Johdatus viestintään, 1. luento: peruskäsitteet Leif Åberg syksy 2003

Suorittaminen Viestinnän peruskurssin luennot kirjallisuus kaikki tenttivät joulu- tai tammikuussa kirjallisuus pääaineopiskelijat: pienryhmissä sivuaineopiskelijat: tenteissä loka-, joulu- tai tammikuussa

Luentojen jaksotus 1 peruskäsitteet 17. 09. 2 viestintä on prosessi 24.09. 3 viestintä on merkityksen-antoa ja tulkintaa 01.10. 4 viestintä on yhteisyyttä 08.10. 5 keskinäisviestintä 15.10. 6 organisaatioviestintä 22.10. välitentti 29.10. 7 joukkoviestintä 05.11. 8 verkkoviestintä 12.11. viestinnän tulevaisuus 19.11. kooste 26.11. ei luentoa 03.12. lopputentti 10.12. rästitentti 08.01.2004

Kirjallisuus: 1.osa: Kunelius R: Viestinnän vallassa Åberg, L: Viestinnän johtaminen 2. osa: Herkman J: Audiovisuaalinen mediakulttuuri Veivo H ja Huttunen T: Semiotiikka - merkeistä mieleen ja kulttuuriin

Pääaineopiskelijoiden pienryhmät ongelmasuuntautuneen oppimisen (pbl) mallin mukaisia Pienryhmätyö alkaa tiistaina 23.09. kello 10 osoitteessa P720

Peruskäsitteet

Viestinnän käsitteen kehittyminen prosessimallit huomio viestinnän tapahtumassa lähettäjä - sanoma - kanava - vastaanottaja - palaute - häiriöt semioottis-kulttuuriset mallit huomio merkityksenannossa ja kulttuurisen yhteisyyden syntymisessä edellisten synteesi:

Yhteisiä elementtejä: vaihdanta lähettäjä (=käynnistäjä) vastaanottaja jokin joka siirtyy merkityksenanto kulttuurinen ja fyysinen konteksti

Viestintä prosessi, tapahtuma, jossa merkityksien antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen, sanomia välittävän verkoston kautta (Åberg L, Viestinnän johtaminen, 2000)

Mitä viestintä siis on? sanomien vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan kesken tietyssä kulttuurisessa ja fyysisessä kontekstissa nämä sanomat kantavat informaatiota merkityksien tuottamista, jakamista ja tulkintaa, siis sekä lähettäjä- että vastaanottajapäässä kulttuurisen yhteisyyden luomista Kaikki mallit voivat edelleen hyvin ja täydentävät toisiaan mainiosti. Prosessi tietenkin tarvitaan, mutta viestintä ei ole niin mekanistista kuin kenties aikoinaan ajateltiin. Jos haetaan kaikkien kolmen synteesiä, voitaneen viestintä määritellä näin: Viestintä on prosessi, jossa merkityksen antamisen kautta tulkitaan asioiden tilaa, ja jossa tämä tulkinta saatetaan muiden tietoisuuteen vuorovaikutteisen verkoston kautta ja jonka seurauksena vahvistetaan kulttuurista yhteisyyttä.

Viestinnän fysiologinen perusta sisäisviestintää (intracommunication) sisäisviestintä tarkastelee ihmisten sisäisiä prosesseja aistien ja aivojen toimintaa yksilödynaamisten tekijöiden kuten arvot, asenteet ja tarpeet vaikutuksia

Viestinnän fasettiteoria teoria tarkastelee aktiivista ja passiivista viestien käsittelyä linkittää sisäisviestinnän kognitiiviset prosessit ja semioosin, merkityksen antamisen

Aktiivinen ja passiivinen viestien käsittely ärsykkeitä ja viestejä käsitellään tietoisesti ärsykkeet kulkevat työmuistin kautta kognitiiviset prosessit aktivoituvat esim lukeminen, autonajo, keskittynyt kuuntelu passiivinen: ärsykkeitä ja viestejä ei käsitellä tietoisesti muistijäljet muodostuvat tiedostamatta esim taustakuuntelu, aistien rajatoiminnat, alitajuinen vaikuttaminen

Premissit eli lähtötekijät: 10 miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu aivosolut versovat: kukin voi kasvattaa 1000 - 2000 soluhaaraketta eli synapsia, jotka kytkeytyvät toisiinsa synapsit kytkevät aivosolun toisiin aivosoluihin tai muihin hermosoluihin ja siten aisteihin synaptiset kytkennät ovat joustavia ja nopeita

Premissit jatkuvat: viesteistä irtisaatu “informaatio” varastoituu aivosoluihin kemiallisina muistijälkinä aivojen käyttämät ärsykkeet ovat a) ulkoisia eli aistiperäisiä ja/tai b) sisäisiä eli ajattelussa käytettäviä, jo tallennettuja ärsykkeitä ja/tai c) satunnaismelua

Premissit jatkuvat ... ulkoiset ärsykkeet tulevat aistien kautta eri aisteista tulevat ärsykkeet ovat erilaisia jokainen ärsyketilanne on moniärsykkeinen hahmotamme ärsykkeitä eri voimalla: yksikanavaoletus aivojen eri osat ovat erikoistuneita

Fasetti moniulotteinen pinta tajunnassamme, joka koostuu mielikuvista eli assosiaatioista mielikuvat aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä fasetti koostuu ytimestä (primaari-assosiaatio) ja siihen kytkeytyvistä heikommista, ‘haaleammista’ muistijäljistä (sekundaari- jne -assosiaatiot, vrt. Umberto Econ juurakkomalli, edempänä) synonyymejä: solupopulaatio, skeema, kognitiivinen kartta

Ajattelu fasettien aktivaatiotapahtuma, jonka tuloksena syntyy ajatuksia, ideoita aktivoitumisen voivat laukaista ulkoiset tekijät tai oma ajattelumme esimerkkinä luova ajattelu: luovuus on vanhojen asioiden yhdistämistä uudella tavalla käytännössä: korvikeaistimus eli kvasireseptuaalinen kokemus (vrt merkityksenanto, edempänä)

Viestien käsittely fasettiteorian mukaan 1 kokonaisvaltainen tulkinta 2 yksinkertaistaminen eli redusointi 3 fasettien aktivoituminen 4 kiinnittyminen

1 Kokonaisvaltainen tulkinta ärsykkeitä ei pilkota atomistisesti osiin, vaan ne käsitellään holistisesti, ajatuskokonaisuuksina työmuistiin mahtuu kerrallaan 5-9 sanaa ajatuskokonaisuuden tulisi syntyä kahden työmuistillisen raameissa

Työ- ja kestomuisti Työmuisti eli pikamuisti pieni: 5-9 “sanaa” lyhytkestoinen: muutamasta sekunnista pariin minuuttiin funktionaalinen eli toiminnollinen Kestomuisti eli säil(i)ömuisti “ääretön”: 10-12 miljardia aivosolua, jotka eivät uusiudu pitkäkestoinen assosiatiivinen episodinen, tieto- ja ohjausmuisti

2 Yksinkertaistaminen ärsykevirta yksinkertaistetaan eli redusoidaan ennen kuin se aiheuttaa muuta henkistä toimintaa tätä yksinkertaistettua sanomaa verrataan kestomuistissa jo oleviin fasetteihin muuntuessaan ärsyke menettää osan tarkkuudestaan, mutta sen kiinnittyminen helpottuu

1 Kokonaisvaltainen tulkinta ja 2 Yksinkertaistaminen ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

3 Fasettien aktivoituminen ärsykevirta aktivoi jo olemassaolevia fasetteja uusi asia aktivoi useampia fasetteja kuin vanha, jo tuttu asia on helpompaa verrata ärsykkeitä fasetteihin kuin palauttaa fasetti mieleen ilman ärsykeympäristön tukea (liipasinvaikutus, trigger effect)

3 Fasettien aktivoituminen ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

4 Kiinnittyminen mieleenpainettavat tai mieleenpainuvat asiat kiinnittyvät aivosoluihin ja kytkeytyvät kestomuistissa jo oleviin muistijälkiin solupolkujen avulla tämä assosiatiivinen kytkentä linkkautuu niihin fasetteihin, joiden kautta ärsykkeille haettiin merkitystä

4a Aktiivinen kiinnittyminen ohjausmuisti: arvot, asenteet, normatiivinen tieto ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

4b Passiivinen kiinnittyminen ärsykkeet aistit hermo- radat työ- muisti kesto- muisti

Tehokas viestintä fasettiteoriaa soveltaen vaikuta kaikkien aistien kautta! synnytä korvike-elämyksiä! toista, sillä peitto kasvaa ja viestiin liittyy uusia, episodisia mielikuvia! ajattele empaattisesti! ole yllätyksellinen (-> semiotiikan paradigmaattiset valinnat)! älä anna liian valmiita ratkaisuja!

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN) yllätyksellinen Syntagmaattiset valinnat tavanomainen Paradigmaattiset valinnat

Esimerkkejä merkityksenannosta luennolla tarkasteltavat mainokset alitajuinen eli sublimaalinen vaikuttaminen: ärsykkeet ylittävät ärsytyskynnyksen mutta eivät tietoisesti erotuskynnystä esimerkkejä: hiljainen, tunnelmaa luova musiikki, kuvien nopea ristiinleikkaus, takistoskooppi