1 Invalidiliitto Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE – toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa 4.3.2015 Henrik Gustafsson,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Uraohjaus Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksessa
Advertisements

Työnantajan velvollisuudet käytännössä
Asiakkaana sosiaalipalveluissa
Yhdenvertaisuus ja tulkkaus – mihin maahanmuuttajalla on oikeus?
Tasa-arvolaki ja sen muutossuunnitelmat
O SALLISUUS YHDENVERTAISUUS JA ARJENHALLINTA N UORISOTUTKIMUKSEN & NUORTEN NÄKÖKULMAA Mirja Määttä Itä-Suomen yliopisto.
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Lounais-Suomen aluehallintovirasto,Pirkko Pakkala1 Edunvalvontailta Asumispalvelut Erityishuolto-ohjelmat.
Kouluttajakoulutus 2011 MONIMUOTOISUUS OSASTOSSA.
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Siviilipalveluksen kehittäminen kansalaispalvelu- näkökulmasta Dosentti (TaY), HT Pirjo Jukarainen.
TYÖNHAKUTAIDOT, -TAVAT JA -KANAVAT
TYÖEHTOSOPIMUS JA PALKKA
Järjestöjen näkökulma ja rooli työllistymisen tukemisessa
YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS)
Ann Selin Parempi Suomi-seminaari Työntekijän asema tulevaisuuden työelämässä Puheenjohtaja Ann Selin.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
 Tämä on rasismia!   Punainen Risti viettää 21. maaliskuuta YK:n rasismin vastaista päivää yhdessä monien muiden järjestöjen ja kansalaisliikkeiden kanssa.
Järjestämisrakenteiden vaikutus sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen Eeva Nykänen1.
Yleisohje Diasarja on jaettu kolmeen osaan esitettäväksi joko kokonaan tai soveltuvin osin: ensimmäisessä osiossa (diakuvat 1-7) tuodaan vammaisen samanarvoisuus.
Työolosuhteiden järjestelytuki
Tietoturvallisuus osa 6
TEK Mikä muuttuu? Virkasuhteesta työsuhteeseen Tampereen teknillinen yliopisto Pia Hiltunen Asiamies, TEK.
TASA-ARVOVIIKONLOPPU 17. – ANU-TUIJA LEHTO.
Työsuhteen solmiminen ja päättäminen
Susanna Lehtonen Erityisasiantuntija Romaniväestön koulutustiimi
Kansainvälisiä ja kotimaisia lainsäädäntönäkökulmia Työ kuluu kaikille Vammaisfoorumi ry:n ja TE-palveluiden koulutuspäivä Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies.
Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi
TYÖSUHTEEN ALUSSA: Työelämän pelisääntöjä
Vammaisten henkilöiden oikeus palveluihin
Vammaisten ihmisoikeudet Kommenttipuheenvuoro Esa Kalela Kuuloliiitto.
Psykiatrian toimintasuunnitelmasta johtuvien henkilöstövaikutusten ratkaiseminen Henkilöstötoimikunta
Viestintäsuunnitelma
Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan.
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI – MIKÄ MUUTTUI?
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
SAKSTTKAKAVA Tasa-arvolain uudistus 2015 Tapio Bergholm, erikoistutkija SAK:n tasa-arvoviikonloppu Tampere SAKSTTKAKAVA.
YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 YHDENVERTAISUUSLAKI 2015 Lainsäädäntöneuvos Timo Makkonen, OTT Lainvalmisteluosasto/OM Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivätHelsinki1.
1 Invalidiliitto Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE – toimiston koulutuspäivä 2016: Työ kuuluu kaikille! Pasila, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies,
VOIMANA MERI.. Henkilökohtaisen avun päivä Heli Kulmala
Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus
Työolosuhteiden järjestelytuki Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 10 luku 3 § VnA JTYPL, 9: Ohje JTYPL, sivut 275, , ja.
1 Invalidiliitto Vammaisjärjestöjen rooli oikeuksien valvonnassa Elina Akaan-Penttilä vammaisasiamies, Invalidiliitto; Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät.
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa.
Vammainen valitsee ja vaikuttaa; hän elää mielekästä elämää Käsitteiden määrittelyä Valtakunnallinen vammaispalvelujen kehittämishanke Pohjois-Karjalan.
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy / Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain uudistus työelämän näkökulmasta Xamk yt-neuvottelukunta
1 Invalidiliitto 1 Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila Anne Mäki, Invalidiliitto ry.
Yhdenvertaisuuslaki: mikä muuttui vammaisen henkilön näkökulmasta Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys/Vike.
Maahanmuutto-direktiivien implementointi ja sosiaaliturva
YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki
Vammaisten henkilöiden oikeudet ja. yhdenvertaisuus – Mikä
Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen
Katsaus YK:n vammaissopimukseen ja Yhdenvertaisuuslakiin
ERITYISTAIDEKASVATUS
Köyhyys ja lapsen oikeudet
Kotikunnan rekisteröinti maistraatissa
Mirella Huttunen, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Yhdenvertaisuus koulussa
1 Yksilö yhteiskunnassa s
Yhdenvertaisuus sisältää tasa-arvon
Nuoret ja työlainsäädäntö
TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Luottamusmiesten ajankohtaispäivät
Uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö
TYÖTURVALLISUUS.

Siun soten päihdeohjelma

Webcast klo Koulutus työelämää koskevista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain muutoksista Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki.
Esityksen transkriptio:

1 Invalidiliitto Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE – toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE -toimisto, Vantaa Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry

2 Invalidiliitto Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 §- yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella Työsopimuslaki 2 luvun 2 §: työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan muun muassa terveydentilan, vammaisuuden vuoksi. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin (henkilön kokemus omasta sukupuolesta) tai sukupuolen ilmaisuun (sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla) perustuva syrjintä. Myös rikoslaissa (mm. RL 11:11) on säännöksiä syrjinnän ja työsyrjinnän kielloista. Esim. vammaisuus ja sukupuoli-identiteetti (moniperusteinen syrjintä, kun syrjintäperusteita on enemmän kuin yksi samanaikaisesti käsillä)

3 Invalidiliitto Positiivinen erityiskohtelu – heikomman osapuolen suoja työelämässä Perustuslain 6 §:n 2 momentin perusteluista käy ilmi positiivinen erityiskohtelu; tarkoituksena erityisen haavoittuvassa asemassa olevan ryhmän, kuten esim. vammaisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden mahdollistaminen erityistoimenpitein työelämässä. Yhdenvertaisuuslaki 9 §: Positiivinen erityiskohtelu – ”sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.” – Poikkeus syrjintäkiellosta! Erilainen kohtelu ei ole siten aina syrjintää, vaan positiivinen erityiskohtelu voi olla jopa velvollisuus, jotta vammainen henkilö pystyy tekemään työtä. Esim. fyysisesti vammaiselle henkilölle varataan autopaikka työpaikan välittömästä läheisyydestä, vaikka työkaverilla ei olisi vastaavaa mahdollisuutta Kyse ei ole yleisestä edusta, vaan siitä, että vammainen henkilö pystyy tekemään työtä ja osallistumaan työyhteisöön täysimääräisesti.

4 Invalidiliitto Käytännön esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta Työajan joustot: vammainen voi tehdä välillä pidempää ja lyhyempää päivää, vaikka kyse ei ole osa-aikaisesta työsuhteesta. Työväline tai -tila: mikäli toimistotöissä edellytetään tietokoneen käyttöä, vaikeavammaiselle työntekijälle voidaan hankkia ns. kannettava tietokone muiden käyttäessä pöytätietokonetta. Samoin on mahdollista hankkia työntekijälle erilaisten liikkumisrajoitteiden takia henkilökohtainen tulostin omaan työhuoneeseen muiden käyttäessä yhteiskäytössä yleisessä tilassa olevaa tulostinta. Oma työhuone apuvälineen tilan tarpeen takia. Työn organisointi: näkövammaisen opettajan työtehtäviin ei voida edellyttää kuuluvan omakohtaista välituntivalvontaa vastaavasti kuin muilta opettajilta. Mahdollistetaan vaikeavammaisen työntekijän ja hänen henkilökohtaisen avustajansa osallistuminen työmatkalle esim. ulkomaille vammaisuutta käsittelevään seminaariin tai koulutukseen.

5 Invalidiliitto YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaissopimuksen 2007 ja ratifioi sen tällä hallituskaudella, Tällä hetkellä yleissopimus on eduskunnan käsittelyssä. Uusi yhdenvertaisuuslaki osa YK:n vammaissopimuksen kansallista toimeenpanoa. YK:n yleissopimuksen artikla 2: Kohtuullisten mukautusten määritelmä eli tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia, joilla ei aiheuteta kohtuutonta rasitetta, joilla varmistetaan vammaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet täysimääräisesti; kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää! YK:n yleissopimuksen 5 artiklassa laaja syrjintäkielto, mutta positiivinen erityiskohtelu mainitaan nimenomaisesti sallittuna keinona toteuttaa vammaisten tosiasiallinen yhdenvertaisuus. YK:n yleissopimus edellyttää myös, että yksityiset henkilöt ja yritykset kunnioittavat vammaisten ihmisoikeuksia mm. artikla 9, Esteettömyys ja artikla 21, Tiedonsaanti, Valtion tehtävä puuttua ilmi tulleeseen vammaisten syrjintään YK:n yleissopimuksen artikla 24: vammaisten oikeus tehdä yhdenvertaisesti työtä avoimilla työmarkkinoilla; työympäristön on oltava avoin, esteetön ja saavutettava sekä osallistava (inklusiivisuus)

6 Invalidiliitto Yhdenvertaisuuslaki 15§: Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. (tummennetut uudet seikat) Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

7 Invalidiliitto Kohtuulliset mukautukset käytännössä Työelämässä mukautukset voivat kohdistua:  Työn organisointiin, kuten työn yksilölliseen jaksotukseen esim. työaikajärjestelyt ja ajoittainen etätyömahdollisuus  Työpaikan esteettömyys yksittäiselle vammaiselle henkilölle, Mikäli johonkin työpaikkaan on soveltuvuuskoe tai edellytetään psykologin haastattelua, niin kohtuullisena mukautuksena henkilölle voi olla esteettömän tilan varaaminen tai sallitun ajan ylittäminen soveltuvuuskokeen tekemiseksi vammasta johtuvasta syystä. Luiskan tai rampin asentaminen pyörätuolinkäyttäjälle tai työtilojen ja akustiikan muuttaminen. Työpisteen siirtäminen helppokulkuisempaan paikkaan, samoin konkreettiset toimet, kuten työpöydän tai –välineiden asentaminen oikealla korkeudelle (myös ovien leventäminen tai kynnyksen poistaminen) vammaiselle sopiviksi Huom. Uusi yhdenvertaisuuslaki -perustelu: tilapäiseen käyttöön tarkoitetun luiskan hankkiminen voi vain harvoin olla taloudellisen aseman takia kohtuutonta toimijalle.

8 Invalidiliitto Kohtuulliset mukautukset käytännössä  Apuvälineet: työssä tarvittavia apuvälineitä yksilöllisten vammasta tai sairaudesta aiheutuvien tarpeiden perusteella, kuten esim. erityispöydät, -tuolit tai – valaisimet. Myös induktiosilmukka ja ruudunlukuohjelma voivat olla kohtuullisia mukautuksia. Tässä kohtaa voidaan huomioida mukautuksia varten julkiselta vallalta tai muualta mahdollisesti saatava tuki. Tukijärjestelmän puuttuminen ei tee vielä mukautuksesta kohtuutonta.  Työn koskevan opastuksen järjestäminen: esimiesten ja työkaverien tulee opastaa. Kaikille jaettava informaatio koskee myös vammaista.  Työnantaja voi hakea mm. työolosuhteiden järjestelytukea työ- ja elinkeinoviranomaisilta  Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä, tämä pätee myös työharjoitteluun  Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on uuden yhdenvertaisuuslain perusteella syrjintää - osa syrjintäkieltoa!

9 Invalidiliitto Kohtuulliset mukautukset käytännössä Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena huomioiden konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat:  Vammaisen ihmisen tarpeet  Toimijan koko taloudellinen asema  Toiminnan luonne ja laajuus; mukautusten arvioinnissa työnantajalle voitaisiin asettaa pidemmälle meneviä mukautustoimia palvelussuhteen pitkän keston perusteella; Nähdäkseni toisaalta tämä syrjisi nuoria vammaisia ensimmäistä työpaikkaa hakevia  Mukautusten arvioidut kustannukset  Mukautuksia varten saatavissa oleva tuki; Mielestäni monesti työnantajilta puuttuu tietoa julkisista tukitoimista ja vammaisen palkkaaminen koetaan byrokraattiseksi; on helpompaa palkata terve henkilö  Laissa ei ole määritelty sitä, paljonko mukautus saa maksaa, koska kyse on vammaisen tarpeesta ja yksilöllisestä arvioinnista kussakin konkreettisessa tilanteessa. Yleinen esteettömyys on eri asia (arviointi).

10 Invalidiliitto Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja antaa: Henrik Gustafsson Invalidiliitto ry Mannerheimintie Helsinki Puh