Henkivakuutuksen edunsaajamääräys

Esitys aiheesta: "Henkivakuutuksen edunsaajamääräys"— Esityksen transkriptio:

1 Henkivakuutuksen edunsaajamääräys
Markku Fredman Perheasianajajakurssi

2 Vakuutussopimuslaki 48 §. Edunsaajamääräyksen muoto.
Edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle. 49 §. Edunsaajamääräyksen raukeaminen. Edunsaajamääräys raukeaa, jos nimeltä mainittu edunsaaja kuolee ennen sitä vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi. Jos nimeltä mainittuja edunsaajia on useita, jää määräys muiden osalta voimaan. Vakuutuskorvaus on tällöin vakuutustapahtuman satuttua suoritettava elossa oleville edunsaajille myös siltä osin kuin se olisi ollut suoritettava aikaisemmin kuolleelle edunsaajalle, jollei vakuutuksenottaja toisin määrää. Jos vakuutuksenottaja on kuollut, mutta hänen ilmeisenä tarkoituksenaan on ollut, että elossa oleva edunsaaja saa vain määräosan korvauksesta, suoritetaan kuolleen edunsaajan osuus vakuutuksenottajan kuolinpesälle.

3 Vakuutussopimuslaki 50 §. Edunsaajamääräyksen tulkinta.
Jos edunsaajaksi ei ole määrätty nimeltä mainittua henkilöä ja jos määräyksestä tai olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään. Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso, määräys on voimassa sen hyväksi, jonka kanssa vakuutuksenottaja kuollessaan oli avioliitossa. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos puolisoiden avioeroasia oli vireillä vakuutuksenottajan kuollessa tai jos puolisot oli tuomittu asumuseroon, joka vakuutuksenottajan kuollessa ei ollut rauennut. Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa (40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. Vakuutuskorvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö. Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso ja lapset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja 3 momentissa tarkoitettujen lasten hyväksi. Jos puolisoa ei ole, rintaperilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa yksin vakuutuskorvauksen. Jos vakuutuskorvaus on jaettava puolison ja rintaperillisten kesken, saavat puoliso ja rintaperilliset kummatkin vakuutuskorvauksesta puolet. Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö. Mitä momentissa säädetään vakuutuksenottajasta, koskee vastaavasti vakuutettua, jos tämä on eri henkilö kuin vakuutuksenottaja.

4 VakSopL 50 § … [jos] olosuhteista ei muuta seuraa, on noudatettava, mitä tässä pykälässä säädetään… Vrt 48 §: ”Edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle.”

5 VakSopL 50 § Voiko vakuutuksenottaja määrätä testamentilla tai muuten kirjallisesti ja todisteellisesti Kuka edunsaajista (esim. lapset) saa vakuutuskorvauksen ja missä suhteessa (esikoiselle ½ ja kahdelle muulle lapselle ¼) Määrätä kokonaan uuden edunsaajan vakuutusyhtiölle ilmoitetun edunsaajapiirin (esim. omaiset) ulkopuolelta?

6 Erehdys Jos vainaja on todistetusti ja riidattomasti kuollut siinä käsityksessä, että vakuutusyhtiölle ilmoittamansa edunsaaja ”omaiset” tarkoittaa leskeä, niin voidaanko tämä katsoa ”olosuhteeksi” joka estää vainajan lapsia saamasta osuutta vakuutuskorvauksesta.

7

8

9 Markku Fredman Perheasianajajakurssi 8.-9.4.2011
Lesken asumisoikeus Markku Fredman Perheasianajajakurssi

10 Perintökaari 3 luku 1 a § Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

11 Perintökaari 3 luku 1 a § Eloonjääneen puolison oikeudesta avustukseen, kun hänelle ei 25 luvun säännösten johdosta tai muusta syystä voida turvata riittävää asuntoa ja asuntoirtaimistoa, säädetään 8 luvun 2 §:ssä. PK 8:2: Perittävän kihlakumppanille, eloonjääneelle puolisolle 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa tai perittävän avopuolisolle voidaan antaa jäämistöstä avustuksena rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos hänen toimeentulonsa perittävän kuoleman vuoksi on heikentynyt ja avustus on tarpeen hänen toimeentulonsa turvaamiseksi. Avustusta voidaan antaa eloonjääneelle puolisolle myös siinä tapauksessa, että hänelle ei 3 tai 25 luvun nojalla voida antaa riittävään toimeentuloon tarvittavaa omaisuutta. Jollei painavia syitä ole, avustuksen antamisella ei saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan. Avustuksen tarvetta ja määrää harkittaessa on otettava huomioon perittävän kihlakumppanin, eloonjääneen puolison tai avopuolison mahdollisuudet turvata toimeentulonsa varallisuudellaan sekä ansio- ja muilla tuloillaan, ikä, parisuhteen kesto sekä muut näihin verrattavat seikat.

12 Leski nro 2 A:n ja B:n avioliitto päättyy A:n kuolemaan. B jää asumaan yhteiseen asuntoon. B solmii uuden avioliiton C:n kanssa. B kuolee. Hovioikeuden ja Kankaan mukaan C:llä ei ole asumisoikeutta, koska asunto oli B:n ja A:n kuolinpesän eikä B:n omaisuutta => yhteisomistus estää hallintaoikeuden

13 Avustuksen arviointi Pitääkö lesken toimeentulon olla heikko, jotta saisi minkäänlaista avustusta kuolinpesän varoista? Otetaanko huomioon ”säädyn mukainen” elintaso ja tarve? Voiko vainajan erehdys asumisoikeuden suhteen vaikuttaa johonkin lesken etuuteen? Vainaja kuvitellut leskelle asumisoikeuden, sen vuoksi ei huomioitu testamentissa eikä henkivakuutusten edunsaajamääräyksissä ja avioehto tehty/pidetty voimassa.

14 Muu asunto ”muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon” Millä perusteella ja kuka arvioi mikä asunto sopii leskelle? Pitääkö asunto olla kuolinhetkellä, vai voiko pesä hankkia leskelle sopivan asunnon ja myydä isomman ja arvokkaamman entisen yhteisen asunnon?

15 Muu asunto Jäämistöön kuuluu kahdesta as oy:n huoneistosta yhdistetty asunto Jos kyse entisestä yhteisestä asunnosta leski voi jäädä asumaan yhdistettyyn asuntoon. Pesä ei voi myydä toista. Entä jos vainajan omistama asunto on yhdistetty toisen (esim. perillisen) omistamaan huoneistoon: onko pesän erotettava huoneistot ja annettava jäämistöön kuuluva asunto lesken käyttöön? Voivatko perilliset rikkoa asunnon seinän ja sanoa, ettei asunto ole enää sopiva lesken käyttöön? Jos jäämistöön kuuluva asunto on vuokrattu määräaikaisella vuokrasopimuksella niin miten toteutuu lesken asumisoikeus?