Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus 9.3.2016.

Esitys aiheesta: "Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus 9.3.2016."— Esityksen transkriptio:

1 Työhönvalmennusta sosiaalihuollon palveluna Kenelle, miksi ja millaista? Työ kuuluu kaikille!-koulutus 9.3.2016

2 Kohti inkluusiota Potilas - hoitoAsiakas - kuntoutusKansalainen - tuki Segregaatio Integraatio Inkluusio

3 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista  Artikla 27: Työ ja työllistyminen –Työsyrjinnän kielto –Vammaisilla henkilöillä oikeus työhön samoin perustein kuin muillakin henkilöillä –Oikeus ammattiyhdistystoimintaan kuten muillakin –Oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa työllä, joka on vapaasti valittu ja/tai hyväksytty työmarkkinoilla, sekä työympäristöön, joka on avoin, osallistava ja saavutettavissa –Kohtuulliset mukautukset työpaikoilla –Oikeudenmukaiset työolot yhdenvertaisesti muiden kanssa –Apu työn löytämiseen, saamiseen ja säilyttämiseen, uralla eteneminen –Orjuuden ja alistamisen kielto

4 Kehitysvamma  vamma ymmärtämisen ja käsityskyvyn alueella –Uusien asioiden oppiminen ja käsitteellinen ajattelu ovat kehitysvammaiselle ihmisille vaikeampia kuin muille. –Kehitysvammaiset ihmiset oppivat kuitenkin samoja asioita kuin muut.  vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen  Persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. –Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen, siihen millaisiksi ihmisiksi kasvamme.  Vain vamma yhdistää kehitysvammaisia ihmisiä, muuten he ovat samalla tavalla yksilöllisiä kuin muutkin. –Heillä on oma persoonallisuutensa, omat vahvuutensa, mahdollisuutensa ja kykynsä, jotka on löydettävä ja joita täytyy tukea.  Kehitysvamma ei vie työkykyä! Kehitysvammaiset ihmiset voivat työskennellä monissa eri tehtävissä ja eri aloilla.

5 Kehitysvammaiset ihmiset työelämässä  Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista suurin osa osallistuu työ- ja päivätoimintaan.  Työsuhteista palkkatyötä tekee noin 400 - 500 kehitysvammaista henkilöä.  Palkkatyöhön kykeneviä potentiaalisia työntekijöitä on noin 3000 henkilöä.

6 Kehitysvammaiset ihmiset ja työ  Useimmilla kehitysvammaisilla ihmisillä on perustulona työkyvyttömyyseläke.  Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ei estä työn tekemistä tai TE-toimiston asiakkuutta.  Työkyvyttömyyseläkkeen päälle henkilö saa tienata 743,83 €/kk (2016) tai työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään.

7 Kehitysvammainen työnhakija TE-toimistossa  Työnvälityspalvelu  Ammatinvalinta ja koulutus  Palkkatuki  Työolosuhteiden järjestelytuki  apua työssä toiselta työntekijältä  Ym.

8 Kehitysvammaiset ihmiset ja työ  Vammastaan johtuen kehitysvammainen ihminen tarvitsee tukea (työllistymiseensä).  Kehitysvammaisen ihmisen apuväline on toinen ihminen –Abstraktien käsitteiden kääntäminen konkreettisemmiksi –Tukea uuden oppimisessa –Tukea muutostilanteissa (työympäristössä, -yhteisössä tai -tehtävässä) –Tuen tarve jatkuva, mutta ei kokoaikainen

9 Tuettu työllistyminen  Työnantaja palkkaa tarvitsemansa työntekijän.  Työnteko perustuu työsuhteeseen.  Työntekijä saa normaalia palkkaa ja on työyhteisön täysivaltainen jäsen.  Työntekijän tukena työhönvalmentaja.  Työhönvalmentajan tuki on työntekijälle ja työnantajalle maksutonta.

10 Tuetun työn työhönvalmennus  Tavoitteena aina työllistyminen työsuhteeseen  Tuki työtä haettaessa  Tuki asioitaessa eri viranomaisten kanssa  Tuki uuden työn ja työpaikan kulttuurin oppimiseen sekä työyhteisöön tutustumiseen  Tuki työnantajalle, työyhteisölle  Tuki työsuhteen jatkuessa, muutostilanteissa, työpaikkaa vaihtaessa  tarvittaessa pysyvä tuki

11 Kiitos! Ota yhteyttä: Mari Hakola mari.hakola@kvtl.fi 040-1676990