Kirkon ja koulun uskontokasvatus

Esitys aiheesta: "Kirkon ja koulun uskontokasvatus"— Esityksen transkriptio:

1 Kirkon ja koulun uskontokasvatus
Ainedidaktiikan perusteet Helsinki Tapani Innanen uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori (HY teol. tdk) dosentti (JoY teol. tdk; TaY kasvatust. tdk)

2 Kirkon ja koulun uskontokasvatus
1. Historiaa luvun tilanne 3. Esimerkki kirkon ja koulun uskontokasvatuksen suunnitelmista 4. Uskontokasvatuksen yhteisölliset tasot koulun uskonnonopetuksen näkökulmasta

3 1. Historiaa Valtionkirkon aika
- ev.lut. kirkko vastasi kansanopetuksesta (erit. kiertokoulu) ja valvoi oppikouluja - 1866: seurakunnan ja kunnan ero, kunnallinen kansakoulu * uskonto koulun eetoksen pohja ja keskeinen oppiaine - kiertokoulua kehitettiin 1920-luvulle saakka Uskonnonvapauden toteuttaminen ja ”ensimmäinen tasavalta” - oppivelvollisuus 1921: alkuopetuskin kunnalliseksi - uskonnonvapaus : uskonnon opetus ”tunnustuksen mukaan” => tunnustuksellinen uskonnonopetus - kirkon kasvatustoiminnan tavoitteet painottuivat uskonnollisemmin, erityisesti rippikouluun - ”koti – uskonto – isänmaa” kasvatusihanteena => loi jatkuvuutta

4 1. Historiaa 2. maailmansodan jälkeen
- ”vaaran vuosina” uskonto-oppiaineen asema säilyi - jälleenrakennusaikana uskonto sivuun koulun kasvatusihanteista luvuilla ”suuri murros” ja kansainvälinen tiedostaminen - uskonnon(opetuksen) kritiikki - tunnustuksellinen uskonnonopetus säilyi peruskoulussa * suvaitsevaisuus ja maailmauskonnot korostuivat - kirkon kasvatustoiminnassa rippikoulun asema säilyi, päiväkerho suosituksi 1990-luvun alussa * Neuvostoliiton hajoaminen ja EU * vapaampi markkinatalous – ja lama * näkyvä monikulttuuristuminen ja -uskontoistuminen

5 2. Tilanne 2000-luvulla 2000-luvulla uskonnon/uskontokasvatuksen asemaa tarkasteltu laajasti uskonnonvapauslaki => muutokset perusopetus- ja lukiolakiin * positiivisen uskonnonvapauden korostus * ”tunnustuksen mukaan” opettamisesta ”oman uskonnon” opetukseen + huomaa: ei ”tunnustukseton” tai ”ei-tunnustuksellinen”! * opettajan ei tarvitse kuulua opetuksensa mukaiseen uskontokuntaan * uskontokunnilla ei enää juridista sananvaltaa opetusjärjestelyihin - yhteiskunnalliset koulutussuunnitelmat: * Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003) * Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) * Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004) * Lukion opetussuunnitelman perusteet - ev.lut. kirkko: Rippikoulusuunnitelma 2001

6 3. Esimerkki kirkon ja koulun uskontokasvatuksen suunnitelmista
Vertailussa Rippikoulusuunnitelma 2001 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Tutkimukset: - Sari Husso, Uskon vahvistamista ja uskonnollista yleissivistystä. Uskontokasvatuksen luonne rippikoulussa ja perusopetuksessa nuorten kokemusten ja opetussuunnitelmien kuvaamina. Uskonnonpedagogiikan pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto, teologinen tiedekunta - Tapani Innanen, Rippikoulun opetussuunnitelma ja asema uskontokasvatuksessa. Teoksessa Tapani Innanen & Kati Niemelä (toim.), Rippikoulun todellisuus. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja

7 4. Uskontokasvatuksen yhteisölliset tasot koulun uskonnonopetuksen näkökulmasta
MAKROTASO Uskonnonvapaus- ja koululainsäädäntö MESOTASO Uskonnon opettaminen yleissivistävässä koulussa Uskonnolliset yhteisöt Lähiyhteisöjen uskonnollisuus MIKROTASO Yksilön uskonnonvapaus

8 4. Uskontokasvatuksen yhteisölliset tasot koulun uskonnonopetuksen näkökulmasta
yhteiskunnan makrotaso: sekulaari järjestelmä ja kunnon kansalaisen intressi 2) yksilön mikrotaso: positiivinen uskonnonvapaus ja oikeus oman uskonnon opiskeluun paikallinen mesotaso: uskonnon ulottuvuudet oppimisympäristössä * koulun ja uskonnollisen yhteisön kasvatusintressien ero! - Kaikki tasot ovat joka tapauksessa olemassa! - Koulun uskonnonopettajan on katseltava toimintaansa niin, että hän ottaa kaikki nämä tasot huomioon omassa työssään!