Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen

YK:n vammaisyleissopimus ja yhdenvertaisuuslaki sisältö, menettely ja soveltamiskäytäntö
Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen pääsihteeri Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Perus- ja ihmisoikeudet
Suomen valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa (PL 1 §). Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PL 22 §). Ihmisoikeussopimusten asettamia vähimmäistasoja ei saa alittaa: sekä lainsäätäminen että soveltaminen. Velvollisuus perus- ja ihmisoikeusmyönteiseen tulkintaan: erilaisista perusteltavissa olevista vaihtoehdoista on pyrittävä omaksumaan sellainen, joka edistää ihmisoikeusmääräysten toteutumista (PeVL 2/1990 vp.). YK:n vammaisyleissopimus on meillä laintasoisena voimassa, joten sitä voidaan soveltaa kuten muutakin lainsäädäntöä: aukkotilanteessa tai jos on ristiriita kotimaisen normin ja io-sopimusnormin kanssa, sovelletaan io-sopimusnormia

YK:n vammaisyleissopimus Yleistä
Tavoite: Taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet Edistää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Soveltamisala laaja: kaikki elämänalueet Tarkoitus: Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Syrjimättömyys Täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan esteettömällä ja saavutettavalla tavalla Voimaan EU:ssa : velvoittaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita asioissa, jotka kuuluvat EU:n toimivallan piiriin Voimaan Suomessa : velvoittaa viranomaisia ja muita julkista valtaa käyttäviä

YK:n vammaisyleissopimus kansainvälinen valvontamenettely
Raportointi: sopimusvaltion määräajoin (2v.-4v.) sopimusta valvovalle komitealle toimittama selvitys sopimuksen soveltamisesta - suullinen yleisölle avoin kuulemistilaisuus komiteassa: dialogi komitean kanssa - komitean huomiot ja suositukset Yksilövalitus: ensin käytettävä hyväksi kotimaiset oikeussuojakeinot, vasta sitten voi valittaa komitealle - kirjallinen menettely - kaksiasianosaisuus - oikeudellisesti sitova ratkaisu - Jos sopimusta loukattu, uhrilla oikeus hyvitykseen Komitean oma-aloitteinen tutkinta: - Vakavat tai järjestelmälliset sopimusloukkaukset, kohdekäyntejä sopimusvaltion suostumuksella, komitean suositukset ja seuranta mihin on ryhdytty, luottamuksellinen tutkinta

YK:n vammaisyleissopimus valvonta kotimaassa
Ihmisoikeuskeskus kerää tietoja ja valmistelee selvityksiä, mutta ei käsittele yksittäistapauksia, koska ei ole valvontaviranomainen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat valvontaviranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu myös vammaisten henkilöiden syrjintä muualla kuin työelämässä. Työelämän asiat kuuluvat työsuojeluviranomaisten valvontavaltaan. Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat viranomaisten ja muiden julkista valtaa käyttävien toimivaltaa. Käräjäoikeudet käsittelevät siviilioikeudelliset asiat ja hallinto-oikeudet viranomaisten hallintopäätöksistä johtuvat asiat. Poliisiviranomaiset ja yleiset tuomioistuimet toimivat rikosasioissa.

YK:n vammaisyleissopimus Keskeiset periaatteet (3 art.)
Läpileikkaavia periaatteita, jotka otettava huomioon kaikkien sopimusvelvoitteiden soveltamisessa: Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, vapauden tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen; Syrjimättömyys; Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan; Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta ja ihmiskuntaa; Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus; Esteettömyys ja saavutettavuus; Miesten ja naisten välinen tasa-arvo; Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä.

YK:n vammaisyleissopimus Yleiset velvoitteet (4 art.)
Toteutettava kaikki asianmukaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimet sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöönpanemiseksi; Toteuttava kaikki asianmukaiset, myös lainsäädännölliset, toimet voimassa olevien vammaisia henkilöitä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi tai poistamiseksi; Otettava huomioon vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa; Pidättäydyttävä osallistumasta sopimuksen vastaiseen tekoon tai käytäntöön sekä varmistettava, että viranomaiset ja laitokset toimivat tämän yleissopimuksen mukaisesti; Toteutettava kaikki asianmukaiset toimet poistaakseen henkilön, järjestön tai yksityisen yrityksen vammaisuuden perusteella harjoittaman syrjinnän; Toteutettava tai edistettävä sellaisten sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen kaikille sopivaksi suunniteltujen tavaroiden, palvelujen, välineiden ja tilojen tutkimusta ja kehittämistä, jotka vaativat mahdollisimman vähän mukautuksia ja kustannuksia vammaisten henkilöiden erityistarpeiden täyttämiseksi;

YK:n vammaisyleissopimus Yleiset velvoitteet (4 art.)
Edistettävä kaikille sopivaa suunnittelua kehitettäessä standardeja ja suuntaviivoja Toteuttava tai edistettävä vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian tutkimusta ja kehittämistä sekä edistettävä niiden saatavuutta ja käyttöä; Annettava vammaisille henkilöille saavutettavaa tietoa liikkumisen apuvälineistä, laitteista ja apuvälineteknologiasta, mukaan lukien uusi teknologia, sekä muista avun muodoista, tukipalveluista ja järjestelyistä; Edistettävä sopimuksessa tunnustettuja oikeuksia koskevaa koulutusta, jota annetaan vammaisten henkilöiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille ja muulle henkilöstölle, jotta parannettaisiin näillä oikeuksilla taattujen palvelujen ja avun antamista. Vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.

YK:n vammaisyleissopimus Keskeiset sopimusmääräykset
Laaja vammaisuuden käsite: sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Syrjinnän kielto: vammaisuuteen perustuvaa erottelua, syrjäyttämistä tai rajoittamista, jonka tarkoituksena tai vaikutuksena on heikentää tai mitätöidä kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamista, nauttimista tai käyttämistä yhdenvertaisesti muiden kanssa politiikan, talouden, sosiaaliturvan, kulttuurin tai yksilön oikeuksien alalla tai muulla alalla. Sisältää kaikki syrjinnän muodot, kohtuullisen mukauttamisen epääminen mukaan lukien. Kohtuullinen mukauttaminen: tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Esteettömyys ja saavutettavuus: päämääränä itsenäisyys ja osallisuus kaikilla elämänalueilla; - Sopimusvaltion velvollisuus toimenpiteisiin, joilla varmistetaan vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertainen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tietoja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin sekä kaupunki- että maaseutualueilla. - Velvollisuus saavutettavuuden esteiden tunnistamiseen ja poistamiseen. - yleisiä toimenpiteitä: eri asia kuin kohtuulliset mukautukset, esim. yleiset esteettömyysmääräykset - Kohtuullinen mukautus tilannekohtainen yksilön pyytämä toimenpide

Oikeus elämään (10 art.) Yhdenvertaisuus lain edessä (12 art.) Oikeussuojan saavutettavuus (13 art.) Henkilön vapaus ja turvallisuus (14 art.) Kidutuksen tai julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto (15 art.) Hyväksikäytön, väkivallan ja pahoinpitelyn kielto (16 art.) Henkilön koskemattomuus (17 art.) Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus (18 art.) Oikeus itsenäiseen elämiseen ja osallisuuteen yhteisössä (19 art.) Henkilökohtainen liikkuminen (20 art.) Sanan ja mielipiteen vapaus (21 art.) Yksityisyyden kunnioittaminen (22 art.) Kodin ja perheen kunnioittaminen (23 art.) Oikeus koulutukseen (24 art.) Oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon (25 art.) Velvollisuus kuntoutuksen järjestämiseen (26 art.) Oikeus työntekoon (27 art.) Riittävä elintaso ja sosiaaliturva (28 art.) Osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään (29 art.) Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun(30 art.)

YK:n vammaisyleissopimus Kohtuulliset mukautukset ja esteettömyys
CRPD -KOMITEAN TULKINTASUOSITUS No. 2 (2014): Koskee varsinaisesti CRPD:n 9 artiklaa (esteettömyys), mutta käsittelee myös kohtuullisia mukautuksia (kpl. 25). Esteettömyys koskee ihmisjoukkoa, kun taas kohtuulliset mukautukset yksilöä. Velvollisuus esteettömyyteen edeltää tilannetta, jossa yksilö haluaa päästä jonnekin tai saada jotain palvelua: viranomaisten asetettava esteettömyysstandardeja Säästötoimenpiteet eivät oikeuta luopumaan asteittaisesta esteettömyyden toteuttamisesta. Jos yleisin esteettömyysstandardein ei ole päästy tilanteeseen, jolla vammaisella henkilöllä olisi mahdollisuus saada haluamaansa palvelua tai päästä jonnekin, voi velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin tulla sovellettavaksi. Velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin alkaa siitä hetkestä, kun rajoitteinen yksilö tarvitsee kohtuullisia mukautustoimia jossakin konkreettisessa tilanteessa (työpaikka, koulu jne.) voidakseen nauttia oikeuksistaan yhtäläisesti muiden kanssa.

YK:n vammaisyleissopimus Kohtuulliset mukautukset ja esteettömyys
CRPD -KOMITEAN TULKINTASUOSITUS No. 2 (2014): Esteettömyyskriteerit voivat toimia indikaattoreina arvioitaessa kohtuullista mukautusvelvollisuutta, mutta ne eivät ole määrääviä. Jos esteettömyystandardit eivät ole riittäviä turvaamaan yksilölle esteettömyyttä, voi velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin tulla sovellettavaksi. Velvollisuus kohtuullisiin mukautuksiin on olemassa vain, jos siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitetta. Kohtuullisia mukautustoimia voidaan käyttää välineenä esteettömyyden turvaamiseksi vammaiselle yksilölle tietyssä tilanteessa. Kohtuullisin mukauttamistoimin pyritään saavuttamaan yksilön oikeuksien toteutuminen siinä mielessä, että yhdenvertaisuus tai tasa-arvo taataan yksilön arvokkuus, autonomia ja valinnat huomioon ottaen. Rajoitteinen henkilö voi pyytää mukautuksia, jotka menevät yleisiä esteettömyysstandardeja pidemmälle.

Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti syrjintänä CRPD:n minimi Jos yksilö ei ole saanut yleisölle tarjolla olevaa palvelua tai pääsyä jonnekin yleisölle avoimeen tilaan esteettömyyden puutteesta johtuen: 1. Kun palvelu oli saatettu tarjolle tai tila oli perustettu esteettömyyskriteerien asettamisen jälkeen 2. Kun pääsy tilaan tai palvelun saaminen olisi voitu toteuttaa kohtuullisin mukauttamistoimin

YK:n vammaisyleissopimus CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ H. M. v
YK:n vammaisyleissopimus CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ H.M. v. Ruotsi (Communication No. 3/2011, , CRPD/C/D/3/2011) Vammaisen henkilön vesiterapiakuntoutuksen saaminen olisi edellyttänyt poikkeamista maankäyttösuunnitelmasta, jotta hän olisi voinut rakennuttaa tontilleen vesiterapia-altaan. Laki salli poikkeamisen. Hallinto-oikeus hyväksyi valittajan muutoshakemuksen kunnan viranomaisten kielteisestä päätöksestä, mutta hallinnollinen muutoksenhakutuomioistuin sekä Ruotsin korkein hallinto-oikeus hyväksyivät kunnan viranomaisten kielteisen päätöksen. Hylätessään valittajan poikkeuslupa-anomuksen, viranomaiset jättivät huomioon ottamatta asian erityisolosuhteet ja valittajan vammaisuudesta johtuvat erityistarpeet.

YK:n vammaisyleissopimus CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ H. M. v
YK:n vammaisyleissopimus CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ H.M. v. Ruotsi (Communication No. 3/2011, , CRPD/C/D/3/2011) Viranomaiset eivät kyenneet osoittamaan, että poikkeusluvan myöntämisestä olisi aiheutunut suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta. Poikkeusluvan hylkääminen loukkasi suhteellisuusperiaatetta, ja sen seuraukset olivat vaikutukseltaan syrjiviä sekä vaikuttivat kielteisesti vammaisen henkilön terveydenhoitoon ja kuntoutukseen, joita hänen erityinen terveydentilansa vaati. Poikkeusluvan hylkääminen esti hakijan pääsyn vesiterapiaan, joka oli ainoa hänen yhteisössä elämistään ja siihen kuulumistaan tukeva vaihtoehto. Komitea totesi sopimuksen 5 (1), 5 (3), 19 (b), 25 ja 26 artiklan loukkauksen, sekä niihin liittyen 3 (b), 3 (d) ja 3 (e) ja 4 (1) (d) artiklan loukkauksen.

YK:n vammaisyleissopimus Pankkiautomaattien esteettömyys CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ (Communication No. 1/2010, ) Yksityisen pankin asiakkaat eivät voineet käyttää pankkiautomaatteja, koska ne olivat näkövammaisille esteellisiä. Valtio ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin pankkiautomaattien esteettömyyden aikaansaamiseksi: 9 artiklan 2 b kohdan loukkaus [varmistetaan, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia tai tarjottavia tiloja ja palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden ja saavutettavuuden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta] Valtio velvoitettiin kehittämään yksityisiä rahalaitoksia varten esteettömyyden minimistandardit näkövammaisia ja muita aistivammaisia varten siten, että lainsäädännössä on konkreetit täytäntöön pantavissa olevat määräaikoihin sidotut kriteerit sille, kuinka yksityiset rahalaitokset muuttavat aiemmin esteelliset pankkipalvelut asteittain esteettömiksi. Valtion tulisi myös varmistaa, että kaikki uudet käteisautomaatit ovat esteettömiä.

YK:n vammaisyleissopimus Yhtäläinen oikeus informaatioon julkisissa liikennevälineissä CRPD -KOMITEAN OIKEUSKÄYTÄNTÖ (Communication No. 21/2014, ) Raitiolinjaverkoston laajennuksen yhteydessä aiemmin audiovisuaalisesti annettu tieto muuttui uusilla rataosuuksilla vain visuaalisesti annetuksi tiedoksi: näkövammaisilla ei ollut mahdollisuutta tietoon pysäkeistä, liikenteen häiriöistä ja odotusajoista yhtäläisesti muiden kanssa. Tarjottu tieto oli oleellinen osa yleisölle tarjottua kuljetuspalvelua. Esteettömyyteen velvoitettu taho ei voi perustella esteettömyyden laiminlyöntiä siitä aiheutuvalla rasitteella. Vaadittava audiojärjestelmä olisi voitu asentaa kohtuullisin kustannuksin ja sen tarve esteettömyyden järjestämiseksi näkövammaisille oli ennalta tiedossa. Internetin tai älypuhelimen avulla saatava tieto ei riittänyt turvaamaan näkövammaisen yhtäläistä oikeutta tietoon Audiojärjestelmän asentamatta jättämisen takia kuljetuspalvelun kannalta oleellinen yleisölle tarjottu informaatio ei ollut näkövammaisille saavutettavissa yhtäläisesti muiden kanssa: 5 artiklan 2 kohdan sekä 9 artiklan 1 kohdan ja 2 f ja 2 h kohdan loukkaus

Yhdenvertaisuuslaki 15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

Yhdenvertaisuuslaki HE 19/2014 Kohtuulliset mukautukset
Mukautusten tulee olla kulloisessakin tilanteessa tarvittavia. Mukautukset ovat luonteeltaan tapauskohtaisia ja niiden tulee vastata kyseisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin. Toimenpide on ”tarvittava” esimerkiksi silloin, kun jokin palvelu ei ole vammaisen ihmisen saatavilla muihin henkilöihin verrattuna vastaavalla tavalla ilman mukautusta. Mukautus voi tällaisessa tilanteessa olla esimerkiksi luiskan asettaminen tilapäisesti portaisiin pyörätuolia varten tai näkövammaisen auttamista konkreettisessa tilanteessa Mukautusten tarvittavuus ilmenee yleensä käytännössä siten, että vammainen ihminen tai esimerkiksi hänen avustajansa pyytää mukautusta, jos hän katsoo sellaista tarvittavan. Ei edellytetä, että olosuhteet, joissa esimerkiksi palveluja tarjotaan, ovat kohtuullisten mukautusten tekemisen jälkeen vammaisille ihmisille täsmälleen samanlaiset kuin muille asiakkaille. Olennaista on, että palvelut tulevat mukautuksilla vammaisten ihmisten saataville. Viimekätisen päätöksen siitä, miten tai millainen mukautus toteutetaan, tekee mukautuksiin velvoitettu toimija.

Esimerkiksi ravintolassa kohtuullisena mukautuksena näkövammaiselle voi olla ruokalistan tarjoaminen pistekirjoituksella tai ruokalistan sisällön kertominen asiakkaalle suullisesti. Mukautusten kohtuullisuus: mukautuksista ei saa koitua kohtuutonta taloudellista tai muunlaista rasitetta, mukautusten tulee vammaisten ihmisten näkökulmasta kohtuullisella tavalla toteuttaa heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa saada esimerkiksi palveluja. Mukautusten luonteeseen kuuluu se, että niiden toteuttaminen ei muodostu kohtuuttomaksi. Mukautusten toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut merkitykselliset seikat huomioon ottaen kohtuuttomaksi muodostuvien mukautusten tekemiseen ei ole velvollisuutta. Mukautusten olisi… oltava myös asianmukaisia. Mukautusten tulee olla tarkoituksenmukaisia ja turvallisia. Mukautuksista ei saa aiheutua vahingon vaaraa. Asianmukaisuusvaatimus: toimenpiteiden tehokkuus ja käytännöllisyys.

Toimenpiteen tulee vastata vammaisen ihmisen tarpeeseen, se tulee toteuttaa kohtuullisessa ajassa mukauttamispyynnön esittämisestä, ja sen tulee olla käytännön näkökulmasta olosuhteisiin soveltuva. Mukautusten tarkoitus: vammaiset ihmiset voivat yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Tarkoitus: edistää vammaisten ihmisten muihin verrattuna yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä tukea heidän itsenäistä ja täysimääräistä osallistumistaan. Kohtuulliset mukautukset voivat olla viranomaisessa asioinnin yhteydessä tarpeen esimerkiksi asian vireillepanoon, sen käsittelyyn ja päätöksen tiedoksi saamiseen liittyvissä sellaisissa menettelyissä, joissa asiakkaalta edellytetään toimenpiteitä. Asioinnista viranomaisessa on kysymys myös silloin kun julkista hallintotehtävää hoitaa muu kuin viranomainen.

Vammaisen henkilön työnteon mahdollistaminen työaikajärjestelyillä voi joissakin tilanteissa olla pykälässä tarkoitettu kohtuullinen mukautus. Työnantajan toiminnan luonne vaikuttaa siihen, minkälaiset mukautukset ovat käytännössä mahdollisia ja siten pykälässä tarkoitetuin tavoin asianmukaisia ja kohtuullisia. Vammaisen henkilön mahdollisesti tarvitsemat mukautukset eivät työntekijää haettaessa saa vaikuttaa työhönottopäätökseen. Jos ansioitunein työnhakija on vammainen, hänen syrjäyttämisensä kohtuullisten mukautusten tekemisvelvoitteen vuoksi on ehdotetussa laissa tarkoitettua syrjintää. Työnantajan velvollisuus tehdä mukautuksia on laajempi, kun työntekijää ollaan palkkaamassa toistaiseksi voimassa olevaan tai pitkäkestoiseen palvelussuhteeseen. Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.

Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon otetaan vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi 1 momentissa tarkoitetun toimijan koko taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon konkreettisessa tilanteessa olennaiset seikat. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa lähtökohtana on vammaisen ihmisen tarve kyseisessä yksittäisessä tilanteessa. Etenkin laajaa toimintaa harjoittavalta tavaroiden tai palvelujen tarjoajalta voidaan edellyttää jonkinasteista, yleisen elämänkokemuksen perusteella ennakoitavissa olevaa varautumista mahdollisiin yleisimpinä pidettäviin mukautustilanteisiin, kuten esimerkiksi liikunta- ja näkövammaisten asiointiin. Koska vammaisten ihmisten mukautustarpeet ja – tilanteet vaihtelevat, mukautustarve ilmenee toimijalle usein siten, että vammainen ihminen pyytää mukautusta kun katsoo sitä tarvitsevansa.

Toimijan koko: esimerkiksi henkilöresurssit, liike- ja toimitilojen koko ja muut toimijan käytännölliset mahdollisuudet toimeenpanna tarvittavia mukautuksia. Kohtuullisena ei esimerkiksi pidetä henkilöresursseihin nähden kohtuuttomia palvelujärjestelyjä kuten näkövammaisen henkilökohtaista avustamista silloin, kun se sitoisi merkittävän osan toimijan henkilöresursseista. Toimijan taloudellinen asema: Säännös ei edellytä esimerkiksi toimijan taloudelliseen asemaan nähden kohtuuttomia kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä. Esimerkiksi tilapäiseen käyttöön tarkoitetun luiskan hankkiminen voi vain harvoin olla taloudellisen aseman takia toimijalle kohtuutonta. Toiminnan luonne ja laajuus: Kohtuullisuutta arvioitaessa voi merkitystä olla sillä, onko kysymys yleisölle laajasti ja jatkuvasti tarjottavista välttämättömyyspalveluista vai esimerkiksi jollekin rajoitetulle ryhmälle toisinaan tarjottavista erikoistuotteista. Mukautuksista aiheutuvat kustannukset: Suoranaisten menojen lisäksi huomioon voidaan ottaa esimerkiksi toiminnan järjestelyistä johtuvat välilliset kustannukset. Kohtuullisuusharkinnassa tulee huomioida myös mukautusten toteuttamisella mahdollisesti saavutettavat hyödyt, kuten palvelujen saatavuuden ja laadun paraneminen.

YVL 8 § 2 mom tässä laissa tarkoitettua syrjintää on… kohtuullisten mukautusten epääminen... Erityinen syrjinnän muoto

Kohtuulliset mukautukset Euroopan unionin tuomioistuin: Yhdistetyt asiat C-335/11 ja C-337/11, Direktiivi 2000/78, 5 artikla Vammaisia koskevat kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan sekä aineellisia että organisatorisia toimenpiteitä (kpl. 55) Työn jaksotus on ymmärrettävä työtahdiksi tai nopeudeksi jolla työ suoritetaan: Työajan lyhentäminen on yksi 5 artiklassa tarkoitetuista mukauttavista toimenpiteistä. (kpl. 55) Siitä, että työnantaja ei ole toteuttanut kohtuullisia mukautuksia, voi seurata, että vammaisen työntekijän poissaolojen voidaan katsoa johtuneen työnantajan laiminlyönneistä eikä työntekijällä olevasta vammasta.

Työ ja työllistyminen CRPD Komitea (communication No. 2/2010, 4. 4
YK:n vammaisyleissopimuksen 27 artikla velvoittaa sopimusvaltiot luomaan vammaisten työllisyyttä tukevat ja edistävät olosuhteet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Työllistämisjärjestelyt olivat työnantajille pikemminkin este kuin kannustin työllistää vammaisia henkilöitä. Hallinnollinen monimutkaisuus saattaa asettaa vammaiset työnhakijat epäedullisempaan asemaan työllistämisessä ja johtaa välilliseen syrjintään Sopimusvaltio vaikutti olevan sitä mieltä, että hakijan vammaisen pojan yritykset hankkia lisäpätevyyttä jatkokoulutuksen avulla, ja että hän oli ajoittain ollut osa-aikatyössä estivät työvoimaviranomaisia auttamasta häntä työnhaussa Vammaisella henkilöllä on oikeus hyötyä asianmukaisista työllisyyden edistämistoimista kuten pääsystä yleisiin työhönohjauspalveluihin sekä apuun työn etsimisessä ja saamisessa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: YVL 20 §
3 päätöslajia: 1. Kielto (+ uhkasakko): YVTltk kieltää jatkamasta tai uusimasta syrjintää tai vastatoimia 2. Velvoitepäätös (+ uhkasakko): YVTltk määrää ryhtymään kohtuullisessa määräajassa toimenpiteisiin YVL:ssä säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi 3. Puheenjohtajan päätös: voi päättää asian tutkimatta jättämisestä ja hylätä selvästi perusteettoman vaatimuksen (oikaisua voi vaatia lautakunnalta, jonka päätöksestä voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen) Muut: -lausunnot (eivät oikeudellisesti velvoittavia) - sovinnon vahvistaminen – täytäntöön pantavissa kuten lainvoimainen tuomio Tällä hetkellä tulee vireille noin 70 asiaa vuodessa: merkittävin yksittäinen asiaryhmä vammaisuuteen liittyvät kysymykset

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Kuka voi saattaa asian vireille
Se, johon syrjivä menettely kohdistuu Yhdenvertaisuusvaltuutettu (asianomistajan suostumuksella) Yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö (asianomistajan suostumuksella) Tasa-arvo Vain tasa-arvovaltuutettu tai työmarkkinoiden keskusjärjestö Tasa-arvolain 7, 8, 8 a–8 e och 14 § - syrjintä - syrjintä työelämässä - vastatoimien kielto - syrjintä oppilaitoksissa, etujärjestöissä, häirintä työpaikoilla, palveluiden ja tavaroiden tarjonta - syrjivä ilmoittelu

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Toimivalta
Julkinen tai yksityinen toiminta (YVL 2 §) EI Työelämä Tasa-arvo Julkinen ja yksityinen toiminta mukaan lukien työelämä

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: YVL soveltamiskäytäntöä vammaisuuteen liittyvissä asioissa
Kohtuulliset mukautukset näkövammaiselle pankkipalveluissa (YVTltk 31/2015, ): - Pankki ei ollut myöntänyt asiakkaalleen verkkopankkitunnuksia hänen näkövammastaan johtuen eikä ollut ryhtynyt tarvittaviin kohtuullisiin mukautuksiin - Pankki oli kieltäytynyt luovuttamasta verkkopankkitunnuksia hakijalle turvallisuusnäkökohtiin vedoten ja piti kohtuuttomana hakijan vaatimuksia kohtuullisista mukautuksista - Pankki ei ollut esittänyt, että hakijan pyytämät kohtuulliset mukautukset eivät olisi olleet turvallisia tai että niistä olisi aiheutunut vahingon vaaraa - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti hakijan pyytämiä mukautuksia (tunnukset pistekirjoituksella) kohtuullisina yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla - Lautakunta kielsi pankkia jatkamasta tai uusimasta hakijan tai muiden näkövammaisten ihmisten syrjintää pankkipalveluita tarjotessaan - Lautakunta määräsi pankin tekemään yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetut asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta näkövammaiset henkilöt voivat yhdenvertaisesti muiden kanssa saada pankkipalveluita pankissa mukaan lukien verkkopankkitunnuksien saaminen - Lautakunta asetti kieltopäätöksensä ja määräyksensä tehosteeksi 50 000 euron suuruisen uhkasakon Ei lainvoimainen

Esteettömyys (YVTltk 26/2015, ): - Pyörätuolia käyttävä hakija olisi halunnut osallistua poliittisen yhdistyksen järjestämään ravintolan 2. kerroksessa pidettyyn avoimeen yleisötilaisuuteen, jonka aiheena oli eläkepolitiikka - Kokoustilaan ei ollut mahdollista päästä pyörätuolilla Hakija katsoi tulleensa syrjityksi, koska hänen ei vammastaan johtuen ollut mahdollista osallistua tilaisuuteen - Lautakunta piti yksilön mahdollisuutta päästä yleisölle avoimiin yhteiskunnallisia asioita käsitteleviin tilaisuuksiin erityisen tärkeänä - Hakija ei kiistänyt, että tilaisuudet on vastaajan kertomin tavoin yleensä järjestetty ravintolassa, joka oli esteetön. Koska tila oli kuitenkin ollut tällä kertaa jo varattu, tilaisuus järjestettiin poikkeuksellisesti ravintolassa, joka oli ollut esteellinen - Lautakunta katsoi, että kyse oli ollut poikkeuksellisesta hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä, eikä vastaajan käytännöstä järjestää tilaisuutensa esteellisessä tilassa, jonne pyörätuolia käyttävillä vammaisilla ihmisillä ei olisi pääsyä - Lautakunta katsoi, että vastaaja oli esittänyt sellaista selvitystä, joka kumosi syrjintäolettaman, ja hylkäsi hakemuksen Ei lainvoimainen

Esteettömyys (YVTltk 60/2015, ): - Pyörätuolia käyttävä hakija katsoi joutuneensa syrjityksi vammaisuutensa johdosta, koska ravintolassa ei ollut käytettävissä esteetöntä WC:tä - Rakennusmääräysten mukaan ravintolan asiakkaiden käytettävissä oli oltava esteetön WC - Esteettömyysasiamiehen käydessä myöhemmin ravintolassa tarkastuskäynnillä ilmeni, että esteetön WC oli varastotilana ilman kylttiä, ja että sen ovesta puuttui takaisinvetokahva. Esteettömyysasiamies oli antanut ravintolan työvuoropäällikölle kehotuksen saattaa esteetön WC:n toimintakuntoon - Lautakunta katsoi asiassa saadun selvityksen perusteella, että pelkkä vastaajan väite siitä, että hakijan käydessä ravintolassa esteetön WC olisi ollut asiakkaiden käytettävissä, ei riittänyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa - Vastaaja ei myöskään ollut esittänyt menettelylleen yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä tarkoitettua oikeuttamisperustetta - Lautakunta päätti, että ravintolan menettely on syrjinyt esteetöntä WC:tä tarvitsevia vammaisia ihmisiä. Lautakunta kielsi yhtiötä jatkamasta tai uusimasta syrjintää. Ei lainvoimainen

Saattajalipun saatavuus, erilliskohtelu (YVTltk 27/2015, ): - Näkövammainen hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun VR –Yhtymä Oy:n maksutonta saattajalippua ei voinut ostaa yhtiön verkkokaupasta eikä automaateista, ja kun maksuttomalla saattajalipulla matkustavalta vaadittiin 18 vuoden ikää. - Saattajalipun tultua myyntiin myös yhtiön verkkokaupassa, hakija katsoi tulleensa syrjityksi, kun yhtiön verkkokaupassa vaaditaan saattajalippua käyttäviä vammaisia antamaan erillinen vakuutus siitä, että he ovat näkövammaisia tai pyörätuolimatkustajia, jotka ovat oikeutettuja saattajan maksuttomaan matkaan. - Lautakunta totesi, ettei VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa maksuttomassa saattajalipussa ole kysymys kohtuullisesta mukautuksesta, joka on yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksittäistapauksellinen vammaisen henkilön esittämään pyyntöön perustuva tilannekohtainen järjestely - Lautakunta hylkäsi hakemuksen niiltä osin kuin se koski saattajalipun saatavuutta verkkokaupassa ja saattajalipulla matkustavalle asetettua vaatimusta 18 vuoden iästä, koska syrjintäolettamaa ei näiltä osin ollut syntynyt jatkuu…

Saattajalipun saatavuus, erilliskohtelu (YVTltk 27/2015, ): … jatkoa - VR-Yhtymä OY perusteli verkkokaupan kautta hankittavan maksuttoman saattajalipun myynnissä vammaiselta henkilöltä vaadittavaa erillistä vakuutusta sillä, että näin on haluttu korostaa palvelun käytettävyyttä vain pyörätuoliasiakkaille ja näkövammaisille. - Lautakunta totesi, ettei tällaista kuitenkaan edellytetä muilta alennus- tai maksuttomaan lippuun oikeutetuilta ryhmiltä. Siksi ei ole hyväksyttävää edellyttää sellaista myöskään vammaisilta matkustajilta, koska se merkitsee perusteetonta vammaisten matkustajien erilliskohtelua - Lautakunta katsoi, ettei VR-Yhtymä OY ollut kyennyt kumoamaan syntynyttä syrjintäolettamaa - Yhtiö oli syrjinyt hakijaa ja muita saattajalippua käyttäviä vammaisia henkilöitä, kun se oli vaatinut heiltä verkkokaupassa erillisen vakuutuksen siitä, että he ovat näkövammaisia tai pyörätuolimatkustajia, jotka ovat oikeutettuja saattajan maksuttomaan matkaan Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi yhtiötä jatkamasta tai uusimasta syrjintää

Kohtuulliset mukautukset ja koulutus (YVTltk 21/2015, ): - Vammainen hakija ei katsonut pystyvänsä olemaan kokopäiväisesti työssä, johon hän oli kouluttautunut. Hänet oli hyväksytty erityisopettajan opintoihin yliopistossa. Hakija katsoi, että hänen kohdallaan oli olemassa erityisiä syitä, joiden takia hänelle olisi tullut myöntää työttömyysetuus opintojen ajaksi - Työ- ja elinkeinotoimisto työvoimapoliittisen sitovan lausunnon mukaan hakijalla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän opiskeli kokopäiväisesti - Työ- ja elinkeinotoimiston vastauksista ja lisäselvityksistä asian käsittelyn yhteydessä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ei ilmennyt, että se olisi ottanut huomioon yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet - Lautakunta totesi, että viranomaisen on harkinnanvaraista etuutta koskevaa päätöstä tehdessään sovellettava yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa koskevia säännöksiä - Lautakunta katsoi työ- ja elinkeinotoimiston laiminlyöneen yhdenvertaisuuslain 5 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa edistää yhdenvertaisuuden toteutumista, koska se ei ollut arvioinut yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaisia kohtuullisia mukautuksia, vaikka hakija oli esittänyt seikkoja, jotka olisi yhdenvertaisuuslain mukaan tullut ottaa huomioon. jatkuu…

Kohtuulliset mukautukset ja koulutus (YVTltk 21/2015, ): …jatkoa - Lautakunta totesi, ettei työ- ja elinkeinotoimiston hakijan kannalta kielteisestä työvoimapoliittisesta lausunnosta tai muistakaan asian asiakirjoista ilmennyt, että hakijan asiaa harkittaessa olisi otettu huomioon tai sovellettu yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentin mukaista viranomaisen velvollisuutta kohtuullisiin mukautuksiin Jatkuu…

Kohtuulliset mukautukset ja koulutus (YVTltk 21/2015, ): …jatkoa - Lautakunta totesi, että yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan viranomaisen on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla - Yhdenvertaisuuslain 15 §:n sanamuoto ei aseta viranomaisen velvollisuuden syntymisen edellytykseksi, että vammainen henkilö olisi nimenomaisesti vaatinut kohtuullisen mukautuksen tekemistä viranomaiselta tai muutakaan myötävaikutusta asianomaisen vammaisen henkilön taholta. - Kun erityisesti otettiin huomioon tarve vastata kohtuullisilla mukautuksilla tapauskohtaisesti kulloisiinkin vammaisen ihmisen tarpeisiin sekä viranomaisen velvollisuus tulkita ja soveltaa yhdenvertaisuuslain 15 §:n 1 momentissa säädettyä viranomaisen velvollisuutta kohtuullisiin mukautuksiin perusoikeus- ja ihmisoikeusmyönteisellä tavalla perustuslain 22 §:n mukaisesti, yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunta katsoi työ- ja elinkeinotoimiston evänneen hakijalta kohtuullisen mukautuksen yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin syrjintäkiellon vastaisesti, kun se oli antanut työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, ettei hakijalla ollut oikeutta työttömyysetuuden saamiseen, koska hän oli opiskellut kokopäiväisesti erityisopettajaksi ja kasvatustieteen maisteriksi yliopistossa …jatkuu

Kohtuulliset mukautukset ja koulutus (YVTltk 21/2015, ): …jatkoa - Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, että työ- ja elinkeinotoimisto oli laiminlyönyt velvollisuutensa kohtuullisiin mukautuksiin yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaisesti. Lautakunta kielsi työ- ja elinkeinotoimistoa jatkamasta tai uusimasta hakijaan kohdistuvaa yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista syrjintää sekä määräsi työ- ja elinkeinotoimiston tekemään asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaisesti Ei lainvoimainen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Lausunto invalidiliitolle liikennekaari -hankkeesta Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta piti välttämättömänä, että - Liikennekaari –hankkeessa otetaan huomioon, ettei yhdenvertaisuuslakiin sisälly yleistä sääntelyä esteettömyydestä tai saavutettavuudesta; - Liikennekaaressa säädetään erikseen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta; - Liikennekaaren valmistelussa otetaan painokkaasti huomioon ero yleisten esteettömyysmääräysten ja yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä tarkoitettujen kohtuullisten mukautusten välillä. - Liikennekaaren valmisteluun on osallistettava vammaiset henkilöt ja heidän etujärjestönsä YK:n vammaisyleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Lausunnossaan lautakunta muistuttaa, että lainsäätäjä on tarkoittanut yhdenvertaisuuslain yleislaiksi, joka ei poista tarvetta säätää tarkemmin erikseen esimerkiksi YK:n vammaisyleissopimuksessa turvatuista vammaisten ihmisten oikeuksista ja niistä vastavuoroisesti seuraavista viranomaisten, palveluiden tarjoajien ja muiden tahojen velvoitteista. Samoin perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltonormien tehokas toteutuminen tarvitsee tuekseen muuta lainsäädäntöä yhdenvertaisuuslain ohella.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta Lausunto invalidiliitolle liikennekaari -hankkeesta Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että vammaisten kuljetuspalveluiden järjestämisessä on kysymys perusoikeuksien toteuttamiseksi välttämättömästä positiivisesta erityiskohtelusta, josta on säädettävä laissa. Sääntely, jossa vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi, olisi ilmeisessä ristiriidassa vammaisoikeusyleissopimuksen sekä perustuslain 6 ja 22 §:ien kanssa. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että myöskään vammaispalvelulaki ei turvaa vammaisten kuljetuspalvelujen kuljettajien pätevyysvaatimuksia, koska vammaispalvelulakia säädettäessä on lähdetty siitä, että asia turvataan muualla lainsäädännössä. Lausunnossa korostetaan myös tarvetta ottaa huomioon Liikennekaaren valmistelussa kohtuullisten mukautusten ja esteettömyysmääräysten välinen ero. Esteettömyysmääräykset ovat luonteeltaan yleisesti velvoittavia, eivätkä vain yksittäiseen soveltamistilanteeseen liittyviä. Juuri tästä syystä esteettömyyteen liittyvistä toimenpiteistä on säädettävä aina erikseen muualla lainsäädännössä kuin yhdenvertaisuuslaissa. Sitä vastoin yhdenvertaisuuslain 15 §:ssä säädetyt kohtuulliset mukautukset ovat luonteeltaan tapauskohtaisia ja niiden tulee vastata kyseisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin. Lautakunta pitääkin tarpeellisena sisällyttää Liikennekaareen viittaus yhdenvertaisuuslain 15 §:ään tai muutoin tuoda selvästi esiin Liikennekaaressa tai sen esitöissä myös tapauskohtaisten kohtuullisten mukautusten tarve liikennepalveluissa yleisen esteettömyyssääntelyn ohella. Lautakunnan lausunto havainnollistaa yleisemminkin sitä, ettei yhdenvertaisuuslaki poista tarvetta erityislainsäädäntöön yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja syrjinnän kieltämiseksi.

Oikeuskäytäntöä Suomessa: Oulun KäO 8. 5
Oikeuskäytäntöä Suomessa: Oulun KäO (13/8551, L 11/8425), lainvoimainen Näkövammaisen opettajan työhönotto. Virkaan valittiin vähemmän ansioitunut (puuttuva kelpoisuus) henkilö. KäO tuomitsi kaupungin maksamaan hyvitystä syrjinnästä, koska viranhakijaa ei ollut pidetty sopivana näkövammansa vuoksi virkaan, vaikka tämä oli sitä hoitanut ongelmitta useita vuosia, eikä työnantaja ollut selvittänyt viranhakijan näkövamman astetta ja oliko sillä ylipäänsä vaikutusta viranhakijan työskentelyyn. Kaupunki oli viitannut siihen, että henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen olisi tullut sille työnantajana kalliiksi. KäO ei hyväksynyt em. perustetta, sillä mahdollisen henkilökohtaisen avustajan käyttö perustuu vammaispalvelulakiin. Siinä on asetettu kunnille velvollisuus korvata henkilökohtaista apua vammaisille henkilöille, kun edellytykset täyttyvät. Kysymyksessä on kunnan lakisääteinen velvollisuus, eikä näin ollen erilaiselle kohtelulle oikeuttavana syynä voida pitää sitä, että henkilökohtaisen avustajan hankkiminen tulisi kalliiksi. Kaupunki ei ollut edes selvittänyt näitä tukimahdollisuuksia tai sitä, olisiko tuelle ollut edes tarvetta. Kaupunki ei pystynyt osoittamaan hyväksyttävää syytä näkövammaisen viranhakijan erilaiselle kohtelulle työhönotossa.

Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Luento Näkövammaisten liitossa , Helsinki Juhani Kortteinen"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute