Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 Tapani Lohi

Esitys aiheesta: "Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 Tapani Lohi"— Esityksen transkriptio:

1 Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 Tapani Lohi
Jäämistöoikeus I Perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssi 2015 Tapani Lohi

2 Kuoleman vaikutus varallisuussuhteisiin
Oikeudessamme pääsääntönä varallisuussuhteiden jatkuvuuden periaate. Kuolema ei pääsääntöisesti lakkauta varallisuussuhteita eikä siirrä varallisuusoikeuksia omistajattomaan tilaan. - Se vain saa aikaan muutoksen henkilösuhteissa. Kuolleen henkilön tilalle tulee kuolinpesä (tai vainajan oikeudenomistajat).

3 Jäämistöoikeuden pääongelmat
Lakimääräinen perimys Materiaalinen perintöoikeus Kuolinpesän hallinto Pesänselvitys ja velkavastuu Perinnönjako Testamenttioikeus

4 Lakimääräinen perimys
Materiaalinen perintöoikeus Perimysjärjestys Ennakkoperintö Lakiosa Lesken suoja Avustukset Perintöoikeuden menettäminen Kuolinpesän hallinto Osakkaiden yhteishallinto Pesänselvittäjähallinto

5 Pesänselvitys ja velkavastuu
Velkojen maksaminen Vastuu velkojia kohtaan Muut pesänselvitystä koskevat kysymykset Perinnönjako Perintöosan määräytyminen Perinnönjakomenettely Sopimusjako Toimitusjako

6 Testamenttioikeus Testamentin pätevyyden edellytykset
Testamentin peruutus Testamentin oikeusvaikutukset testamenttiluokitukset testamentin täydentäminen ja tulkinta Testamentin selvitysprosessi

7 Rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä - rajaton sijaantulo-oikeus.
Perimysjärjestys I Parenteeli Rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä - rajaton sijaantulo-oikeus. Leski (lykkäävä perintöoikeus) II Parenteeli Vanhemmat ja heidän jälkeläisensä (sisarukset ja puolisisarukset). - rajaton sijaantulo-oikeus III Parenteeli Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä - sijaantulo-oikeus vain isovanhempien lapsilla (perittävän tädeillä, sedillä, enoilla) - serkut eivät peri.

8 Perillispiiri

9 Sijaantuloperiaate Jos perillinen on kuollut ennen perittävää, tulevat sijaan hänen jälkeläisensä. Esimerkki: P:llä ollut kolme lasta (A, B ja C). Heistä B ja C ovat kuolleet ennen P:tä. B:ltä jäänyt kaksi lasta (Ba ja Bb) ja C:ltä kolme lasta (Ca, Cb ja Cc). Suhteelliset perintöosat A = 1/3 Ba = 1/6 ja Bb = 1/6 Ca = 1/9, Cb = 1/9 ja Cc = 1/9.

10 Huomaa ero: sijaantuloperilliset – perillisen oikeudenomistajat
Muutetaan edellistä esimerkkiä niin, että B onkin kuollut vasta P:n jälkeen. B:ltä olkoon jäänyt kahden lapsen lisäksi leski L. - Perillisasemassa ovat nyt: A, B sekä Ca, Cb ja Cc. - B:n puhevaltaa jäämistöasioissa käyttävät B:n oikeudenomistajat (=B:n kuolinpesän osakkaat) - Siis: Ba, Bb ja tietyin edellytyksin L. - Kysymys ei ole nyt sijaantuloperillisistä.

11 Kuolinpesän osakkuus Useiden jäämistöomaisuuden hallintoa ja pesänselvitystä koskevien kysymysten kannalta olennaista, onko henkilö pesän osakas vai ei. Osakkaita ovat: 1) Lakimääräiset perilliset 2) Yleisjälkisäädöksen saaja 3) Eloonjäänyt puoliso, mikäli jokin seuraavista toteutuu a) puolisoilla on ainakin osittainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen b) leski on perillisasemassa (PK 3:1) c) lesken hyväksi on tehty yleisjälkisäädös.

12 Yleistestamentti – legaatti
A) Yleistestamentti [osakkuus] - Jollekin määrätty: koko jäämistö murto-osa ”jäännös” B) Erityisjälkisäädös eli legaatti [saaja ei osakas!] tietty omaisuus rahamäärä omistusoikeutta rajoitetumpi oikeus (esim. käyttöoikeus) tiettyyn omaisuuteen tai koko jäämistöön.

13 Kuolinpesän yhteishallinto
Pääsääntö: Jäämistöomaisuutta koskevista oikeustoimista ja toimenpiteistä päättävät osakkaat. Yhteishallintoperiaate: Oikeustoimiin ja toimenpiteisiin vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus. Poikkeuksia: a) Ns. kiiretoimet (PK 18:2) Toimet, joihin ei niiden kiireellisen luonteen vuoksi ennätetä hankkia kaikkien suostumusta. b) Yhdelläkin osakkaalla on oikeus ajaa kannetta pesän hyväksi.

14 Pesänselvittäjän hallinto
Kuolinpesän omaisuus voidaan erottaa osakkaiden yhteishallinnosta ja siirtää ulkopuolisen henkilön (pesänselvittäjän) hallittavaksi. Pesänselvittäjän määrää tuomioistuin. Laissa yksityiskohtaiset säännökset siitä, kuka voi tehdä hakemuksen. Näitä esimerkiksi: Osakas Perittävän velkoja Legaatinsaaja.

15 Pesänselvittäjän tehtävät
Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. Legaattien täyttäminen. Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille.

16 Jäämistöoikeudellisen velkavastuun perusteita
Velkojen voimassa pysymisen ja velkojien etusijan periaate. Pääsääntö: Osakkaat vastaavat perittävän veloista kuolinpesän varoilla. Vastuuta täydentää: Vahingonkorvausvastuu velkojia kohtaan. Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu. Velkojien lisäturvana osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu.

17 Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu
Ainoa peruste: perunkirjoitukseen liittyvät rikkomukset. Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti Olennaisesti väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa Osakkaalla hyvät mahdollisuudet välttyä vastuulta: a) osoittamalla, että hänen huolimattomista toimistaan ei ole aiheutunut lainkaan vahinkoa maksua vaativalle velkojalle (vastuuvapaus) b) osoittamalla, että hänen toimistaan velkojalle aiheutuneet vahingot ovat jääneet velan määrää pienemmäksi (vahingon määrään rajoittuva vastuu).

18 Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu
Syntyy, kun a) jäämistö on perinnönjaon ja/tai osituksen toimittamisen jälkeen luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin JA b) havaitaan, että osa perittävän tai pesän veloista on jäänyt maksamatta. Osakkaiden on palautettava pesänselvittäjän vaatimuksesta pesään se määrä, joka tarvitaan velkojen maksuun ja pesänselvityskuluihin.

19 Osakkaan vastuun laajuus
Palautusvastuu solidaarista vastuuta. Kunkin osakkaan vastuu rajoittuu siihen määrään, minkä hän on jaossa saanut. Osakkaiden keskinäinen vastuunjako: sen mukaan, mitä kukin on saanut jaossa ”liikaa”. Ositus ja jako tavallaan korjataan vastaamaan sitä, millainen se olisi ollut, jos kyseinen velka olisi otettu huomioon.

20 Perinnönjaosta 1) Osakkaiden toimittama sopimusjako.
Muotovaatimus: asiakirja, allekirjoitukset + kaksi esteetöntä todistajaa. Sisältövapaus 2) Pesänjakajan toimittama jako Pesänjakajan määrää tuomioistuin. Osakkaalla ehdoton oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä. Ei kuitenkaan, jos jäämistössä on jo toimitettu muotomääräykset täyttävä, lopulliseksi tarkoitettu jako. Pj:n yritettävä saada aikaan sovinto osakkaiden kesken. Jos sopimusta ei synny, toimitettava jako lain mukaan. Jakoa voidaan moittia tuomioistuimessa nostettavalla kanteella 6 kk:n määräajassa (PK 23:10).

21 Pesänjakajan toimenkuva
Päättää perinnönjaon (ja osituksen) lopputuloksesta - “yksijäseninen tuomioistuin”. Ratkaisee useimmat jaon tulokseen vaikuttavat ennakkokysymykset: - Esim. oikeustoimien pätevyys ja tulkinta, ennakkoperintöväitteet, jäämistön laajuus, omaisuuden arvonmääritys. Keskittämisperiaate: jos pesänjakaja on määrätty, edellä mainituista kysymyksistä ei yleensä voida jaon kestäessä ajaa tuomioinkannetta. – Kanne mahdollinen vasta perinnönjakoa moitittaessa.

22 Pesänjakajan toimivallan rajoituksia
Ei hallintovaltuuksia (vrt. pesänselvittäjä). - Samalla henkilöllä voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjän että –jakajan määräys. Ei valtaa ratkaista testamentin moitetta koskevia kysymyksiä.

23 Vertailukohdaksi: Pesänselvittäjän tehtävät
Jäämistöomaisuuden hallinta ja hallussapito Omaisuuden luettelointi, perunkirjoitus Yleinen huolenpito kuolinpesän varallisuusasioista (omaisuuden säilyttäminen, vakuutukset, saatavien perintä yms). Perittävän ja pesän velkojen selvittäminen ja maksaminen Kuolinpesän edustaminen oikeustoimissa ja oikeudenkäynneissä. Legaattien täyttäminen. Lainvoimaisen perinnönjaon jälkeen omaisuuden antaminen perillisille. Huom: henkilö voi olla yhtä aikaa sekä pesänselvittäjän että –jakajan määräys.

24 Esineellinen jako (PK 23:8)
Pj:n ensisijaisesti toimitettava jako osakkaiden sopimalla tavalla. - Jos sopimukseen ei päästä: 1) Vaihtoehto: Kullekin osa kaikenlaatuista omaisuutta. - Tästä joudutaan usein luopumaan (omaisuus jakokelvotonta) 2) Omaisuus, jota ei voida jakaa, koetettava panna yhden osakkaan jako-osuuteen. 3) Jos pesän varoihin kuuluu osakasta kohtaan oleva saaminen, se on pantava velallisosakkaan osuuteen (sikäli kuin osuus tähän riittää).

25 Kiellettyjä jakotapoja
4) Jos jakoa ei muuten saada toimitetuksi, on jakajan haettava tuomioistuimelta omaisuuden myyntilupaa: - Ensisijaisesti myytävä tietty omaisuus tai tietyt (hankalat) objektit - Jos muu ei auta, muutettava rahaksi kaikki jäämistön varat. Kiellettyjä jakotapoja Ilman kaikkien osakkaiden suostumusta pesänjakaja EI saa tehdä: Lunastusjakoa Kiinteistön määräaloittaista jakoa.

26 PK 23:11 - Jos kolmas henkilö kanteella vaatii itselleen jollekin osakkaalle perintönä jaettua omaisuutta, ilmoittakoon osakas siitä muille osakkaille. Siitä, mitä osakas menettää kantajalle, saa hän vaatia tasoitusta muilta osakkailta. - Jos osakas menettää kaiken jaossa saamansa omaisuuden tai pääosan siitä, on perintö jaettava uudestaan. Milloin joku on kuitenkin suurin kustannuksin osaansa parantanut taikka se on laillisesti tullut toisen omaksi, saa hän puolestaan antaa vastikkeen sen sijaan.

27 Lesken jäämistöoikeudellinen asema
1. Avio-oikeus - Mahdollisuus saada tasinkoa. - Ei voida sivuuttaa testamentilla - Mahdollisuus avio-osan täydennykseen lahjansaajalta (AL 40a §). - Lesken tasinkoprivilegi (AL §) 2. Jakamattomuussuoja (koko jäämistön hallintaoikeus; PK 3:1a) - Rintaperillisen tai testamentinsaajan jakovaatimus lakkauttaa.

28 Lesken jäämistöoikeudellinen asema (jatkoa)
3. Asumissuoja (asunnon ja asuntoirtaimiston) hallintaoikeus, PK 3:1a) - Toteutuu rintaperillisen oikeuden estämättä. - Ei voida sivuuttaa testamentilla. - Ei estä perillisiä tulemasta asunnon (ja asuntoirtaimiston) omistajiksi, mutta rajoittaa huomattavasti heidän valtaansa määrätä tästä omaisuudesta (PK 12:6). 4. Puolison perintöoikeus - Täysi määräämisvalta inter vivos. - Leskellä ei lakiosasuojaa. 5. Oikeus avustukseen (PK 8:2) - Viimesijainen suojamuoto.

29 Vertailukohtana avopuolison asema
Pääsääntö: Avopuolisolta puuttuvat kaikki aviopuolisolle kuuluvat etuudet. Uusi laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta /26 (AvolL), muuttanut hieman tilannetta. Laki soveltuu, kun kaksi henkilöä elänyt parisuhteessa niin, että yhteistaloudessa asumista kestänyt vähintään viisi vuotta tai parisuhdekumppaneilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

30 AvolL:n mukaisille avopuolisoille kuuluvat etuudet
1) Oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta (AvolL 8 §). 2) Oikeus jäämistöoikeudelliseen avustukseen (PK 8:2). Merkittävä uutuus: AvolL:n soveltuessa avopuoliso voi hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelun toimittamista varten.

31 PK 3 luvun mukainen jako (”pesänjako”)
Tilanne: Puolisonsa P:n aikanaan perinyt leski L kuolee. Huom: jos leski vain hallinnut jäämistöä PK 3:1a:n tai käyttöoikeustestamentin nojalla, ei mitään PK 3 luvun mukaista jakoa tule kysymykseen. L:n pesää on jakamassa sekä P:n toissijaisia perillisiä että L:n omia oikeudenomistajia. P:n toissijaisia perillisiä ovat toiseen parenteeliin (vanhempien ryhmään) kuuluvat perilliset - kolmannen parenteelin perillisillä ei tätä oikeutta ole. Ongelmana: Kuinka paljon P:n toissijaiset perilliset saavat L:ltä jääneestä omaisuudesta?

32 PK 3 luvun mukainen jako L P:n perilliset - L:n perilliset
- L:n määräämät testamentinsaajat - L:n uusi aviopuoliso

33 PK 3 luvun mukainen jako: pääsäännöt
Tasaosuusolettama - P:n perilliset saavat puolet (1/2) L:n pesästä - loput menevät L:n omille oikeudenomistajille. - Leski ei voi testamentillaan pienentää P:n perillisten osuutta. P:n perillisiä loukkaava testamentti tehoton.

34 Puolittamisperiaatteen idea
Lesken hyväksi tapahtuva perimys vain lykkää P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteutumista, eikä siis siirrä omaisuutta L:n sukuun. Jos P:n toissijaisten perillisten perintöoikeus olisi toteutettu jo P:n kuolinhetkellä, P:n perilliset olisivat osituksessa saaneet puolet koko pesän (P:n varat + L:n varat) omaisuudesta Tämä sama murto-osa (1/2) annetaan heille L:n kuoltua L:n jättämästä omaisuudesta (”pesästä”).

35 Tasaosuusolettasta (½-½) poikkeamisen perusteet:
1) P:n ja L:n aviovarallisuussuhteisiin liittyvät syyt: - Asetelma sellainen, että jos P:n kuolinhetkellä olisi toimitettu ositus, P:n perillisten ja leski L:n ja osuudet olisivat jakaantuneet muuten kuin ½ - ½. a) L:llä tai P:llä ei ole ollut avio-oikeutta kaikkeen toistensa omaisuuteen. b) AL:n vastikesäännöksistä tai velkojen kattamissäännöksistä johtuvat poikkeukset.

36 2) P oli tehnyt omistusoikeustestamentin muun kuin L:n hyväksi
Testamentti pienentää P:n toissijaisten perillisten suhteellista pesäosuutta. Jos tasaosuusolettamasta poiketaan: P:n perillisten pesäosuus = P:n jäämistö puolisoiden P ja L omaisuus ”P:n jäämistön” suuruus saadaan toimittamalla laskennallinen ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Laskelma tehtävä P:n kuolinhetken tilanteen mukaan.

37 Arvomääräisen pesäosuuden laskeminen
Pääsääntö: laskelman pohjaksi otetaan leskeltä jääneen netto-omaisuuden arvo (velat vähennettävä). Jaossa otetaan huomioon kaikki L:ltä jäänyt netto-omaisuus. - Ei siis tehdä eroa AO-omaisuuden ja VO-omaisuuden kesken. - Ei myöskään L:n ”oman” ja P:lle aikanaan kuuluneen omaisuuden kesken. Kaikki omaisuus on nyt L:n omaa.

38 Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia (I)
Lesken pesä vaurastunut (PK 3:4) - L saanut puolisonsa kuoleman jälkeen omaisuutta lahjana, perintönä, testamentin nojalla tai tasinkona taikka ansiotoimintansa johdosta ja hänen omaisuutensa määrä tämän vuoksi kasvanut. - Vaurastumisetu erotetaan laskennallisesti lesken oikeudenomistajille, siis vähennetään reaalisesta pesästä ennen jakolaskelman tekemistä.

39 Arvomääräisen pesäosuuden laskemista koskevia poikkeuksia II
b) Leski hukannut omaisuuttaan (PK 3:3) - Hukkaamiseksi katsotaan esim. omaisuuden merkittävä lahjoittelu tai muulla tavoin hävittäminen. - Hukkaamista ei ole omaisuuden tuhlaileva käyttäminen omaksi hyväksi eikä myöskään sen menettäminen lievällä tai ”normaalilla” huolimattomuudella. - PK 3:3:a ei myöskään sovelleta L:n tekemiin testamentteihin. - Hukkaamisen johdosta toissijaisille perillisille annetaan jaossa vastiketta. - Tämä tapahtuu lisäämällä lahjan (tai muuten hukatun omaisuuden) arvo laskennallisesti pesään. Toissijaisten perillisten pesäosuus määritetään tästä laskennallisesta pesästä.

40 PK 3:3.2 Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava: a) vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, b) kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

41 Esinekohtainen jako (PK 3:5)
1) Ensiksi kuolleen P:n perillisillä oikeus saada osuuteensa se, mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut P:lle. - P:n perillisten esinekohtainen oikeus suojattu myös L:n tekemää testamenttia vastaan 2) Vastaava oikeus on L:n perillisillä L:n omaisuuteen - myös siihen, jonka L on saanut puolisonsa kuoleman jälkeen. 3) Kiinteistö: kummallakin perillistaholla lunastusoikeus. - Lunastusoikeus myös L:n määräämällä testamentinsaajalla?

42 Lesken perintöoikeus ja ositus
Jos leski L perii puolisonsa P:n, ei toimiteta ositusta P:n perillisten ja L:n kesken. Ositustoimitus tulee kysymykseen seuraavissa tilanteissa: P syrjäyttänyt L:n testamentilla L luopuu perinnöstä P:n jälkeen L muusta syystä menettänyt oikeutensa periä P:n. Myöskään L:n kuoltua toimitettavan PK 3 luvun mukaisen jaon yhteydessä ei toimiteta varsinaista ositusta. Vrt. jakosuhteiden määrityksen yhteydessä tehtävä laskennallinen ositus (se ei ole varsinainen ositustoimitus).

43 Lesken oikeudenomistajille jäävä pesäosuus
= se, mitä jää jäljelle P:n toissijaisten perillisten oikeuden toteuttamisen jälkeen - Jaetaan aivan normaalisti esimerkiksi PK 2 luvun, 6 luvun ja 7 luvun säännösten mukaisesti. - Huom! Jos leskeltä jää vain toisen parenteelin perillisiä, näillä ei ole mitään lakiosalla suojattua oikeutta L:n varoihin -> L voi sivuuttaa heidät testamentilla. - Jos leski oli solminut uuden avioliiton, eloonjäänellä puolisolla on L:n jäämistössä ”normaali” lesken asema. Esimerkiksi oikeus avio-osaan osituksessa tai PK 3:1:n mukainen perintöoikeus.

44 P:n perillisten pesäosuuden laajentuminen (PK 3:1.3)
Jos leskeltä ei jää omia perillisiä eikä hän myöskään ole tehnyt testamenttia, menee koko lesken pesä P:n toissijaisille perillisille (PK 3:1.3). Säännön soveltaminen edellyttää, että leski L on todella perinyt P:n. Jos L oli esimerkiksi luopunut perinnöstä, ei P:n perillisillä ole mitään PK 3 luvun säännöksistä johtuvaa oikeutta L:n pesän varoihin. Oikeus PK 3:1.3:n mukaiseen ´”lisäosuuteen” ei nauti suojaa testamentteja tai lahjoja vastaan.

45 Lesken eläessä toimitettava jako (PK 3:5a)
Puolisonsa perinyt leski voi vaatia, että hänen ja ensin kuolleen P:n toissijaisten perillisten kesken toimitetaan PK 3 luvun mukainen jako. Huom! P:n perillisillä ei ole oikeutta vaatia tällaista jakoa. Mainitussa jaossa toteutetaan lopullisesti toissijaisten perillisten oikeus P:n jälkeen. -> Toissijaisilla perilllisillä ei ole enää oikeutta L:ltä jäävään pesään. Toimituttamalla jaon leski saa mahdollisuuden määrätä omaisuudestaan testamentilla.

46 Lesken eläessä toimitettava jako (jatkoa)
Jako sitoo myös niitä P:n toissijaisia perillisiä, jotka ovat tulleet perillisen asemaan vasta jaon toimittamisen jälkeen. Jaossa noudatetaan normaaleja PK 3 luvun jaon säännöksiä. Esim. suhteellisten pesäosuuksien määritys, vastike, vaurastuminen yms. Ei toimiteta AL:n säännösten mukaista ositusta, leski ei voi vedota AL §:ään (KKO 1999:104).

47 Vallintatestamentti ja PK 12:1
Jos testamentissa on määrätty, että eloonjääneelle puolisolle perillisenä tai yleisjälkisäädöksen saajana tuleva omaisuus on puolison oikeuden lakattua menevä muulle henkilölle, on vastaavasti sovellettava, mitä 3 luvussa on säädetty, jollei testamentista muuta johdu.

48 PK 12:1:n soveltamisen edellytykset
1) Leski perii puolisonsa P:n joko a) perillisenä tai b) yleistestamentin nojalla. 2) P:n testamenttiin sisältyy toissijaismääräys, joka käsittää kaiken L:lle siirtyneen omaisuuden. Esimerkkejä: - “Puolisoni kuoltua on omaisuuteni menevä X:lle” - “Meidän kummankin kuoltua on omaisuutemme jaettava perillistemme kesken” 3) Testamentin tulkinnasta ei muuta johdu.

49 PK 12:1:n soveltamisen seurauksia
Testamentin toissijaissaaja samassa asemassa kuin toissijaiset perilliset PK 3 luvun mukaan. Myös lesken määräämisvalta järjestyy PK 3 luvun säännösten mukaan. Sovellettavaksi tulevat näin esim: Tasaosuusolettama Vastike- ja vaurastumissäännökset Lahjansaajan palautusvastuu Leskeä koskeva testamenttausvallan rajoittuminen.