Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1

Esitys aiheesta: "Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1"— Esityksen transkriptio:

1 Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1
Katsomusaineiden didaktiikka, yhteiset ryhmät Ryhmätehtävä 1.1 Keskustelumenetelmistä Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Kurssin rakenne Kurssi katsomusaineiden didaktiikka (sekä ev.lut. että ET) jakautuu kahteen osaan Yhteinen osa (2 op; 5 ensimmäistä luentoa, 3 ensimmäistä ryhmää; tentti 2.12.). Erilliset osat (3 op; loput luennot ja ryhmät, ev.-lut. tentti 2.12., ET tentti )

3 Yhteiset ryhmätehtävät
ET: keskustelutehtäviä Yhteinen: säädökset UE: painotus tvt:ssä (ryhmänvetäjä

4 ET kasvatuksena hyvään elämään
Uskontokuntiin kuulumattomuus ei ole katsomus. → lähteminen kotien katsomuksesta ei ole mahdollista (ei ”oman uskonnon/katsomuksen opetusta”) ET:ssä oppilaille ei opeteta tiettyä katsomusta Epäsymmetria oman uskonnon opetukseen, jossa usein argumentoidaan, että opetus ei ole mahdollista, jos ei lähdetä omasta traditiosta. (→ ko. argumentti virheellinen, katsomusten ymmärtäminen ei edellytä omaa ’vastaavaa’ katsomusta). ET opetuksen ydintehtävä (POPS 2014): Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää.

5 Lähtökohtana lapsen maailma
Lähdetään lapsen elämismaailmasta käsillä olevat asiat kokemukset, tapahtumat, tarinat… Lapsen (ja nuoren) maailma erilainen → hahmotettava mitä oppilas oikeasti tarkoittaa Huom: myös käytännön ratkaisu pulmatilanteisiin: mitä ajattelet asiasta itse? Tai Miettikää pareissa X:n esittämää mielenkiintoista kysymystä. Antaa myös opettajalle aikaa miettiä!

6 Keskustelun opettaminen
Käsittelen tässä keskustelua opetusmuotona opetussuunnitelman ohjaamassa formaalissa koulutuksessa → opetuksella on ulkoapäin asetettuja (usein sisällöllisiä) tavoitteita, joita opettaja ei voi jättää huomiotta kaikki keskustelu on jollain tavalla muodoltaan opettajan ohjaamaa keskustelua

7 Keskustelun edut Keskustelu on valtavan hyvä opetusmuoto, muun muassa koska (ks. tarkemmin Brenifier O., Keskusteleva opetus, n&n, 2009, 14): Oppilaat pääsevät työskentelemmän itse asian kanssa (sen sijaan, että yrittäisivät painaa mieleensä toisten työstämiä asioita). Opettaja saa heti tietoon oppilaiden tieto- ja taitotason käsiteltävässä asiassa. Lisäksi ET:ssä keskustelutaitojen oppiminen on olennainen OPS:n asettama tavoite. Se on myös yksi muoto yleisiä ajattelu- ja vuorovaikutus-taitoja, jotka ovat OPS:n keskeisimpiä tavoitteita.

8 Keskustelujen kaksi sudenkuoppaa
Myös negatiivisella puolella keskustelulla näyttää olevan (ainakin) kaksi selkeästi toisista erottuva sudenkuoppaa: Oppijat keskustelevat ”niitä näitä” ja keskustelu ei edistä OPS:n tavoitteita. Keskustelussa oppijoita ”petetään” eli heidän vilpittömät käsityksenä otetaan esille vain eräänlaisena diagnostisena testinä ja opettaja jyrää ne OPS-pohjaisella ”totuudella”.

9 ETn didaktiikkaa kootusti
Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään käsitystään maailmasta  maailmankuvan jäsentyminen Oppilasta ohjataan tutkimaan ja jäsentämään suhdettaan itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä yhteiskuntaan  identiteetin rakentaminen ET on avoin oppilaiden itsensä kokemille ongelmille  niiden tutkimiseen varataan paljon aikaa! (Opitaan yhtä lailla yhdessä ajattelua ja keskustelua kuin kulloistakin sisältöä.)  oppilaat äänessä!

10 Keskustelutehtävä 1 Perehtykää oheiseen tekstiin ja keskustelkaa siitä. Lukekaa ”Possu-puoli” Keskustelkaa melko vapaasti, mutta vain se saa puhua, jolla on ”pallo”. Lukekaa toinen puoli 4. jatkakaa keskustelua. 5 Purku

11 Ideoita Keskustelu vaatii harjaantumista.
Keskustelun taidot ET:ssä olennaisessa roolissa POPS14 1 – 6. Asioista on vaikea keskustella – ja erityisesti pysyä asiassa – ilman riittävää ”syötettä”. ET:ssä (ja us:ssa?) se on usein ajankohtainen asia: tarina koulussa sattuneesta tapauksesta, videokatkelma, lehtileike jne.