Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Advertisements

AMMATILLINEN KASVU Ammatillinen kasvu on jatkuva prosessi;
Terveydenhoitaja ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäjänä
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
AD 1/Luento/USKONTO Aineenopettajat
Ohjaustarvearvio ja ohjaustarve kartta/ Ryhmänohjaajan näkökulma
Kirkon ja koulun uskontokasvatus
USKONTO/aineenopettajat REFLEKTIOTYÖSKENTELY Ryhmäkokoontuminen 1 Kevät Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
USKONTO/aineenopettajat PORTFOLIOTYÖSKENTELY Ryhmäkokoontuminen 4 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
USKONTO/aineenopettajat AD 4 Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
USKONTO/aineenopettajat PORTFOLIOTYÖSKENTELY
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
USKONTO/aineenopettajat PORTFOLIOTYÖSKENTELY Ryhmäkokoontuminen 2 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
Liikunnanopetuksen suunnittelu ja arviointi
K 4.3. Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaopinnot (10 op) Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
HYVÄ MONIKULTTUURINEN KOHTAAMINEN Juha Parkkinen
Miten hyvä opetus eroaa huonosta?
Oppia ikä kaikki - Työkaluja yhteisöllisyyden kehittämiseen syksy 2014
DEMOKRATIA, OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN UNESCO-KOULUSSA
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry:n lausunto perusopetuksen tuntijaon ja tavoitteiden uudistamisesta.
Millaisia tiedonkäsityksiä on olemassa
OPETTAJA JA OPPILAS Opettaja hyväksyy ja pyrkii ottamaan huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu.
Prosessikuvaus Joensuun normaalikoulun OPS –prosessista 2003
Työllisyysportti ”Ei vain tietoa, vaan ihmistä varten”
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
AUKTORITEETTISUHTEET JA MORAALI
Ainedidaktiikka 1 Uskonto
USKONTO/aineenopettajat REFLEKTIOTYÖSKENTELY Ryhmäkokoontuminen Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
UE1 syksy 2007© Anne Rongas1 Uskonto ja kulttuuri  Millä eri tavoin aihetta voisi hahmottaa?  Kulttuuri vaikuttaa uskontoon ja uskonto kulttuuriin 
Kysymys hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op Ryhmäkokoontumiset 2 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Ainedidaktiikka 1 Uskonto 68149
Eveliina Okkonen & Johanna Hägg, LO-07
Harjun koulun OPS-ajatuksia, kevät 2014
Keskustan Pohjoisen alueen pohdintoja Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen * Pätevät opettajat, riittävä resurssointi ei liian suuriksi kasvavia.
Ennakkotietämys esiin! Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteeet (mat/fys/kem suunt.) Syksy 2014 Kari Sormunen.
1 Lapset ja nuoret lastensuojelun laadun määrittäjinä Maria Kaisa Aula Helsingin yliopisto
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Emmi, Laura, Marianne, Johanna, Hanna, Elisa, Eva-Greta, Marcus.
Näkökulmia Eurooppalaiseen uskonnonopetukseen Arto Kallioniemi Helsingin yliopisto, SOKLA.
Uskonnonopetus perusasteella ja lukiossa Arto Kallioniemi.
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op Ryhmäkokoontumiset Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Ops seminaari Askola.
OPS 2016 Tulevaisuuden koulu – Opettajuus muutoksessa
Ainedidaktiikan perusteet op Luentokurssi Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 6 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Seppo Mentula ops-koordinaattori Tuusula 2015 Opetussuunnitelma uudistuu.
MAAILMANKUVA, MAAILMANKATSOMUS, ELÄMÄNKATSOMUS. MITÄ TARKOITTAVAT KÄSITTEET: Maailmankuva Maailmankatsomus Elämänkatsomus.
1. Maailmankatsomus ja kulttuuri
Täydennyskoulutus Tuoteturvallisuus ja työura ruoka-alalla
Johdatus uuteen rippikoulusuunnitelmaan
Luku 11 – Nykyajan uskonnollisuuden kirjo
Hyvän osaamisen kriteerit ET:n eri teema-alueissa
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
SUOL kevätseminaari Martin Ubani FT, TM
USKONTO YHTEISÖSSÄ.
Maailmankatsomus, valinnat ja vastuu
Uskonto ilmiönä - uskonnollisuus ihmiselle tyypillistä (lat. homo religiosus = uskonnollinen ihminen)   yliluonnollinen ulottuvuus (transsendenssi) keskeinen.
Uskonto ja yksilö Uskonnon merkitys
OPETUSVINKKI.
Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa op
Uskonto ja yksilö Uskonnon merkitys - uskonnollisuuteen vaikuttavat kasvatus, läheiset, elämänkokemus - tarjoaa ihmiselle elämän jatkuvuuden kokemuksen.
Mikä on elämänkatsomus?
K 4.3. Kandidaatin tutkielma ja tutkielmaopinnot (10 op)
Maailmankatsomus.
Esityksen transkriptio:

Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op LUENTO 3: Koululaisen uskontopsykologia Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

Holistinen ihmiskäsitys Kognitiivinen Psykologinen SPIRITUAALINEN Eksistentiaalinen PERSOONA Moraalinen Uskonnollinen Kulttuurinen Sosiaalinen Affektiivinen Fyysinen Vitruvian Man, Leonardo da Vinci (1492), Gallerie dell'Accademia, Venetsia, Italia

Oppilaan uskonnollisuus alkuopetuksessa Positiivinen suhde uskonnonopetukseen Silta päiväkodin perhemäiseen, lämpimään ja kiireettömään ilmapiiriin Pienet ryhmäkoot kerrontaa, lauluja ja laululeikkejä, askartelua ja kuvaamataidon työtapoja, + perhe, koti Uskonnollinen ja myyttinen maailma on läsnä Kirjaimellinen tulkinta liittyy yleisemmin kognitiiviseen kehitykseen antropomorfisuus Suhde primäärihoitajiin martin.ubani@helsinki.fi

Oppilaan uskonnollisuus alakoulussa Uskonnon suosio oppiaineena laskee oppilaiden keskuudessa Uskonnonopetuksen relevanssin tukeminen on tärkein haaste Ikäkausispesifit työtavat – kerronnalliset menetelmät Uskonnollinen maailmantulkinta ja tieteelliset maailmanselitykset Abstrakti ajattelu: uskonnollinen käsitteistö ja symboliikka ovat oppilaille aiempaa tutumpaa Muutokset asenteissa ja harrastuneisuudessa martin.ubani@helsinki.fi

Nuoren uskonnollisuus yläkoulussa 90 prosenttia nuorista käy rippikoulun Nuorisokulttuurinen relevanssi Uskonnon tärkeys vanhemmille, positiivinen kodin ilmapiiri sekä kodin uskonnollinen aktiivisuus ennustavat myös nuoren uskonnollisuutta Identiteettityö Eksistentiaalista pohdintaa ei riittävästi huomioida kouluopetuksessa Samoin uskonnossa (Niemi 1989) Kerronnan hyödyntäminen: erilaiset tarinat tukevat yksilön oman elämänkatsomuksen jäsentymistä (Polkinghorne 1999; 1991) Aiheiden ajankohtaistaminen ja media martin.ubani@helsinki.fi

Hyvä uskontokasvattaja? martin.ubani@helsinki.fi

Hyvä uskontokasvattaja? Pohtikaa ryhmässä seuraavia väittämiä. Miettikää perusteluja puolesta ja vastaan. Mihin päädytte? Miksi? 1. Pätevällä uskonnonopettajalla pitää olla tietty vakaumus. 2. Pätevällä uskonnonopettajalla pitää olla jokin vakaumus. 3. Pätevällä uskonnonopettajalla ei saa olla vakaumusta. martin.ubani@helsinki.fi

Hyvä uskontokasvattaja? Uskonnossa: usein keskiössä opettajan uskontosuhde Persoonallisuus yms. Yhtenevät muiden opettajuuden ideaalien kanssa Indoktrinaation pelko Ammattieettinen haaste: orientaatiovaikeudet Vakaumus Kasvastustieteessä: yksilön elämänkatsomus tai maailmankatsomus: ihmisen kokonaiskäsitys maailman olemuksesta (Hirsjärvi 1987; Tirri 1997) Käsitykset: tieto, uskomukset, arvot ja normit Vakaumukseen liittyvät ratkaisut martin.ubani@helsinki.fi

Hyvä uskontokasvattaja? 1. Pätevällä uskonnonopettajalla pitää olla tietty vakaumus. 2. Pätevällä uskonnonopettajalla pitää olla jokin vakaumus. 3. Pätevällä uskonnonopettajalla ei saa olla vakaumusta. martin.ubani@helsinki.fi

Valistunut vakaumus ja uskonnonopettajan kompetenssi Ammatillinen kompetenssi määräytyy tehtävästä suoriutumisesta käsin (koulun kasvatustehtävä) Vakaumusta arvioitava funktionaalisesta, ei substantiaalisesta näkökulmasta Uskonnonopetuksella eri aikakausina erilaiset vaatimukset ja tehtävät Eri ammatillisen uran vaiheessa olevat opettajat hahmottavat suhteensa vakaumukseensa eri tavoin erot uskonnollisuudessa erot koulutuksessa ja koulutuspolitiikassa erot kokemuksessa: esim. seesteisyyden kausi jne. martin.ubani@helsinki.fi

Valistunut vakaumus ja uskonnonopettajan kompetenssi Valistunut vakaumus (ks. Cox 1983) Valistuneen vakaumuksen ominaispiirteet: opettajalla on riittävästi tietoa uskonnoista ja vakaumuksista arvostaa uskonnon ja vakaumusten roolia ja funktiota ihmisen elämässä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa. on arvostelukykyinen ja kykenee tekemään uskonnollisista uskomuksista ja käytännöistä johtopäätöksiä, jotka perustuvat perusteltuihin kriteereihin On vakaumustietoinen eli tietoinen siitä, mihin hän itse uskoo ja mitkä perusteet hänellä on uskomuksilleen martin.ubani@helsinki.fi

Millainen olen uskontokasvattajana? Kuvaile oman uskontokasvattajuutesi lähtökohtia Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Millainen uskontokasvattaja tahtoisit olla? Millaisia arvoja sinä pidät tärkeänä uskonnon opettamisessa? Mitä haluaisit antaa oppilaillesi uskonnonopetuksen avulla? Millaisessa tilanteessa et voisi enää toimia uskontokasvattajana koulussa? martin.ubani@helsinki.fi

"Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: "Hyvästi," kettu sanoi. "Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen: Ainoastaan sydämellään näkee hyvin; tärkeimpiä asioita ei näe silmillä." "Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä," pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen. ”Pikku prinssi”, Antoine de Saint-Exupery Kuva: Päivi Hintsanen martin.ubani@helsinki.fi