Kuolinpesästä omaan omistukseen Perheen ja suvun metsät sukupolvelta toiselle Lappeenranta 4.10.2014 Seppo Niskanen

Kuolinpesä metsätalouden harjoittajana Jakamaton kuolinpesä Erillinen verovelvollinen Metsätalouden harjoittaja on kuolinpesä Ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa Kuolinpesän tilanteeseen saattaa vaikuttaa esimerkiksi testamenttimääräys hallintaoikeudesta Hyvin erilaisia tapauksia: leski, lesketön, testamentit, hallintaoikeus, avio-oikeus

Kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyitä Miksi? Päätöksenteko on usein hankalaa Kuolinpesät ovat usein passiivisia metsien hoitotöissä ja hakkuissa Tilanne monimutkaistuu vielä enemmän, jos kuolinpesän sisälle syntyy uusia kuolinpesiä

Vaihtoehtoja kuolinpesän omistusjärjestelyihin Pidetään ennallaan Muutetaan perinnönjakokirjalla yhtymäksi (Jonka jälkeen joku lunastaa osuudet itselleen) Jaetaan perinnönjakokirjalla eri palstoiksi Jaetaan perinnönjakokirjalla metsä ja muu omaisuus (Muodostetaan yhteismetsä)

Yhtymä Kyseessä silloin, kun esim. vanhemmat ja lapset tai sisarukset omistavat yhdessä tilan Määräosainen omistus, tila on maastossa yhteisesti omistettu kokonaisuus Määräosat ovat murtolukuja, 1/3, 1/3, 1/3 Tulot ja verot jaetaan osakkaille yhtymäosuuksien suhteessa Vähennykset palautuvat kaikkien osakkaiden verohyödyksi

Perinnönjakokirjalla eteenpäin Jos toimiin ryhdytään, ensimmäinen toimenpide on perinnönjakokirjan laatiminen Samassa yhteydessä tehdään ensin ositus, jos vainajalta jäi leski Myös osittaisen perinnönjaon voi tehdä Jos jaetaan ainoastaan pesän varoja, jaosta ei veroseuraamuksia, kun jako menee tasan (perintövero on perunkirjoituksen jälkeen luonnollisesti maksettu)

Ositus lesken ja pesän välillä Osituslaskelmalla selvitetään, minkä verran pesän säästöstä kuuluu leskelle ja minkä verran perillisille Osituslaskelmaan vaikuttaa: testamenttimääräykset avioehto lesken mahdollinen vaatimus yhteisen asunnon säilyttämiseen lesken tahto olla luovuttamatta omaisuuttaan vainajan perillisille lesken ilmoitus olla vastaanottamatta avio-oikeuden nojalla tulevaa varallisuutta 7.4.2017 Suomen metsäkeskus

Tee perinnönjako ennen osuuksien kauppoja Jos tarkoituksena on, että joku lunastaa metsäomaisuutta pesän ulkopuolisilla varoilla, kannattaa perinnönjako yleensä aina tehdä ensin Miksi? tällöin metsälle syntyy metsävähennysoikeus ja -pohja tällöin ei yleensä osuuden myyjälle, esim. sisarukselle tule luovutusvoittoa Tällöin metsänomistajana on vain hetkellisesti yhtymä

Kauppaa voi tehdä murtoluvuilla eli yhtymäosuuksilla Perinnönjakokirjalla voidaan mainiosti tehdä sellaisia määräosaisia eli murtolukuun perustuvia omistuksia, jotka heti perään siirtyvät kaupalla toiselle Esimerkiksi kolmelle kp:n osakkaalle tulee jaossa 1/3 suuruiset määräosat tilasta, jotka yksi osakas ostaa heti perinnönjaon jälkeen Jos pesässä on lesken käytössä oleva asunto, se kannattaa yleensä osoittaa jaossa leskelle

Murtoluvuilla voi tasata omaisuutta Määräosilla voidaan tasata myös seuraavasti: Metsän arvo 100 000 Kesämökin arvo 20 000 3 perillistä Se joka saa kesämökin, saa metsästä 2/10, toiset saavat metsästä 4/10 Metsän osalta muodostuu siis yhtymä

Muistettavaa Kuolinpesän hallintoa voi selkeyttää yhteishallintasopimuksilla Malleja löytyy esimerkiksi metsanomistus.fi –sivustolta Muista omistusjärjestelyn jälkeen ainakin: Lainhuudon hakeminen ALV –ilmoitukset Pääsääntöisesti on järkevää muuttaa kuolinpesä yhtymäksi, vaikkei muuta heti tehtäisikään