Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto

Esitys aiheesta: "Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto
Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutuksen koulutuspoliittiset haasteet Heini-Marja Järvinen Turun yliopisto

2 Taustaa Vuodesta 1991 opetuskieli on voinut olla vapaa (muukin kuin suomi, ruotsi, saame tai romani) Valkoinen kirja (1995): 2+1 Vieraskielinen sisältöjen opetus nähtiin yhtenä lisämahdollisuutena kielitaidon edistämiseen varsinaisen kielenopetuksen ohella.

3 Vieraskielisen opetuksen opettajankoulutus
1990-luvulla Opetushallitus kustansi suhteellisen laajamittaista vieraskielisen opetuksen opettajankoulutusta: 15 ov (Turussa 9 tai 10 ov kielen opintoja + 4 tai 5 ov didaktiikkaa), järjestäjänä Turun kesäyliopisto (ja TOKL) 5 ov, pääosin didaktiikkaa (Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus)

4 Vieraskielisen opetuksen opettajat Turussa n
Vieraskielisen opetuksen opettajat Turussa n luvun puolivälistä tähän päivään Suomessa vieraskielistä opetusta antavat pääosin aineenopettajat, joilla on jonkinasteinen vieraan opetuskielen taito, ei yleensä kielen yliopisto-opintoja. Ns. kaksoispätevyyden omaavia luokanopettajia on jonkun verran (LO+kieli, jossa opintoja, yleensä englanti, myös ruotsi, ranska) Muutama kielenopettaja on suuntautunut vieraskieliseen opetukseen (sivuaine psykologia, historia, uskonto, maantiede)

5 Vieraskielisen opettajan kielitaito
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, /1133) 9 §:n mukaan perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, opetusta voi antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielen hallinta osoitetaan.

6 Opetushallitus on päättänyt opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 9 §:n 2 momentin nojalla, että edellä tarkoitettu opetuskielen hallinta on opettajalla, joka on suorittanut yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (668/1994) ja asetuksen (669/1994) mukaisissa kielitutkinnoissa tason viisi mukaisen kokeen, ennen vuotta 2002 kuitenkin em. lain mukaan suoritetuissa tutkinnoissa tason seitsemän mukaisen kokeen ja yleisistä kielitutkinnoista annetun lain (964/2004) ja valtioneuvoston asetuksen (1163/2004) mukaisissa kielitutkinnoissa tason viisi mukaisen kokeen. yliopistossa vähintään 80 opintopisteen laajuiset opetuskielen opinnot

7 Ja vielä jatkuu… Opetuskielen hallinnan osoittamista edellä tarkoitetulla tavalla edellytetään siinä tapauksessa, että opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta vähintään neljä vuosiviikkotuntia tai neljä kurssia kyseisenä lukuvuonna opetetaan kyseisellä kielellä.

8 Kielitaito Millaista kielitaitoa vieraskielistä opetusta antava opettaja tarvitsee? Luokkakieli Aineen kieli Havainnollistamisen kieli (comprehensible input, mitä se on?) Scaffolding-kieli Vuorovaikutuskieli

9 Vieraskielisen opettajan pedagoginen pätevyys
Mistä vieraskielisen opetuksen opettajan pedagoginen pätevyys koostuu? Pedagoginen tieto: miten kielenoppiminen tapahtuu, miten kieltä opetetaan, miten sisältöä opetetaan vieraalla kielellä. Miten tuetaan käsitteiden oppimista? Millaista ymmärtämistä, tuottamista voi oppilailta odottaa/edellyttää? Mitä ajattelutaitoja? Miten opettaa ajattelua vieraalla kielellä? Miten vieraan kielen opettamisen menetelmät ja työtavat voisivat tukea vieraskielistä aineenopetusta?