Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön

Esitys aiheesta: "Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön"— Esityksen transkriptio:

1 Aloitteleva opettaja – suhde opittavaan sisältöön

2

3 Pedagogisen ajattelun kehittyminen
Lähdetään liikkeelle kuviosta, jossa pyritään kuvaamaan opettajan pedagogisen ajattelun rakennetta. Kuva on kategorinen, mutta voi auttaa oman ajattelun ja toiminnan jäsentämistä toiminnan taso opetustapahtuma ja siihen kuuluva suunnittelu (pre), toteutus ja arviointi. Suunnittelu tarkoittaa toimintaa, jossa opettaja etukäteen (pre) pohtii tavoitteita, oppilaiden tietoperustaa, valikoi opetussisältöä ja päättää, millaisia menetelmiä ja materiaaleja käytetään opetustapahtuman aikana. Ratkaisut perustuvat oppiaineen substanssin hallintaan ja didaktisiin perustaitoihin. Toteutus (interaktio) on opetustapahtuman keskeinen osa, jossa opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus ilmenee monimuotoisena. Interaktiovaiheen aikana ja sen jälkeen (post) opetustapahtumaan liittyy erilaisia oppimisprosessin tai oppimistulosten arviointeja. Suuri osa opettajan päätöksistä tapahtuu ennen ja jälkeen varsinaista interaktiovaihetta. objektiteorian taso opettaja peilaa opetuksen käytäntöjä kasvatustieteen teoreettisiin malleihin. oppiaineen käsitteiden ja didaktisten teorioiden reflektointia. opettaja soveltaa ajattelussaan myös omaa kokemuksen kautta sisäistynyttä opetusteoriaansa ja arvioida sitä kriittisesti. metateorian taso tarkastelu kohdistetaan objektiteorioihin ja käytettyihin käsitteisiin. opettaja arvioi kriittisesti omien päätöstensä arvoperustaa. Arvojen tiedostamisen merkitys on opettajan ajattelussa kiistämätön. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

4 Didaktisen suhteen luonnehdintaa
Ajattelun tasot Didaktisen suhteen luonnehdintaa METATEORIA näkemys oppiaineen tehtävästä yhteiskunnassa ja oppilaiden elämässä kyky tarkastella kriittisesti oppiaineen didaktiikkaan kytkeytyviä perinteitä ja sitä kautta omaa opetustaan tietoisuus oppiaineen opetuksen historiasta, perinteistä ja arvomaailmasta OBJEKTITEORIA käsitys oppiaineen opetussuunnitelmasta koko koulun opetussuunnitelman osana käsitys oppiaineen opetuksen teoreettisista perusteista: tavoitteet, keskeiset käsitteet, sisällön rakentuminen oppimisprosessissa TOIMINNAN TASO perustietojen ja-taitojen hallinta ja näkemys käytännön toteutusten mahdollisuuksista opetuksessa käsitys erilaisista tekniikoista, menetelmistä ja malleista, joiden avulla oppiaineen voi opettaa parhaiten näkemys oppilaiden osaamisen tasosta ja keskeisimmistä ongelmista oppisisällön oppimisessa näkemys eri ryhmien välisistä eroista ja sen vaikutuksesta oppisisällön opetukseen eri ryhmille opetussuunnitelman suunnassa tapahtuvat oppisisällön priorisointiin liittyvät tilannekohtaiset ratkaisut kyky laatia oppimateriaalia jne...

5 Sisällön didaktinen muokkaus
Kriittinen tulkinta ja tutkinta Mallien, tapojen ja keinojen repertuaarien kehittyminen Sovittaminen: Muokattu oppisisältö sovitetaan oppilaiden piirteisiin ja ikäkauteen sopivaksi. Tarkentava räätälöinti, jolloin oppiaines sovitetaan tiettyjä oppilaita ja tiettyä ryhmää varten.

6 = Oppisisällön transformaatio
= muodonmuutos ”pedagoginen sieluttaminen”

7 Aloitteleva opettaja ”siirtää” oppisisältöä Aiheen esittely = opetus
Puuttuu erilaisten keinojen repertuaari Ei osaa ennakoida, mitkä asiat ovat oppijoille vaikeita Arvot eivät ole vielä mukana transformaatioprosessissa

8 Opettajan arvot Opettaja väistämättä osoittaa oppilailleen arvonsa. Arvottomuus opetuksessa on huolenpidon puutetta, välinpitämättömyyttä, jolloin opetus on päämäärätöntä. Suunta ja tarkoituksen tunne on hyvälle opetukselle ominaista. Tästä johtuen nimenomaan opettajan arvot vaikuttavat siihen, miltä opetus näyttää. Gudmundsdottir (1990a, 47-50)

9 Sisällön personalisaatio
Opettajan henkilökohtainen ymmärrys oppiaineesta vaikuttaa siihen, millä tavalla käytännön opetus toteutetaan. Esimerkiksi Chen & Ennis (1995) tutkivat kolmea liikunnan opettajaa. Vaikka opettajilla oli sama käsitys tärkeistä sisällöistä ja niiden opetettavuudesta, opetus oli varsin erilaista: Kullakin opettajalla oli erilainen käsitys aiheen opetukseen soveltuvista keinoista.