiin Esim. oppilaat suunnittelevat oppimateriaalia englannintunnille aineenopettaja ideoi ja suunnittelee yhdessä oppilaiden kanssa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä muiden aineiden opetuksessa. 9.-luokkalaiset oppilaat suunnittelevat ja tuottavat Hot potatoes –ohjelmalla 7.-luokkalaisille englanninkielen harjoitustehtäviä oppilaat ratkaisevat tehtäviä yhdessä

Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit Teemakehä tutustutaan tvt:tä hyödyntäen johonkin ajankohtaiseen ilmiöön tai teemaan (esim. ympäristö) useissa toimintapisteissä, jotka muodostavat kehän eri pisteissä (esim. kirjasto, kuvisluokka, musiikkiluokka, joenvarsi) tuotettava materiaali kootaan reaaliaikaisesti kuvaten tai videokuvaten blogiin/wikiin tuotetun materiaalin avulla ilmiötä opetetaan muille ja käytetään apuna kriittisesessä ilmiön tarkastelussa

Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Case 2 Rehtorin oppitunnit ja samanaikaisopetus opettajien suunnittelu- ja kehittämistyön tukena (Koulumestarin koulu ja Oulujoen koulu) koulun kehittäminen lähtee 1) arvokeskustelusta, 2) arvojen jalkauttamisesta ja 3) opettajien kehittämästä yhteisestä toteutussuunnitelmasta rehtori on koulun pedagoginen ja arvojohtaja rehtori rekrytoi samansuuntaiset arvot hyväksyvää henkilöstöä opettajien tiimityöhön ja kehittämiseen on järjestetty aikaa: mm. rehtorin oppitunneilla ja pedagogisilla kahviloilla, jolloin tietyn vuosiluokan opettajat pitävät omia tiimipalavereita kehittää hyviä toimintamalleja ja käytänteitä samanaikaisopetus vakituiseksi toimintamalliksi

Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) 39

OPTEK-tutkimushanke Tavoitteena on tuottaa perusteltuja ja kestäviä ratkaisuja tieto -ja viestintäteknologian käyttöön koulun arjessa. Tekes-hankkeen osallistujat: 12 tutkimuslaitosta 8 yliopistosta, 28 yritystä, Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetusministeriö ja Opetushallitus Neljä tutkimuspakettia (seitsemän osaprojektia) 12 kehittämiskoulua Tutkimusjohtaja: professori Marja Kankaanranta, Agora Center, Jyväskylän yliopisto Projektikoordinaattori: Maarit Viik-Kajander, CICERO Learning, Helsingin yliopisto 40

Tulevaisuuden koulun kivijalat

Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, VISIO Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka ja media ovat luonteva osa arkea ja opetus—opiskelu—oppimisympäristöä.

Tulevaisuus Tehdään. Tärkeintä on millaisina itsemme näemme.

Kiitos! For more information: Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media Education Centre Helsinki University blogs.helsinki.fi/verkko-opetus www.arjentietoyhteiskunta.fi www.helsinki.fi/sokla/media/