Yhteistoimintalaki ja Yt:n organisointi Case Kokkola, Karleby

Yhteistoimintalaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta 13.4.2007/449 Lain tarkoitus edistää yhteistoimintaa kunnissa - henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmär-ryksessä työnantajan kanssa osallistua - kunnan kehittämiseen ja - vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. - edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja työelämän laatua!

Välitön tai edustuksellinen yhteistoiminta (Yt-laki 2007) Yhteistoiminta voi olla sekä välitöntä että edustuksellista.   Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa. Jokaisessa kunnassa on lisäksi oltava yhteistoimintaelin.   Yt-laki on perusta työnantajan ja Mitkä asiat on käsiteltävä yhteistoiminnassa?  Yt-laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on ainakin käsiteltävä asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta.  

Yhteistoiminnan osapuolet (Yt-laki 2007) Yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö, jonka edustajina toimivat luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Yt-ryhmä kokoontuu aika harvoin, siksi kannattaa pyytää neuvottelua asioista, joilla on merkittäviä henkilöstö- ja talousvaikutuksia.

Edustuksellisessa yhteistoiminnassa yhteistoimintaelimessä käsitellään henkilöstöä laajasti tai yleisesti koskevia yhteistoiminta- menettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yt-laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. Yhteistoimintamenettelyssä on ainakin käsiteltävä asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia: - työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai - kuntien välisessä yhteis-työssä

Mitkä asiat on käsiteltävä yhteistoiminnassa? Yt-laissa on määritelty yhteistoiminnan vähimmäistaso. taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuvia irtisanomisia, lomauttamisia ja osa-aikaistamisia. palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta.  Henkilöstön edustajien osallistumista työryhmiin kannattaa kysyä. Pyydettävä saada nimetä edustajia!

Kokkolan malli; Yhteistoimintaryhmät Yhteistoimintaryhmä / työsuojelutoimikunta, yhdistetty Toimialojen ja liikelaitosten kehittämisryhmät Käsitellään yt- ja ts-asioita Työpaikkakokoukset Esimies-alaiskeskustelut ja kehittämiskeskustelut

Kuntien yt-laki on yritysten yt-lakia suppeampi Kunnissa ja kuntayhtymissä työnantajana on aina viranomainen ja kyse on pitkälti viranomaistoiminnasta. Työntekijöiden mahdollisuus saada tietoja asioiden valmisteluista ja työnantajan päätöksistä on kuntasektorilla erilainen kuin yksityisissä yrityksissä.

21§ Hyvitys js 22 Hyvityksen rahamäärä 23§ Riita-asioiden käsittely Kuntien yt-laki on yritysten yt-lakia suppeampi Yhteistoiminnan erimielisyydet Mm. näistä syistä yhteistoimintamenettelyä koskeva sääntely olisi kunnissa joiltakin osin yksityisensektorin sääntelyä väljempää ja suppeampaa. Tarkoituksena on ollut säilyttää kunnissa nykyisin hyvin toimivat tavat hoitaa yhteistoimintaa. 21§ Hyvitys js 22 Hyvityksen rahamäärä 23§ Riita-asioiden käsittely 24§ raingaistussäännökset

Kokemukset Kokkolasta YT-ryhmä on hyvä keskustelu- ja tiedotusforumi Ts-asioiden käsittely voi jäädä vähälle, korjattu perustamalla erillinen valmisteleva Ts-jaos. Järjestelmän muuttaminen vaikeaa Yt ja ts asioille ei löydy aina tarpeeksi arvostusta ja aikaa.

Suomen työelämä 2020