YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus

Esitys aiheesta: "YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus"— Esityksen transkriptio:

1 YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus
TALLINNA Helinä Sairanen MO-liitto Järvi-Suomi

2 YHTEISOMISTUSMUODOT Kuolinpesä Yhtymä Osakeyhtiö/muu yhteisö
Yhteismetsä

3 NYKYISET YHTEISMETSÄT SUOMESSA
Noin 140 toiminnassa olevaa osakasta Osakasmäärä/yhteismetsä 2 – 6 000 Pinta-alat vaihtelevat 20 – ha Yht ha, 3,5% yksityismetsien alasta Suomessa

4 MIKÄ ON YHTEISMETSÄ? Oikeudellinen luonne
Yksityismaata, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat =>OSAKASKUTA Osakkuus kiinteistöjen kautta. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vain hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta Osakaskunta on oikeushenkilö, kantaa ja vastaa. Osakkaat eivät vastuussa sitoumuksista

5 YHTEISMETSÄN TARKOITUS
Tarkoituksena on ensisijaisesti harjoittaa kestävää metsätaloutta, YML 1§ Aluetta voidaan käyttää muuhunkin toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista (osakaskunnan kokous päättä mm. tästä) YML 2 §

6 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN
Ennen ryhtymistä osakkaiden käytävä läpi yhteismetsän tarkoitus ja toiminta. Samalla aloitetaan ohjesäännön valmistelu Vähintään 2 metsänomistajaa. Kirjallinen sopimus, perustamissopimus. Sen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi Haetaan kiinteistötoimitusta (se joka luovuttaa aluetta yhteismetsän muodostamiseksi, voi hakea toimitusta kotipaikkakunnan maanmittaustoimistosta )

7 LISÄÄ PERUSTAMISESTA Yhteismetsään luovutettavien kiinteistöjen rasiteoikeudet ja osuudet yhteisiin alueisiin eivät voi siirtyä kiinteistön mukana yhteismetsään. Ne jäävät osakaskiinteistölle. (esim. haamukiinteistö) Yhteismetsä perustetaan muodostamistoimituksessa, KML 10 luku (Maanmittaustoimitus) Pidetään ensimmäinen kokous, metsäkeskus kutsuu koolle. Hyväksytään ohjesääntö, metsäkeskus vahvistaa sen Laaditaan metsäsuunnitelma

8 OSUUKSIEN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN
Tilusten arviointi joko jyvitysarvo- tai kokonaisarvoperiaatteella (tästä voidaan kirjata ehto perustamissopimukseen) Myös muut, kuin metsätalouden arvot huomioon (rannat, sora, rakennuspaikat ym.) Lähtökohtana ja ehtona on ,ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen jälkeen huonone. Ei loukata kenenkään oikeutta

9 KUSTANNUKSET YHTEISMETSÄN PERUSTAMISESTA
Maanmittaustoimitus on maksuton Tila-arviota, sopimuksia ja ohjesäännön laatimista ei ole tulkittu maksuttomiksi palveluiksi Yhteismetsään liittymistä osuuksia vastaan ei ole katsottu kiinteän omaisuuden luovutukseksi, joten varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa mene tämänhetkisen tulkinnan mukaan (1/2007) Tasingeista tms. tili ja rahakorvauksista tod.näk. menee Metsävähennyspohja siirtyy osakaskunnalle Todennäköisesti teiden ja ojien poistoja voidaan jatka Metsäsuunnitelman laatiminen maksullinen palvelu

10 YHTEISMETSÄN TOIMINTA
Metsäsuunnitelma pakollinen Toimielimenä hoitokunta ja/tai toimitsija/t Osakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin Päätöksenteossa 10%:n äänikatto Metsästys- ja kalastusoikeuksista syytä sopia ja päättää selkeästi Kirjanpito ja tilinpäätös poikkeavat muista yhteisöistä

11 YHTEISMETSÄ VERRATTUNA MUUHUN YKSITYISMAAHAN
Samat Kemera-edut, kunhan vähintään puolet osuuksista yksityisillä Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, yhteisetuus, joten yhteisöverokanta 26% Metsävähennysoikeus, menovaraus ja muut yksityisten metsänomistajien veroedut

12 MUUTA HUOMIOITAVAA Ohjesääntöön voidaan kirjata luovutusrajoitus, YML 17§. Tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Rajoitus on osakaskiinteistökohtainen Yhteismetsäosuuden etuosto-oikeus YML 18§ Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin Yhteismetsällä voi olla kahdenlaista maata; yhteismetsän alue, joka on osakaskiinteistöihin kuuluva yhteisalue TAI osakaskunnan omistamat alueet

13 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI Mo ja 3 aikuista perillistä, metsää 45ha 200km perheen asuinpaikasta. Kaikki saavat toimeentulonsa muualta, kuin metsätaloudesta. Kenelläkään ei ole ennestään metsäomaisuutta. Jako halutaan tehdä tasapuolisesti, on pientä pelkoa tulevista riitaisuuksista Sisarosuuksien rahallinen arvo koetaan vaikeaksi. Kukaan ei ole kovin halukas sijoittamaan rahaa sisarosuuksiin, ellei saa niitä halvalla. Kaikilla jonkinlaista kiinnostusta vanhaan kotipitäjään, sekä maanomistukseen (metsästys, kalastus harrastuksena osalla)

14 JATKOA ESIMERKKIIN Tilan lohkominen voisi onnistua, mutta se ei ole mielekästä. Yhtymänäkin voitaisiin jatkaa, mutta ketään ei kiinnosta ryhtyä asianhoitajaksi YHTEISMETSÄN PERUSTAMISVAIHTOEHTOJA: Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja osuuksien jako tien jälkeläisille (reksiteritila+yhteismetsäosuus kullekin) Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja jälkeläiset päättävät aikanaan, jaetaanko osuudet ja miten (esteenä voi olla luovutusrajoitus ohjesäännössä pirstomisen estämiseksi)

15 JA VIELÄ JATKUU ESIMERKKI
3. Ei tehdä nyt mitään, mutta kp. tai yhtymä liittyy aikanaan yhteismetsään ja osuudet jaetaan osakkaille. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää, haluaako mikään yhteismetsä tuolloin ottaa uutta osakasta ja huom. mahd. luovutusrajoitus 4. Perustetaan uusi yhteismetsä. Periaatteessa mahdollista kaikissa em. tilanteissa ,mutta edellyttää käytännössä suurempaa metsäaluetta. 45ha ei riitä.

16 YHTEENVETO VAIHTOEHDOISTA
KAUPPA; Yhteismetsä ostaa normaalilla kaupalla lisämaata. Se joko liitetään yhteismetsän metsämaahan tai jätetään erilliseksi kiinteistöksi osakaskunnan omistukseen. LIITTYMINEN; Maanomistaja ja osakaskunta sopivat maan liittämisestä yhteismetsään. Maanomistaja ei saa vastikkeeksi rahaan, vaan yhteismetsäosuuksia MUODOSTETAAN UUSI YHTEISMETSÄ