Monenlaiset oppijat työssäoppimassa Yhdessä tekemällä -hanke

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija/tutkinnon suorittaja ammatillisessa koulutuksessa on ollut erityisoppilas jo peruskoulussa, yleisimmin esim. mukautettu opetus, aistivamma, muut terveydelliset ongelmat, neurologiset vaikeudet tai erityisopetuksen tarve ilmenee vasta ammatillisessa koulutuksessa mm. motivoitumattomat opiskelijat, käyttäytymisellään oirehtivat nuoret, päihdeongelmaiset, sosiaaliset ongelmat, mielenterveyden ongelmat

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa (Hero; Helsingin seudun erilaiset oppijat ry) Psykososiaaliset vaikeudet (esim. vaikea perhetilanne tai päihderiippuvuus) Erityiset oppimisvaikeudet lukivaikeudet muut kielelliset erityisvaikeudet matematiikan oppimisvaikeus tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet motoriset erityisvaikeudet hahmotusvaikeudet Erilaiset mielenterveysongelmat (mm. masennus, syömishäiriöt, paniikkihäiriö) yleistyneet ammattiin opiskelevilla puututaan mahdollisimman nopeasti/opiskelijahuolto väliaikainen opintojen keskeyttäminen hoitojakson ajaksi, nimetty tukihenkilö, yksilöllinen oppimispolku Vaikeuksia opetuskielen hallinnassa, esim. maahanmuuttajaopiskelijat

Opiskelija-aines ammatillisissa oppilaitoksissa heterogenisoitunut Tähän monia syitä (vastaajina ESR –projekteihin osall. 2000-2006): Kaksois- ja kolmoistutkinto mahdollisuus on tuonut oppilaitoksiin yhä enemmän lahjakkaita opiskelijoita. Kaikkien peruskoulutuksen päättäneiden jatkokouluttaminen on tuonut kaikki opiskelijat (myös suuremmissa määrin erityisopiskelijat) ammatillisen koulutuksen piiriin. Perusopetuksen tason uskottiin laskeneen ja samoin tason, jolla opiskelijat päästetään peruskoulusta läpi. Ammatilliset taidot ja käden taidot ovat heikentyneet. kädentaitoharrastukset vähentyneet, taito- ja taideaineiden vähentäminen, tietokoneet Nuorilla on yhä enemmän kasvatuksesta ja kurin puutteesta johtuvia käytösongelmia. Opiskelijoilla on monia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, ongelmalliset perhesuhteet tai seurustelusuhteet, erilaiset oppimisen ongelmat haittaavat opiskelua ja keskittymistä Opiskelijoiden elämänhallinnan taidot ovat heikentyneet. Motivaatio opintoihin on vähentynyt. (Vehviläinen 2007)

Psyykkiset ongelmat ja häiriöt voivat näkyä ohjaus- ja opetustilanteissa seuraavilla alueilla Tunne-elämä: itsetunnon ongelmat, tunteiden hallinnan ja ilmaisun vaikeudet Kommunikaatio: poikkeavuus puheessa, eleissä, ilmeissä Kognitiiviset taidot: keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat, aloitekyvyn, motivaation, ajattelun, muistin ja päättelykyvyn vaikeudet, oppimisen hidastuminen, välinpitämättömyys opiskelua kohtaan Sosiaaliset taidot: vetäytyminen, häiritsevä ja epäasiallinen käyttäytyminen Arkielämän hallinta: myöhästymiset ja poissaolot, saamattomuus arkipäivän askareiden suorittamisessa, ulkoinen olemus, päihteiden käyttö Työssäoppimisen jaksoilla psyykkiset ongelmat näkyvät esim. jännittämisenä, ahdistuksena tai sitoutumisen puutteena (mm. poissaolot). (Jokinen-Rentola-Eskola: Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa)

Lisääntynyt ohjauksen tarve Salmion ja Mäkelän (2009) mukaan on Opiskelijoilla joilla on yksilöllisten oppimispolkujen tarve: Lain ammatillisesta opetuksesta tarkoittamat erityisopiskelijat. 2) Nopeaan etenemiseen kykenevät. 3) Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, joista osalla kielitaidon heikkous edellytti lisätukea ammatillisten opintojen onnistumiseksi. Selvityksessä todettiin, että opiskelijat joilla erilaisia tarpeita eivät saa riittävästi ohjausta ja tukea ammatillisessa koulutuksessa.

Oppimisvaikeuksien ja -esteiden tunnistaminen on tärkeää: oppimisvaikeudet vaikuttavat oppijan itsetuntoon ja motivaatioon alisuoriutuminen, masennus, yrittämisen puute, vähättely epäonnistumisten kierre vie halun oppia! ongelmien peittely: yhteistyötä haittaa mikäli opiskelija kaikin tavoin pyrkii peittämään vaikeutensa ja esim. kieltäytyy tehtävistä, joissa ne voivat paljastua

Monenlaisia nuoria työssäoppimassa… Tavallista on, että nuoren työssäoppijan mieliala, sitoutumisen aste ja motivaatio voivat vaihdella viikosta toiseen. Jopa muisti voi vaihdella, unen(kin) määrästä riippuen. Passiivisuus voi olla selviytymiskeino, jonka avulla vältetään virheitä. Koska nuoruusikäisen itsetunto on vasta vahvistumassa, hän pelkää ”mokaamista” yli kaiken. Haastava nuori on usein pohjimmiltaan lisäksi arka. Hän mieluummin pysyttelee passiivisena, onhan se hänelle tuttu toimintamalli. Kun nuorta kannustetaan oma-aloitteisuuteen, hänelle on myös määriteltävä: minkä asioiden suhteen hänen odotetaan olevan oma-aloitteinen? mitä hän tarkkaan ottaen tekee silloin, kun hän on oma-aloitteinen?

Aikuisella oppijalla Aikuiset oppijoina perustavat oppimisensa niille resursseille, joita heillä jo on * eletty ja koettu on aikuiselle oppijalle varmuuden maailma Oppimisen vaatimus haastaa aikuisen oppijan identiteetin Aikuiset ottavat juuri sen verran vastuuta oppimisestaan kuin haluavat ottaa Sudenkuoppana itseohjautuvan aikuisen teoriaperinne. Odotuksina ohjaukselle ja tuelle aikuisella oppijalla on mm. oman elämäntilanteen, iän, elämänkokemuksen sekä oppimisvaikeuksien huomiointi.

Huomioitavaa Jo ennen työssäoppimispaikan valintaa tulisi keskustella siitä, kuinka hyvin kohde soveltuu opiskelijan työssäoppimispaikaksi, ja miten siitä tulisi keskustella työpaikkaohjaajan kanssa (opiskelija ja opettaja) Työssäoppimisjakson alussa on hyvä tehdä selväksi työpaikan säännöt, valtuudet, vastuut ja velvollisuudet. Opiskelijan tulee tietää, kuka vastaa mistäkin, mitä työpaikalla saa tehdä ja mitä ei, kuinka työpaikalla tulee käyttäytyä, kuinka paljon opiskelijalla on valtuuksia ja mitä häneltä odotetaan.

Ohjaajana jaksaminen Ohjaajana täytyy antaa opiskelijalle myös palautetta, joka ei ole ainoastaan positiivista. Silloin joutuu sietämään ja ottamaan vastaan toisen ihmisen negatiivisia tunteita kuten pettymystä ja loukkaantumista. Ohjaaja joutuu myös kestämään sen, että on itse aiheuttanut nuorelle hetkellisesti negatiivisen olon. Jos työntekijällä on taipumusta ottaa liikaa vastuuta toisen tunteista ja syyllistyä toisen pahoinvoinnista, hänen on vaikea antaa rehellistä palautetta. Tämä piirre ilmeni varsinkin hoitoalan työntekijöissä, kun heidän tapaansa antaa palautetta tutkittiin. (Venninen 2004)

Miten työpaikkaohjaaja voi huomioida erilaisia oppijoita tiedustelemalla opiskelijalta, onko jotain mitä hänen hyvä tietää ja ottaa huomioon työssäoppimisjaksolla yhteinen neuvottelu opiskelijan ja opettajan kanssa perusteellinen perehdyttäminen kannustaminen pienestäkin edistymisestä auttamalla opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ohjeiden antamiseen erityistä huomiota/selkeys työn jakaminen osiin kiireettömyys, opitun varmistaminen stressitilanteessa tuen antaminen opiskelijalle keskustelutukea

Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana. Esimerkiksi, jos: opiskelijalla on runsaasti poissaoloja käyttäytyminen muuttuu tavanomaisesta työtaitojen kehityksessä tai oppimisessa on vaikeuksia osallistumisen aktiivisuus heikkenee nuoren sosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksia opiskelija alisuoriutuu opiskelija käyttäytyy hyvin torjuvasti on huoli nuoresta (Savon ammatti- ja aikuisopisto/ erityisopetussuunnitelma)

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan nimeäminen 1 Erityisopetuksen järjestäminen perustuu seuraaviin lakeihin ja asetuksiin ja säädöksiin : Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998. OPH:n opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Yksiköiden erityisopetuksen toteutussuunnitelma Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 1013/2005) Opetushallituksen määräys henkilökohtaistamisesta (43/011/2006)

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan nimeäminen 2 Merkitsee lisättyä resurssia (mm. opettajan aikaa, yksilöllistä ohjausta, oppilashuollollisia palveluja, erilaisia aineistoja ja välineitä) opiskelun tueksi. ”Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Laki 20§ Hojksista tulee ilmetä : suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat ops:n tai näyttötutkinnon perusteet tutkinnon laajuus millä perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena millaisia erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja annetaan mitä muita palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa (Asetus 8§)

HOJKSin laatimisen perusteena käytetään seuraavia erityisopetuksen luokitteluperusteita 01= hahmottaminen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet. Opiskelijat joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten AD/HD tai ADD. 02= kielelliset vaikeudet. Opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dyslexia. Jos seulontatestissä käy ilmi, että opiskelijalla on suuria vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa, hänet testataan vielä yksilötestillä. Jos tulokset osoittavat, että opiskelussa tulee olemaan vaikeuksia luki-ongelman takia, opiskelija nimetään erityisopiskelijaksi. 03= vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt. Opiskelijat joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, kuten sosiaalista sopeutumattomuutta. Jos opiskelijalla on sellaisia käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmia, että hänen opiskelunsa ei onnistu ilman erityisiä toimenpiteitä, nimetään hänet erityisopiskelijaksi. Kohdat 1-3 voidaan arvioida oppilaitoksessa moniammatillisesti opiskelijahuoltoryhmässä.

HOJKSin laatimisen perusteena … 04= lievä kehityksen viivästyminen. Opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehitysviivästymää. Diagnoosi on olemassa mukautetun ops:n mukaan opiskelleilla peruskoulusta. 05= vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma. Opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti avustusta päivittäisissä toiminnoissa. 06= psyykkiset pitkäaikaissairaudet. Mielenterveysongelmat, päihdekuntoutujat. 07= fyysiset pitkäaikaissairaudet. Kuten allergia, astma, epilepsia, diabetes, syöpä. 08= autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09= liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus. Tuki- ja liikuntaelinvammat, cp –oireyhtymä, lyhytkasvuisuus. 10= kuulovamma 11= näkövamma Kohdista 4-11 edellytetäändiagnoosit. Ne eivät ole oppilaitoksessa arvioitavia perusteita 12= muu syy, joka edellyttää erityisopetusta. Sosiaaliset ongelmat, alhainen motivaatio, opiskeluvaikeudet, käyttäytymis- ja keskittymisvaikeudet, lukivaikeudet ja matematiikan oppimisvaikeudet.

Opintojen mukauttaminen 1 OPH:n määräys 22/011/2000 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Mukauttamisella tarkoitetaan sitä, että opiskelijan ei tarvitse opiskella kaikkia ops:ssa mainittuja asioita, vaan tavoitteet mukautetaan opiskelijan kykyjä vastaaviksi. Mukauttaminen tehdään niin, että opiskelija opiskelee sillä tasolla, mihin hän parhaimmillaan pystyy Mukautetusti voidaan opiskella kaikkia perustutkinnon osia paitsi lääkelaskuja ei saa mukauttaa! Mukauttaminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Päätös tehdään yhdessä opiskelijan kanssa ja alaikäisen opiskelijan ollessa kyseessä asiasta on keskusteltava huoltajien kanssa.

Opintojen mukauttaminen 2 Jos opiskelija ei jossain opintokokonaisuudessa saavuta ops:n perusteissa ilmaistuja t1 tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa opiskelijan yksilölliset, mukautetut tavoitteet kirjataan HOJKSiin ja niille laaditaan arviointikriteerit, asteikon on oltava sama kuin muilla T1* - K3* mukautuksesta tiedotetaan: opiskelijan on tiedettävä, että mukautus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsemiseen Hojks on työväline mukautetun arvioinnin suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa mukautus tulee tutkintotodistukseen näkyviin alaviitemerkintänä tutkintotodistuksen voi saada, vaikka opintoja on mukautettu jos tutkinto jää olennaisilta osiltaan saavuttamatta, opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista ja sen liitteenä selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa

Erilainen oppija ammattiosaamisen näytöissä Tukitoimena voidaan valita sellainen työssäoppimis- ja näyttöpaikka joka mahdollistaa näytöstä suoriutumisen Rauhallisen ympäristön järjestäminen Työssäoppimispaikan valintaan liittyviä tekijöitä: työtehtävien laajuus ja vaativuus sekä työtahti ohjauksen saatavuus työpaikkaohjaajaan liittyvät tekijät työnjohdon asenne ja tuki työpaikan koko työpaikan asenne erilaisuutta kohtaan

Huomioitava myös Työpaikkaohjaajalle kerrottavista asioista sovitaan opiskelijan kanssa etukäteen. Työpaikkaohjaajalle annetaan opiskelijan oppimiseen, ominaisuuksiin, tietoihin ja taitoihin liittyvä tarpeellinen tieto. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työpaikkaohjaajalta vaaditaan erityistä paneutumista opiskelijan ohjaamiseen. Muut työntekijät

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija: näyttösuunnitelman laatiminen On suunnittelua siitä mitä työtä tai työtehtäviä tekemällä näyttö toteutetaan ja mitä osaamista työpaikalla on mahdollista näyttää oman tavoitetason mukaiset tehtävät, työpaikkakohtaiset työjärjestelyt ja aikataulut, näytön aikana tarvittavan tuen määrittely Näyttösuunnitelman tekeminen motivoi opiskelijaa – näyttö tulee konkreettisemmaksi Selkeyttää opiskelijalle, mitä osaamista arvioidaan ja mitä kriteerejä käytetään Opiskelija saa tietoa siitä mitä hänen pitää ammattiosaamisen näytössä näyttää Ohjaava opettaja voi auttaa opiskelijaa näyttösuunnitelman kirjoittamisessa jos opiskelija ei itse siihen pysty Näyttösuunnitelma voi olla myös suullinen

Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttö Yksilöllisen näytön suunnittelu ja toteutus eivät saa vaikuttaa näytön arvosanaa alentavasti Tarvittaessa näyttö voidaan tehdä pienemmissä osissa ja näytön sisältöä voidaan muokata Vaihtoehtoisilla tavoilla osaamisen näyttäminen esim. kirjallisen osan täydentäminen suullisesti Ajoitusta voidaan myös yksilöllistää: lisäaikaa oppimiseen ja näytön toteuttamiseen Arvioinnin kohteet ja kriteerit pysyvät samoina vaikka ammattiosaamisen näytön toteutusta yksilöllistetään.

Erilainen oppija näyttötutkinnoissa 1 Erilaisilla oppijoilla on samat ammattitaitovaatimukset näyttötutkinnoissa kuin muillakin näyttötutkinnon suorittajilla. Erilainen oppija osoittaa näyttötutkintojärjestelmässä osaamisensa tutkintotilaisuuksissa samalla tavalla kuin muutkin näyttötutkinnon suorittajat. Näyttötutkintoon hakeutumisvaiheessa tuen tarve tulee tunnistaa ja sen perusteella suunnitella tukitoimet yhdessä näyttötutkinnon järjestäjän, työelämän edustajan ja näyttötutkinnon suorittajan kanssa. Mikäli ilmenee, että hakijalle soveltuu paremmin jokin toinen tutkintomuoto, näyttötutkinnon järjestäjällä on ohjausvelvoite. Näyttötutkinto-opas, OPH 2007

Erilainen oppija näyttötutkinnossa 2 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on selvitettävä ja huomioitava henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet ja muut oppimiseen vaikuttavat asiat esim. apuvälineet. Näyttötutkinnon arvioijat on koulutettava erilaisen oppijan tutkintosuoritusten ohjaukseen, vastaanottamiseen sekä arviointiin. Näyttötutkintomestarin tehtävänä on toimia tiedonvälittäjänä. Näyttöympäristön ja -ajankohdan valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näyttöympäristöön on hyvä tutustua huolella etukäteen ennen tutkintosuorituksen alkamista. Näyttötutkinto-opas, OPH 2007

Erilainen oppija näyttötutkinnoissa 3 Tutkintovastaavan tulee huolehtia siitä, että kaikki sovitut valmistelut ovat kunnossa ja tehty. Tutkinnon suorittaja on saanut tarvittavat ohjeet ja ymmärtää ne. Ydintaitoja on tarpeeksi harjoiteltu. (valmentava koulutus) Tutkintotilaisuudessa voidaan tutkinnon perusteiden rajoissa antaa myös lisäaikaa näyttöympäristöön perehtymiseen, tehtävien suunnitteluun ja mahdollisiin kirjallisiin osuuksiin. Muuten käytännön tehtävät on suoritettava näyttötutkinnon perusteissa määritellyllä normaalilla työtehtävien vaatimalla joutuisuudella Näyttötutkinto-opas, OPH 2007

Kirjallisuus Frisk, T.2005. Työssäoppimisen käytäntöjä. Jokinen, A., Rentola, L. & Eskola, S. Psyykkistä tukea tarvitsevan opetus ja ohjaus ammatillisessa oppilaitoksessa. Lehtoranta, P. ja Reinola, O. 2007. Haastava nuori ammattia oppimassa. Mykrä, T. 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä. Näyttötutkinto-opas 2007. OPH. Pohjonen, P. 2005. Työssäoppiminen . Ammatillisen osaamisen perusta. Romppainen, B. 2005. Ohjauskeskustelu ohjattavan kasvun palveluksessa. Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Salmio, M-H. & Mäkelä, M. 2009. Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys. OPH. Miten ohjaat työssäoppijoita: Terttu projekteissa kehitetty koulutus- materiaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille. Valmis näyttöön –opas. Vehviläinen,J.2007. Venninen, T. 2004. Tunteet palautetilanteessa. Aikuiskasvatus 2: 118 – 127.