Opetustapahtuman teoreettiset perusteet Johdanto Leena Krokfors Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

OPETTAJAN AMMATTITAITO Opettajat kokevat työnsä hallinnan uhatuksi. Laaja kasvatusvastuu ja vaikeutunut kasvatustehtävä ahdistavat. Koulutuspoliittisessa diskurssissa opettajan perustehtävä on hämärtynyt. Joidenkin mielestä KOMPETENSSI KVALIFIKAATIO

Opetuksen teoreettiset perusteet Leena Krokfors 2004 OPETTAJUUS Muu kuin opettamisen osuus työn sisältönä on kasvanut. Asettaako opettajankoulutus itselleen oikeita vaatimuksia muuttuvissa olosuhteissa? Opetuksen teoreettiset perusteet OPETTAJAN PROFESSIO OPETTAJUUS OPETTAMINEN Didaktiikka

OPETTAJAN PROFESSIO AUTONOMIA ASIANTUNTIJUUS EETTISYYS Abstrakti Leena Krokfors 2004 OPETTAJAN PROFESSIO AUTONOMIA Abstrakti erikoistunut tietoperusta ASIANTUNTIJUUS EETTISYYS

Ammatin KOULUTUKSEN HAASTE EETTISYYS ASIANTUNTIJUUS Leena Krokfors 2004 KOULUTUKSEN HAASTE EETTINEN ULOTTUVUUS arvot ja valinnat AJATTELUTAIDOT EETTISYYS KOGNITIIVINEN ULOTTUVUUS tietoperusta TIEDOT Ammatin KÄYTÄNNÖLLINEN ULOTTUVUUS vuorovaikutus TAIDOT ASIANTUNTIJUUS

Krokfors 99/ZeichneR 83/Tom 85 Leena Krokfors 2004 PARADIGMOJA JOUSTAVA Opiskelijan rooli Opetus- suunnitelma Metodiopinnot Ajattelutaidot Tutkimus- suunntautunut ekspertti-noviisi VASTAANOTTAVA REFLEKTIIVINEN Behavioristinen mestari-oppipoika Persoonallinen kasvu STAATTINEN Krokfors 99/ZeichneR 83/Tom 85

AJATTELUTAITOJEN KEHITTYMINEN Leena Krokfors 2004 AJATTELUTAITOJEN KEHITTYMINEN THINKING AS LOGIC THINKING AS ARGUMENT Metodologia Työ- ja toimintakulttuuri OPETTAJA TYÖNSÄ TUTKIJANA Tutkimukselliset ajatteluvalmiudet Menetelmällisten otteiden hallinta Argumentaatiotaidot

Leena Krokfors 2004 PEDAGOGINEN AJATTELU Pedagoginen ajattelu on ajattelua kasvatuksellisessa kontekstissa. Pedagoginen ajattelu ohjaa päätöksentekoa asetettujen tavoitteiden kentässä.

Ajattelun ja toiminnan, teorian ja käytännön tulee Leena Krokfors 2004 OPETTAJATUTKIMUS Päätöksenteko OPETTAJA TUTKIMUS Suunnittelu Uskomukset Praktinen tieto Ammatillinen kehittyminen Ajattelun ja toiminnan, teorian ja käytännön tulee liittyä saumattomasti yhteen.

RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO Leena Krokfors 2004 RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO INTUITIIVINEN Opetus Opiskelu PRAKTINEN TEORIA Kokemukset Tiedot Uskomukset RATIONAALINEN Oppiminen

RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO Leena Krokfors 2004 RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO Opettajan rationaalisen päätöksenteon elementit rakentuvat peruskoulutuksessa. Tilanteiden pedagoginen ymmärtäminen edellyttää tutkivaa asennetta. Tutkiva asenne edellyttää tutkimuksellisia ajatteluvalmiuksia. Tutkimukselliset ajatteluvalmiudet kehittyvät edistämällä opiskelijoiden tutkimuksellisia tietoja, taitoja ja tutkimusotteiden hallintaa.

Perussivun otsikko Arial boldattu 24/30 pistettä Perussivun teksti Arial 20/30 pistettä. Jos väliotsikko, se boldataan. Bullet pointtina tunnuksesta tuttu neliö Enintään kaksi tasoa alakohtia, tekstikoko pysyy samana. Alakohtien väliin ei tyhjiä Asioiden väliin tyhjä rivi.

OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET KASVATUS, OPETUS ja DIDAKTIIKKA OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET KYSYMYKSET 1. Leena Krokfors

OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET KYSYMYKSET Leena Krokfors 2003 OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET KYSYMYKSET KASVATUS, OPETUS ja DIDAKTIIKKA Artikkeli 1. OPPIMINEN, OPPIMISKÄSITYS ja OPETUSKÄSITYS Artikkeli 2. OPETTAJAN PEDAGOGINEN AJATTELU Artikkeli 3. OPETUSSUUNNITELMAN TEOREETTISET PERUSTEET TENTTI LUENNOT JA TEOS: Kansanen, P. & al. Teachers’ pedagogical thinking. Theoretical Landscapes, Practical Challenges.

KASVATUS Kasvatus on kulttuurin ja yksilön vuorovaikutusta. Kasvatus toteutuu kasvattajan ja kasvatettavan välisenä pedagogisena suhteena. Institutionaalinen kasvatus opettajan toimintana on normatiivista, tavoitteellista toimintaa, joka edistää ajalle ominaista hyvän ideaalia. Leena Krokfors

KASVATUSTIEDE ja DIDAKTIIKKA YLEINEN KASVATUSTIEDE kasvatusoppi pedagogiikka SOVELTAVA KASVATUSTIEDE OPETUSTIEDE opetusoppi Didaktiikka DESKRIPTIIVINEN DIDAKTIIKKA Opetuksen tutkimus NORMATIIVINEN DIDAKTIIKKA Neuvot Ohjeet Suositukset HERMENEUTTINEN TRADITIO Normatiivinen tieteenkäsitys Leena Krokfors

OPETUS Opetus sisältyy kasvatukseen. Yhteiskunnan arvot heijastuvat opetukseen opetus-suunnitelman kautta, opettaja tuo arvomaailmansa opetukseen toimintansa välityksellä. OPETTAJA LAPSI YHTEISKUNTA Leena Krokfors

TAVOITTEELLISUUS TAVOITTEELLISUUS Leena Krokfors KASVATUS INSTITUTIONAALINEN KASVATUS OPETUS PRE- INTERAKTIO POST- INTERAKTIO INTERAKTIO Suunnittelu Arviointi Opetustapahtuma TAVOITTEELLISUUS TAVOITTEELLISUUS VUOROVAIKUTUS välitön välillinen Tavoitteena yksilön hyvinvointi, altruistiset toimintatavat, henkilökohtainen riippumattomuus ja kriittisyys.

OPETTAJAN OMA DIDAKTIIKKA OPETTAJAN OMA DIDAKTIIKKA Leena Krokfors OPETTAJAN OMA DIDAKTIIKKA Opettajan suhde oppimiseen ilmenee opiskelun järjestämisenä eli opetuksena OPETTAJA OPETTAJAN OMA DIDAKTIIKKA muodostuu siitä, miten opettaja tulkitsee didaktisen suhteen OPETUS OPISKELU didaktinen suhde OPPILAS OPPIAINES OPPIMINEN

OPPIMISKÄSITYKSESTÄ OPETUSKÄSITYKSEEN Opetustapahtuman teoreettiset perusteet 2. luento Leena Krokfors

PERUSOPETUSLAKI 2 § OPETUKSEN TAVOITTEET N:o 628 / 1998 2 § OPETUKSEN TAVOITTEET Opetuksen tavoitteena on tukea kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ja antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja LISÄKSI Esiopetus osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä Krokfors 2002

ESI- ja PERUSOPETUKSEN OPS PERUSTEET 2000 OPETUKSEN TEHTÄVÄ TOTEUTUU toisten arvostamisena vastuullisena toimintana yhteisinä sääntöinä Edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. TOTEUTUU myönteisinä oppimiskokemuksina monipuolisena vuorovaikutuksena Vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä. Krokfors

HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS LAPSIKÄSITYS Lapsuus ja nuoruus on itseisarvoinen elämänvaihe. Lapsi on aktiivinen yksilö, jolla on oikeus kasvatukseen. opetuksessa Kasvatus on tavoitteellista ja tietoista opetussuunnitelman ja opettajan ohjaamaa kasvatus- ja opetustoimintaa. Krokfors

OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, OPS per. 2000 ja 2001 Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilas rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja tietoaineksen pohjalta omaa tietorakennettaan. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa opettajan ja vertais- ryhmän kanssa. Oppimisympäristön avulla on vaikutettava oppimiseen. Krokfors 2002

OPPIMISKÄSITYS AJATTELU TIEDOT SISÄLTÖ KONSTRUOINTI TIEDOT SISÄLTÖ Oppiminen on aktiivinen, päämääräsuuntautunut prosessi Krokfors 2002

sosio-konstruktivismi Oppimiskäsityksestä OPETUSKÄSITYKSEEN OPPIMINEN AIVOT oppiminen ympäristö KONSTRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS sosio-konstruktivismi OPPIMINEN YMPÄRISTÖ situated cognition OPISKELU YMPÄRISTÖ KONTEKSTUAALINEN OPETUSKÄSITYS

O P P I M I N E N K U L T T U U R I TAUSTATEKIJÄT OPPIMISPROSESSI TULOKSET OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT Henkilökohtaiset tekijät METAKOGNITIIVINEN TOIMINTA Aikaisemmat tiedot ja taidot Kyvyt Älykkyys Persoonallisuus Kotitausta Käsitykset ilmiöistä (mentaaliset mallit) Aikaisemmat tiedot Strategiat Tyylit Prosessointi- tavat Taidot Motiivit Orietaatiot Omien tavoitteiden saavuttaminen Oppimisympäristö Opetussuunnitelma Oppiaine Opettaja Opetusmenetelmät Arviointimenetelmät Arviointi K U L T T U U R I Tynjälä 1999

OPPIJAN ORIENTAATIO, MOTIIVIT, STRATEGIAT O P E T U S (didaktiikka) OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT OPPILAS OPISKELUPROSESSI TULOKSET Henkilökohtaiset tekijät OPPIJAN ORIENTAATIO, MOTIIVIT, STRATEGIAT Oppimisympäristö Käsitykset ilmiöistä (mentaaliset mallit) Opetussuunnitelma Opettaja Oppiaine Opetusmenetelmät Arviointimenetelmät Aikaisemmat tiedot ja taidot Kyvyt Älykkyys Persoonallisuus Kotitausta Taidot Omien tavoitteiden saavuttaminen Arviointi K U L T T U U R I Krokfors 2002

OPPIMINEN ESIOPETUKSESSA YHTEISTOIMINTAA, AJATTELUTAITOJA JA UTELIAISUUTTA Esiopettajina toimivien helsinkiläisopettajien oppimiskäsitysten ulottuvuuksia TALLINNAN YLIOPISTO 27.-28.3.2003 Leena Krokfors Helsingin yliopisto Tutkimus on osa tutkimusprojektia Esiopetuksen toimivuus ja vaikuttavuus Helsingin kaupungissa 2001 – 2003. Tässä osatutkimuksessa selvitettiin esiopettajina toimivien opettajien esiopetuksen oppimiskäsitykseen liittyviä tietoja, käsityksiä ja niiden taustalla olevia arvostuksia. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena ja tiedot kerättiin alkuvuodesta 2002. Kyselylomakkeen väittämät rakennettiin valtakunnallisen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2000) ja Helsingin kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksen (24.8.2001) oppimiskäsityksen pohjalta. ESIOPETUKSEN TOIMIVUUS JA VAIKUTTAVUUS HELSINGIN KAUPUNGISSA vuosina 2001-2003

TUTKIMUSONGELMA Minkälainen on esiopetusta antavien helsinkiläisopettajien oppimiskäsitys? SURVEY ( n 264) väittämien määrä 15 5 6 11 16 (4) OPPIMISKÄSITYKSEN OSA-ALUEET 1-5 Oppiminen Oppimisympäristö Opettaminen opettajan toimintana Suunnittelu, tavoitteet ja arviointi Sisällöt ja menetelmät sekä erityisesti leikki 4,25 Tutkimus suoritettiin survey-tutkimuksena. Kyselylomakkeessa on 53 väittämää, joihin vastasi 264 helsinkiläistä esiopetusta antavaa opettajaa. Opettajat vastasivat väittämiin ympyröimällä viidestä vaihtoehdosta sopivimman ( 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Koko aineistossa korkeimpia keskiarvoja (> 4,5) saaneiden väittämien valossa Helsingin kaupungin esiopetusta antavien opettajien oppimiskäsitys korostaa oppimista aktiivisena prosessina, jossa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristö kanssa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja korostetaan, sillä yhdessä oppiessaan lapset antavat hyödyllisiä virikkeitä toistensa ajatteluun. Opettajan tehtävä on uteliaisuuden herättämien ja suuntaaminen sekä erilaisten oppimistyylien huomioiminen. Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen ja luokittelutaitojen harjoitteleminen edistävät loogisen ajattelun kehittymistä. Kaikkein tärkeimpänä oppimista edistävänä yksittäisenä tekijänä opettajat pitivät kuitenkin leikkiä, sillä leikkiessään lapsi prosessoi kokemuksiaan ja oppii itsestään ja ympäristöstään uusia asioita. Tämän väittämän keskiarvo koko aineistossa oli 4,8. Tärkein oppimiskäsityksen osa-alue on oppimisympäristö. Oppimisympäristöön liittyvien väittämien keskiarvo koko aineistossa oli 4,25. Keskiarvo on tilastollisesti 0,1% riskitasolla merkitsevästi korkeampi kuin muiden osa-alueiden. Opettaminen opettajan toimintana ei ole yhtä tärkeä tekijä kuin muut oppimiskäsityksen osa-alueet. Ero muihin oppimiskäsityksen osa-alueisiin on 0,1% riskitasolla merkitsevä. 3,18 Leena Krokfors 2003

Yleisen oppimiskäsityksen neljä ulottuvuutta OPPIMISKÄSITYS vaihteluväli Ka s >4,0 Lapsikeskeinen 1,00 5,00 4,63 ,40 Kontekstuaalinen 1,71 5,00 4,17 ,51 Sisältöpainotteinen 1,50 5,00 3,35 ,58 Lapsilähtöinen 1,00 4,50 2,14 ,57 81% Ulottuvuuksien yleinen tarkastelu osoittaa oppimiskäsitysten painottuvan varsin voimakkaasti lapsikeskeisen ja kontekstuaalisen oppimiskäsityksen suuntaan. Lapsikeskeisen oppimiskäsityksen keskiarvo koko aineistossa on 4,63 ja kontekstuaalisen oppimiskäsityksen keskiarvokin on yli neljän, 4,17. Keskiarvoja vertailemalla on helppo havaita, että lapsilähtöiseen oppimiskäsitykseen suhtaudutaan kaikkein kielteisimmin. Joukossa on kuitenkin niitäkin, jotka edustavat lapsilähtöistä oppimiskäsitystä. Vastanneista esiopettajista 1,2% antoi lapsilähtöiselle oppimiskäsitykselle keskiarvoksi neljä tai enemmän. Sisältöpainotteinen oppimiskäsitys sijoittuu edellisten väliin ja sillä on jo suurempi joukko kannattajia. 17,8% vastanneista edusti sisältöpainotteista oppimiskäsitystä antamalla sille keskiarvon neljä tai enemmän. Keskiarvojen erot ovat tilastollisesti merkitseviä (0,1% riskitasolla) ja voidaankin todeta helsinkiläisten esiopetusta antavien opettajien pääsääntöisesti edustavan lapsikeskeistä ja kontekstuaalista oppimiskäsitystä ja suhtautuvan kriittisesti lapsilähtöiseen vapaata toimintaa suosivaan oppimiskäsitykseen. 17,8% 1,2% Leena Krokfors 2003

Esiopetuksen oppimiskäsitysten vertailua Leena Krokfors 2003 Esiopetuksen oppimiskäsitysten vertailua OPPIMISKÄSITYS LAPSI- KESKEINEN KONTEKS-TUAALINEN SISÄLTÖ-PAINOTTEINEN LÄHTÖINEN LÄHTÖKOHTA Lapsi Oppimisympäristö Rutiinit ja perinteinen päivärytmi Vapaa toiminta OPPIMINEN Aktiivinen vuorovaikutteinen prosessi Yksilön sisäinen prosessi Tapahtuu huomaamatta OPETTAMINEN Epäsuoraa arkielämän tilanteissa ja leikin varjolla aikuisten avustuksella Oppituokioissa aikuisen johdolla Opettamista tulee välttää ARVIOINTI Dokumentoivaa Sisältöjen oppimistakin tulisi arvioida Ei tarpeellista KESKEISTÄ Leikin pedagoginen ohjaaminen Ongelmanratkaisu- ja ajattelutaitojen kehittyminen Tiedonalojen sisällöt Vapaa toiminta ja elämyksellisyys Lapsikeskeisen oppimiskäsityksen mukaan kuusivuotiaiden esiopetuksessa korostuu yhteistoiminta, ajattelutaitojen kehittäminen ja lapsen uteliaisuuden suuntaamisen merkitys. Oppimiskäsityksessä korostuu selkeä ikäkausididaktinen painotus. Lapsi ja hänen ominaisuutensa yksilönä ja yhteisön jäsenenä muodostaa lähtökohdan opetussuunnitelman laatimiselle ja toiminnan suunnittelulle. Opettajan tärkeä tehtävä on lapsen mielenkiinnon kohteiden laajentaminen, uteliaisuuden herättäminen ja suuntaaminen sekä lapsen edistymisen arvioiminen. Esiopetuksessa oppiminen nähdään aktiivisena prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ajatellaan, että yhdessä oppiessaan lapset antavat hyödyllisiä virikkeitä toistensa ajatteluun. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilla on näin keskeinen merkitys oppimisen kannalta. Oppimiskäsityksen mukaan pienen lapsen oppiminen on vielä kokonaisvaltaista ja oppimiskokemukset näin sisältötietoja tärkeämpiä. Syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen ajatellaan kuitenkin kehittävän ajattelutaitoja ja luokittelutaitojen harjoittelemisen edistävän loogisen ajattelun kehittymistä. Oppiminen kannattaa järjestää niin, että se tapahtuu arkielämän tilanteissa ja opettaminen tapahtuu leikin varjolla. Oppiminen vaatii kuitenkin opettelua ja erilaiset oppimistyylit täytyy huomioida opetuksessa. Leikin pedagoginen ohjaaminen nähdään keskeisenä menetelmänä, sillä leikkiessään lapsi prosessoi kokemuksiaan ja oppii itsestään ja ympäristöstään uusia asioita. Kontekstuaalisessa oppimiskäsityksessä korostuu esiopetuksen oppimisympäristön merkitys. Sen mukaan oppimisympäristö heijastaa käsitystä oppimisesta ja muokkaa tapaa oppia. Pedagogisten tavoitteiden tulisi ohjata oppimisympäristön rakentamista ja päiväkodin toimintaympäristön muokkaaminen aktiiviseksi oppimisympäristöksi vaatiikin muutosta perinteiseen toimintakulttuuriin, sillä erilaisten ryhmätilanteiden suunnittelu vaatii uudenlaista eriyttämistä. Myös kontekstuaalinen oppimiskäsitys korostaa esiopetuksen suunnittelun lähtökohtana lapsen tarpeita. Esiopetuksen suunnitelman katsotaan edistävän oppimista. Tarpeiden tunnistaminen ja kiinnostuksen kohteiden laajentaminen nähdään tärkeänä, jotta oppiminen voisi suuntautua tarkoituksenmukaisesti. Lapsi tarvitsee kuitenkin aikuista avukseen oppiakseen uusia käsitteitä, sillä tietoinen oppiminen vaatii ajattelua. Metakognition tavoitteellinen työstäminen edesauttaa lapsen kokonaispersoonallisuuden kehitystä. Ongelmanratkaisua pidetäänkin keskeisenä opetusmenetelmänä esiopetuksessa. Ajatellaan myös, että omasta oppimisesta tietoiseksi tuleminen esiopetuksen aikana on ehto alkuopetuksessa pärjäämiselle. Arvioinnin tulee olla päivittäistä ja sen dokumentointia pidetään tärkeänä. Sisältöpainotteisen oppimiskäsityksen mukaan kuusivuotiaiden esiopetus on osa perinteistä päiväkotitoimintaa. Rutiinit ja perinteinen päivärytmi luovat perustan esiopetuksen toiminnan suunnittelulle. Hoidon, leikin ja työtehtävien lisäksi toimintaa rytmittävät pienet oppituokiot. Esiopetuksen sisältöjä opetetaankin pääasiassa oppituokioissa. Opetussuunnitelma ja tiedonalojen sisällöt ohjaavat oppituokioiden suunnittelua. Hyvä suunnitelma ja selkeät tavoitteet ovat tärkeitä ja arvioinnin kohteena tulisi olla myös keskeisten sisältöjen osaaminen. Oppiminen nähdään yksilön sisäisenä prosessina. Oppimiskäsityksen mukaan taitavan esiopettaja osaa opettaa. Lasten tulee voida tehdä havaintoja ratkoa ongelmia ohjatusti. Oppimistilanteissa harjoitellaan erojen ja yhtäläisyyksien havaitsemista. Ajatellaan myös, että kouluvalmiuden kannalta on tärkeää, että kirjaimet ja numerot opetetaan esiopetusvuoden aikana ja paikalla istuminen ja odottaminen ovat tärkeää harjoitusta koulua varten. Lapsilähtöinen oppimiskäsitys korostaa vapaata toimintaa kuusivuotiaiden esiopetuksen lähtökohtana. Opetussuunnitelman ei vielä tulisi ohjata esiopetuksen oppimiskokemuksia. Oppimisnäkemyksen kannattajien mielestä keskeisistä sisältöalueista ei kannata vielä edes asettaa tavoitteita. Oppimiskäsityksen mukaan opettajan tulee varoa opettamista. Ajatellaan, että opettaminen on ristiriidassa elämyksellisyyden kanssa. Riittää, kun opettaja seuraa lasten edistymistä, edes dokumentointi ei ole kovin tärkeää. Vapaa toiminta sopii parhaiten esiopetukseen, eikä tavoitteiden vielä kovinkaan paljon tulisi ohjata oppimista.

Johtopäätöksiä Pohdintaa Toimintaympäristön muokkaaminen Leena Krokfors 2003 Pohdintaa Toimintaympäristön muokkaaminen aktiiviseksi, pedagogiseksi oppimisympäristöksi vaatii muutosta perinteiseen toimintakulttuuriin. Opetussuunnitelma ja tavoitteet ohjaavat toimintaa ja oppimisympäristön rakentamista. Tiedonalojen sisällöt ovat opettajan suunnittelun väline. Helsinkiläiset esiopetusta antavat opettajat edustavat lapsikeskeistä ja kontekstuaalista oppimiskäsitystä ja suhtautuvat kriittisesti lapsilähtöiseen vapaata toimintaa suosivaan oppimiskäsitykseen. Helsinkiläiset esiopetusta antavat opettajat edustavat lapsikeskeistä ja kontekstuaalista oppimiskäsitystä ja suhtautuvat kriittisesti lapsilähtöiseen vapaata toimintaa suosivaan oppimiskäsitykseen. Lapsikeskeinen ja kontekstuaalinen oppimiskäsitys korostaa oppimista opetussuunnitelman ja opettajan ohjaamana aktiivisena prosessina, jossa oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristö kanssa. Opetussuunnitelma ja tavoitteet ohjaavat toimintaa ja oppimisympäristön rakentamista. Tiedonalojen sisällöt ovat opettajan suunnittelun väline. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden opettajien mielestä esiopetuksen tiedonalojen sisällöt ovat lähinnä opettajan suunnittelun väline, kun taas ei-koulutetut katsoivat koulutettuja useammin, että esiopetuksessa sisältöjä opetetaan pääasiassa oppituokioissa. Pedagogisten tavoitteiden tulisi ohjata oppimisympäristön rakentamista. Toimintaympäristön muokkaaminen aktiiviseksi, pedagogiseksi oppimisympäristöksi vaatii muutosta perinteiseen toimintakulttuuriin.

Johtopäätöksiä Leena Krokfors 2003 Helsinkiläiset esiopetusta antavat opettajat edustavat lapsikeskeistä ja kontekstuaalista oppimiskäsitystä ja suhtautuvat kriittisesti lapsilähtöiseen vapaata toimintaa suosivaan oppimiskäsitykseen.

Pohdintaa Toimintaympäristön muokkaaminen aktiiviseksi, pedagogiseksi Leena Krokfors 2003 Toimintaympäristön muokkaaminen aktiiviseksi, pedagogiseksi oppimisympäristöksi vaatii muutosta perinteiseen toimintakulttuuriin.

Johtopäätöksiä Opetussuunnitelma ja tavoitteet ohjaavat Leena Krokfors 2003 Opetussuunnitelma ja tavoitteet ohjaavat toimintaa ja oppimisympäristön rakentamista. Tiedonalojen sisällöt ovat opettajan suunnittelun väline.

OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET OPETTAJAN PEDAGOGINEN AJATTELU OPETUSTAPAHTUMAN TEOREETTISET KYSYMYKSET 3. Leena Krokfors

OPPIMISYMPÄRISTÖ ULKOINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysinen ympäristö Pedagoginen ympäristö VÄLITTÄVÄT TEKIJÄT Vuorovaikutus Kommunikaatio SISÄINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Käsitteenmuodostus Ajattelu Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Pedagoginen ympäristö Opettajan pedagoginen ajattelu OPISKELUYMPÄRISTÖ Fyysinen ympäristö Pedagoginen ympäristö VUOROVAIKUTUS ja KOMMUNIKAATIO Opettaminen Opiskelu Oppiminen VÄLITTÄVÄT TEKIJÄT Käsitteenmuodostus Ajattelu Kasvatustiede ja didaktiikka Opettajan pedagoginen ajattelu Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Krokfors 99/ZeichneR 83/Tom 85 PARADIGMOJA PROBLEMAATTINEN Opiskelijan rooli OPETTAJANKOULUTUKSEN Opetus- suunnitelma Metodiopinnot Ajattelutaidot Tutkimus- suuntautunut VASTAANOTTAVA REFLEKTIIVINEN Behavioristinen Mestari-oppipoika Persoonallinen kasvu VARMA Krokfors 99/ZeichneR 83/Tom 85

OPETTAJAN PEDAGOGINEN AJATTELU Luokkahuonetutkimuksesta opettajan ajattelututkimukseen Päätöksenteko Suunnittelu OPETTAJA TUTKIMUS Praktinen tieto Uskomukset Ammatillinen kehittyminen MITEN? MITÄ? Ajattelun ja toiminnan, teorian ja käytännön tulee liittyä saumattomasti yhteen. Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

OPETUSTAPAHTUMAN AIKANA TAPAHTUVA AJATTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO Opettajan ajattelututkimuksen osa-alueet CLARK & PETERSON 1986 MITEN? MITÄ? OPETTAJAN TEORIAT JA USKOMUKSET OPETUSTAPAHTUMAN AIKANA TAPAHTUVA INTERAKTIIVINEN AJATTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO OPETTAJAN SUUNNITTELU PRE-AKTIIVINEN AJATTELU POST-AKTIIVINEN AJATTELU Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

HENKILÖKOHTAINEN KASVATUSTEORIA TIEDOT * USKOMUKSET * Krokfors 98 Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

TIETO JA USKOMUKSET TIETO USKOMUKSET Suurin osa tiedoistamme on varastoitunut aivoihimme sellaisessa muodossa, että sen pukeminen sanoiksi on vaikeaa. 1. Uskomusten pysyvyys vaihtelee. 2. Uskomuksen ei tarvitse olla totta. 3. Uskomuksiin liittyy tun- teita. 4. Uskomus voi muuttua tiedoksi. Käsitteiksi tai käsityksiksi muuttuva informaatio välit- tyy kaikkien aistikanavien kautta. Thompson 1992 Hiljainen tieto Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

KASVATUSTIETOISUUS Keinot Tavoitteet Tulokset KASVATUSTIETOISUUS Hirsjärvi & Huttunen 1992 Tavoitteet Keinot KASVATUSTIETOISUUS Tulokset Takala puhuu itse- tiedostuksesta. KASVATUSTOIMINTA KASVATUSTEOT Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI METATEORIA 2. Ajattelutaso 2. Ajattelutaso OBJEKTITEORIAT 1. Ajattelutaso PRE-INTERAKTIO Suunnittelu POST- INTERAKTIO Arviointi INTERAKTIO Toiminta Toimintataso Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Researc Center of Teaching University of Helsinki PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI PREINTERAKTIO Suunnittelu INTERAKTIO Vuorovaikutus POST-INTERAKTIO Arviointi Ajattelutaso TAUSTASITOUMUKSET Perustelujen perustelut PREINTERAKTIO Suunnittelu INTERAKTIO Vuorovaikutus POST-INTERAKTIO Arviointi Ajattelutaso Teoriat ja kuvausjärjestelmät Perustelut PREINTERAKTIO Suunnittelu INTERAKTIO Vuorovaikutus POST-INTERAKTIO Arviointi Toimintataso Toiminta Researc Center of Teaching University of Helsinki Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI 3 METATEORIA 2. Ajattelutaso 2 OBJEKTITEORIAT 1. Ajattelutaso PREINTERAKTIO Suunnittelu INTERAKTIO Vuorovaikutus POSTINTERAKTIO Arviointi 1 Toimintataso OPETTAJAN PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOT Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Three levels of supervision.

RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO INTUITIIVINEN PRAKTINEN TEORIA Kokemukset Tiedot Uskomukset Uskomukset RATIONAALINEN Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Opetustapahtumassa opettaja tekee jatkuvasti kasvatuksellisia ratkaisuja. MITEN OPETTAJA PERUSTELEE RATKAISUJAAN? Rationaalinen perustelu tarkoittaa tutkimustuloksiin ja koeteltuihin kokemuksiin pohjaavaa päätöksentekoa. Intuitiivinen perustelu pohjaa kokemuksiin. Pedagoginen ajattelu edellyttää tavoitteellisuutta, joka pohjaa myös rationaaliseen päätöksentekoon Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

Teachers’ Pedagogical Thinking Theoretical Landscapes, Practical Challenges Special theory Special theory Special theory Special theory Teachers’ pedagogical mind set Teachers’ moral perspectives Rules and recipies of ”good teaching” Reflection in councelling situations Beliefs Empirical findings Empirical findings Empirical findings Empirical findings Argumentation and justification in teachers’ pedagogical thinking The landscape of teachers’ practical knowing Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

METODOLOGINEN TAITOTIETO RATIONAALINEN PÄÄTÖKSENTEKO Tilanteiden pedagoginen ymmärtäminen edellyttää tutkivaa asennetta. MITÄ? Tutkiva asenne edellyttää tutkimuksellisia ajatteluvalmiuksia. METODOLOGINEN TAITOTIETO Tutkimukselliset ajatteluvalmiudet kehittyvät edistämällä opiskelijoiden tutkimuksellisia tietoja, taitoja ja tutkimusotteiden hallintaa. Opettajan rationaalisen päätöksen elementit rakentuvat peruskoulutuksessa. Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN INTEGROINTI Elinikäinen oppiminen Ammatillisuus Henkilökohtaisen kasvatusteorian rakentuminen edellyttää pedagogista ajattelua ja toiminnan perustelemista INTEGROINTI Käytännöstä teoriaa kohti! Kasvatustieteellinen teoria rakentuu implisiittisesti Integrointi edellyttää erittelyä ja tiedostamista Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

OPETTAJAN AMMATILLINEN KEHITTYMINEN Todellisuusshokki hengissä säilyminen innokkuus ja uteliaisuus 1-3 vuotta 4-6 vuotta 7-18 vuotta 19-30 vuotta 31-40 vuotta Tasaantuminen sisäistynyt rooli hallinnan tunne työtapojen muokkaaminen Kokeileminen ja erilaistuminen KRIITTISYYS Uudelleenarviointi ja epäily Seesteisyys Konservatismi Vapautuminen luopuminen reflektiivisyys tai turhautuminen Pedagoginen ajattelu Leena Krokfors

COMPETENT ARGUMENTATIVE An implicit weighing process of evidence available to the two. REASONED ARGUMENT Reasoned assertion RHETORICAL ARGUMENT Assertion JUSTIFICATION Opposing argument väite vastaväite perusteltuväite Should be exerciced to develop ARGUMENTATIVE REASONING SKILLS COMPETENT ARGUMENTATIVE REASONING REASONING SKILLS perustelu todisteet vaihtoehtoinen mielipide perustelu todisteet mielipide CAUSAL THEORIES How come? SUPPORTING EVIDENCE How do you know? ALTERNA- TIVE THEORIES COUNTER- ARGUMENTS REBUTTALS Krokfors 1998 Kuhn 1991

Opetussuunnitelma Minkälaista tietoa yhteiskunta arvostaa? Tiedot Vaikutusvalta ja kontrolli Tiedot Sisällöt Tavoitteet Arvot Taidot Menetelmät Erilaiset intressiryhmät Opetussuunnitelma Krokfors

YHTEISKUNNAN INTRESSEISTÄ Opetussuunnitelma OPPIAINEISTA Voi lähteä YKSILÖN TARPEISTA YHTEISKUNNAN INTRESSEISTÄ Saylor & Aleksander 1966 Krokfors

Opetussuunnitelman laadinta OPS KOULUTYÖN JA ESIOPETUKSEN DOKUMENTTI AINA KIRJALLINEN On MONITIETEELLINEN LÄHESTYMISTAPA TAVOITTEET Ilmaisee OPPIAINEKSEN OPETUSJÄRJESTELYJEN PERUSTEET ARVIOINNIN PERUSTEET Krokfors Brotherus

Opetussuunnitelma Voidaan määritellä KONSERVATIIVINEN NÄKÖKULMA KOULUTUKSELLINEN TEHOKKUUS Voidaan määritellä KASVATUSKRIITTINEN NÄKÖKULMA SOSIAALINEN NÄKÖKULMA Jackson 1992 Krokfors Brotherus

Opetussuunnitelma Voidaan määritellä TRADITIONAALINEN KASVATUSFILOSOFIA sivistys, pysyvät arvot, ajattomat hyveet ESSENTIAALINEN KASVTUSFILOSOFIA äly, tieteellinen ajattelu, tieteenalat REKONSTRUKTIONISTINEN KASVATUSFILOSIFIA Voidaan määritellä sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen, kriittisyys, reflektio ROMANTTINEN JA NATURALISTIEN KASVATUSFILOSOFIA Yksilö, vapaus EKSISTENTIAALINENKASVATUSFILOSOFIA ihmisyyden merkitys Krokfors Brotherus Tanner & Tanner 1975

Opetussuunnitelma Voi perustua Oppiaineisiin tai oppimääriin Oppilaiden toimintoihin ja kiinnostuksen kohteisiin Teemoihin Ydinainekseen tai ydinkokemuksiin Pring 1976 Krokfors Brotherus

Oppiaineiden tai keskeisten sisältöalueiden tavoitteet ja sisällöt Opetussuunnitelman laadinta TEOREETTINEN PERUSTA Toiminta-ajatus Päämäärä Keskeiset periaatteet YLEINEN OSA Toimintatavat Arviointi Yhteistyötahot ERITYINEN OSA Oppiaineiden tai keskeisten sisältöalueiden tavoitteet ja sisällöt Krokfors Brotherus

Opetussuunnitelman laadinta OPPIAINEPOHJAINEN TAI TIEDONALAPOHJAINEN OPETUSSUUNNITELMA ILMIÖKESKEINEN OPETUSSUUNNITELMA Toiminta Et Toiminta KÄSITE Matematiikka Uskonto Toiminta KÄSITE TEEMA Etiikka KÄSITE TEEMA Yl KÄSITE KÄSITE Estetiikka Toiminta Äidinkieli Toiminta Liikunta Käsityö Kuvis Musiikki Krokfors Brotherus

Opetussuunnitelman laadinta TAVOITTEIDEN TASOT Päämäärä ilmaisee ideaalin käsityksen kasvatuksen tuloksesta Kasvatustavoite ilmaistaan spesifisyys - yleisyys dimensiolla SISÄLLÖT JA NIIDEN KAKSOISRAKENNE Välineellinen arvo sisältö on kasvatustavoitteiden saavuttamisen väline Itseisarvo tavoittenasettelussa lähtökohtana tiedonalan omat lähtökohdat Krokfors Brotherus

Opetussuunnitelma Voidaan määritellä IHMISKUNNAN KOKEMUKSIKSI TIEDON KUMULOITUMISEKSI Voidaan määritellä AJATTELUN TAVAKSI SUUNNITELMAKSI TUOTOKSEKSI TUOTANTOSYSTEEMIKSI Tanner & Tanner 1975 Krokfors Brotherus