Korkeakouluopiskelutaidot 1.11.2010 Konstruktivistinen oppimiskäsitys, arvioinnin menetelmät ja osaamisanalyysit. Korkeakouluopiskelutaidot 1.11.2010

Oppiminen on tiedon yksilöllistä rakentamista Konstruktivistinen oppimiskäsitys – erityisesti aikuiskoulutuksessa ja nykyisin yleinen oppimiskäsitys Oppiminen on tiedon yksilöllistä rakentamista Yksilölliset tiedon rakentumisen prosessit Opettaja tukee ja kannustaa aktiiviseen tiedonhakuun, ajatteluun ja toimintaan Oppija on aktiivinen ja itseohjautuva Opettajan ja oppijan valmistamaa tai etsimää materiaalia

Opettajasta ohjaajaksi - Vastaanottajasta itseohjautuvaksi Traditionaalinen käsitys 1.Vastuu oppimisesta opettajilla 2.Opettaja sisällön asiantuntija 3.Oppijat passiivisia Konstruktivistinen käsitys 1. Vastuu oppimisesta oppijalla 2. Opettaja on (sisällön+) oppimisen asiantuntija 3. Oppiminen on konstruktiivinen prosessi

Opettajasta ohjaajaksi - Vastaanottajasta itseohjautuvaksi Traditionaalinen käsitys 4. Opettaja on asioiden esittelijä ja tiedon välittäjä 5. Oppijalla käytettävissään pääasiassa oppikirjoja ja muuta painettua materiaalia 6. Oppiminen tapahtuu pääasiassa luokassa Konstruktivistinen käsitys 4.Oppijat ovat aktiivisia 5. Oppijalla on käytettävissään uuden teknologian avulla valtava määrä informaatiota 6. Oppimisympäristö ulottuu luokan ulkopuolelle

Opettajasta ohjaajaksi - Vastaanottajasta itseohjautuvaksi Traditionaalinen käsitys 7. Oppija on informaation vastaanottaja 8. Opetuksen painopiste on oppijan yksilöllisissä tehtävissä ja saavutuksissa Konstruktivistinen käsitys 7. Oppija on luova ongelmaratkaisija ja informaation käyttäjä 8. Painotus ryhmän toiminnassa, ryhmäorientoituneissa oppimistoiminnoissa -> projektioppiminen (huom. yksilöohjaus, yksilölliset polut -> soveltaminen)

Reflektio Reflektiivinen, ’peilaava’, kriittinen ajattelu Itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen Asioiden katsomista uudesta näkökulmasta, uusi merkitys, toiminnan muutos Lukujärjestys / piilolukujärjestys, etäopinnot Itsereflektio => oman sisäisen toiminnan tiedostaminen ja tulkinta, omien intentioiden ymmärtämistä, etäisyyden ottamista ja tulkintaa => työkaluna esim. oppimispäiväkirja = portfolio

Itseohjautuvuus Itsensä hyväksymistä oppijana Suunnitelmallisuus Sisäinen motivaatio Avoimuus uusille kokemuksille Joustavuus Itsenäisyys Yhteistyökyky

Itseohjautuvuus => itseohjautuvuudesta autonomiaan eli tulla omatoimiseksi, omaperäiseksi ja emotionaalisesti ehjäksi ja tasapainoiseksi (vrt. taidealat)

Ajankäyttö Aika on oppimisen välttämätön edellytys = ei aikaa, ei oppimista Aikaa ajatteluun. Tehtävien tekeminen, kirjoittaminen ja lukeminen ovat oppimistyöhön sisältyviä ajattelun apuvälineitä Opintojen kuormittavuus = oppiaines + siihen käytettävä aika, jonka pitää olla realistinen opittavaan sisältöön nähden

Ajankäyttö Ylikuormittuminen = opittava aines ja epärealistinen aikavaraus opittavaan sisältöön Ylikuormittumisen kokemus ei aina synny todellisesta opiskeluun käytetystä ajasta Se voi syntyä oppimisympäristöstä, oppimishistoriasta, elämäntilanteesta, puutteellisesta lähtötasosta Ajan mitoitus => nyrkkisääntönä meillä lähiopetusjakson aika pitää käyttää etäopiskeluun

Arviointi Arviointia suoritetaan ominaisuuden, laadun tai kriteerin mukaan Portfolio-arviointi: oman toiminnan ja ammatillisuuden arviointia Sen kriteerit – ops, osaaminen, näytöt, työelämä Itsearviointi - reflektio, itsetuntemus, onko kykyä arvioida itseään? Vertaisarviointi, ryhmäarviointi, työelämäarvioija Arvioinnin auktorisointi

Arvioinnin menetelmiä Kuulustelut – kirjallinen kuulustelu/tentti (luentokuulustelu-kirjatentti) - suullinen tentti (esitys) - ryhmätentit (ryhmätyöt) Kirjalliset tehtävät – esseetyyppiset tehtävät (raportit, muistiot, tutkielmat, oppimispäiväkirjat, tarinat)

Portfolio Tässä kontekstissa portfolio = oman toiminnan ja ammatillisuuden kehittymisen työkalu, Mahara - ohjelma, jonne kootaan työnäytteitä (ja kirjallista itsearviota) koko opintojen ajan Osaamisnäyte työelämään ja ammatillisen kasvun väline matkalla ammatilliseen asiantuntijuuteen

Osaamisanalyysit Miellekartta (mind-map) – perustuu vapaan assosiaatioon Käsitekartta – asiaan liittyvien merkitysten ja suhteiden selvittäminen graafisesti SWOT – analyysi Pätevyyden inventaario – tieto, taito, kokemus, suhdeverkot ja yhdistävänä tekijänä psyykkinen ja fyysinen energia

Aikuiskoulutuksen erityispiirteitä ( andragogiikka ) Elämäntilanteen sopivuus opiskeluun Minäkuva, minäkuvan muutos -> itsenäisempi, itseohjautuvampi Aikuisten oppimisen nivoutuminen tehtäviin, jotka liittyvät heidän rooleihinsa ja ikäänsä Aikuisten oppimisen motivaatioon vaikuttaa opitun sovellusarvo + ongelmaratkaisut

Ja muista myös Ei-oppiminen (Torjuva oppiminen) Uusintava oppiminen (Toistava oppiminen) Reflektoiva oppiminen (Kyselevä oppiminen) Uudistava oppiminen (Oivaltava oppiminen) Tutkiva oppiminen – ongelmien ohjaama prosessi, ei ainoastaan tietojen lisääntymistä, vaan myös yksilön tapa hahmottaa maailmaa muuttuu Yhteisöllinen oppiminen –opiskelijat osaavat erilaisia asioita ja heillä on opittavaa toisiltaan

Itsetuntemus Meyers – Briggs testi – psykolooginen tyyppi – indikaattori Audiitiivinen-Visuaalinen-Kinesteettinen -oppimistyyli