EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA TÄYDENTÄMISEN MAHDOLLISUUDET MUUTTUVASSA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Päätöksenteko ja demokratia -työryhmä 30.10.2006 Aimo Ryynänen Aimo Ryynänen 30.10.2006

ESITYKSEN SISÄLTÖ Kunta- ja palvelurakennehankkeen taustaa Itsehallintoperiaatteen reunaehto: miten kansanvaltaisuusvaatimus toteutuisi Luottamushenkilön rooli uudessa todellisuudessa Vaihtoehtoisia tapoja ja ideoita Kansalaisen oman vastuun säilyminen Avoimia kysymyksiä Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS TARPEELLISUUS? Kunnallisen itsehallinnon suuri yhteiskunnallinen merkitys – siksi sen vastattava ajan haasteisiin ja tarpeisiin Vrt. vapaakuntakokeilu 1980-luvun lopusta: käynnisti kunnissa laajan omavastuisen uudistamisen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella jo nyt sama vaikutus Aimo Ryynänen 30.10.2006

MITEN TÄHÄN ON TULTU? 1970-luvulla tavoiteltiin läänejä (Päijät-Hämeen lääni, Kainuun lääni ym.) 1990-luvulla syntyi ”seutukunta” 2000-luvulla ”aluekuntaan” tai peräti yhteen kuntaan? Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS: MITEN TAVOITTEISTA KEINOIHIN? Laaja yksimielisyys: jotain tehtävä Keinoista, lääkkeistä erilainen käsitys Valtio: kuntarakenne uudistettava Kunnat: rahoitusperiaate toteutettava Konkreettisten ratkaisujen saavuttamisen ongelma: ”Piru pesii yksityiskohdissa” Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS: REUNAEHTOJA Paikallisen itsehallinnon peruskirja 3-art. 1. kappale (Euroopan neuvosto): ”Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.” Peruskirjan 4-art. 3. kappale: ”Julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS REUNAEHTOJA Euroopan neuvoston suositus 66(1999) alueelliseksi demokratiaksi Suomessa Kuntien välinen yhteistyön monimutkainen muoto ei vaikuta vakaalta eikä kestävältä Lisättävä asteittain maakuntien liittojen roolia ja vastuuta Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA-JA PALVELURAKENNEUUDISTUS: REUNAEHTOJA Mallien arvioinnin tärkeä ulottuvuus: Reformeissa ei riitä pelkästään niiden luonnosteleminen, vaan myös niiden todellinen toteuttaminen – täytäntöönpano-ongelmat ovat rakennereformeissa erityisen suuret. Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTIEN ”TYHJENTÄMISEN” ONGELMA Itsehallinnon perusteisiin kuuluu periaate, että kuntien päätösvalta viime kädessä kuuluu kuntien jäsenten suorilla vaaleilla valitsemille toimielimille Kuntien tehtäviin kuuluvien asioiden siirtäminen ylikunnallisille yksiköille heikentää tätä Perustuslakivaliokunnan lausunnot 32/2001 vp ja 11a/2002 vp Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS PERUSTUSLAILLINEN REUNAEHTO ”Ehdotetun uudistuksen takia on aiheellista kiinnittää huomiota siihen kehitykseen, joka seuraa erillisin toimin vähittäin toteutettavista, kuntien tehtäviin kuuluvien asioiden siirtämisestä ylikunnallisille yksiköille. --- Edessä voi olla tilanne, jossa ei enää hyvin toteudu se itsehallinnon perusteisiin kuuluva periaate, että kuntien päätösvalta viime kädessä kuuluu kuntien jäsenten suorilla vaaleilla valitsemille toimielimille.” Perustuslakivaliokunnan lausunto 32/2001 vp. Aimo Ryynänen 30.10.2006

KUNNAT ”TYHJENTYMÄSSÄ” TEHTÄVISTÄ? Sosiaali- ja terveysasiat, elinkeinopolitiikka, ammatillinen koulutus jne. aluetasolla Kansalaisten itsehallinnosta virkamieshallintoon? Kunnallisvaaleilla ei voi vaikuttaa asioihin? Aimo Ryynänen 30.10.2006

KAKSIPORTAINEN KUNTAJÄRJESTELMÄ PÄIJÄT-HÄMEESEEN? Maakunta ja ”peruskunta” kuntia Maakunnan vastuulle maakunnan kuntayhtymien toiminta Maakunnalla ja ”peruskunnalla” yhteiset kuntaverot Maakunnan ja ”peruskuntien” valtuustot valittaisiin samalla kertaa kunnallisvaaleissa Kansainvälinen malli Suomessa ideointi: Toivo Pihlajaniemi: Kuntarakenne murroksessa (www.kaks.fi) Aimo Ryynänen 30.10.2006

OPPIA KONSERNIHALLINNOSTA? Koska tilaajien (lautakuntien) on voitava toimia varsin itsenäisesti, heikkenee valtuuston asema väistämättä. Valtuusto olisi siksi luontevaa ymmärtää yhtiökokoukseksi, joka kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa. Kuntien saavutukset eivät selity valtuustojen ideoilla. Olennaista kunnanjohtajan ja hallituksen yhteistyö. Nykyinen järjestelmämme ei ole otollinen rationaalisuudelle eikä innovatiivisuudelle. Risto Harisalo: Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta. HS 26.1.2006 Aimo Ryynänen 30.10.2006

SUURKUNTA RATKAISU? Pienessä kunnassa niiden asioiden määrä, joihin voidaan itse vaikuttaa on pieni - näennäisitsehallintoa Suuressa kunnassa kansalaisten etäisyys asioiden hoitoon kasvaa - vieraantumisongelma Aimo Ryynänen 30.10.2006

KAKSI LINJAVALINNAN SUUNTAA Haluammeko tehokkaan teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä? Haluammeko ”ihmisen mittaisia”, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia? Aimo Ryynänen 30.10.2006

Kunnallisen toiminnan perusta asukkaiden itsehallinto Asukkaiden itsehallinto edellyttää kansanvaltaisuusvaatimusta Perustuslain 121 § ja kuntalain 1 § Kun kunnallisen demokratianlähtökohdan muodostavat kunnan asukkaat, kuntalaki ja muukin lainsäädäntö pyrkii mahdollistamaan niin osallistumisen kuin vaikuttamisen. Aimo Ryynänen 30.10.2006

Osallistuminen perusoikeus (Perustuslain 2.2 §) ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.” Perustuslaki eräänlaisena lakien lakina asettaa näin vaatimuksen paitsi lainsäätäjälle itselleen, myös hallinnolle edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista Aimo Ryynänen 30.10.2006

LUOTTAMUSHENKILÖ UUDESSA TILANTEESSA Toteutuvatko roolit: edustaja, päättäjä, poliitikko? Onko muita rooleja? Aimo Ryynänen 30.10.2006

MIHIN LUOTTAMUSHENKILÖN VAIKUTUSVALTA KATOSI? Viranhaltijakunnan kasvu Delegointi Uusi julkisjohtamisoppi: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten teosta Perusoikeussääntely: normien lisääntyminen 90-luvun lopulta Hallintotuomioistuinten rooli EU: kilpailuttamisvaatimus Asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta – ”Poliitikko joutuu ajattelemaan seuraavia vaaleja” Aimo Ryynänen 30.10.2006

MISTÄ ORIMATTILA VUONNA 2007 PÄÄTTÄÄ? KuntaL 1.3 § Toiminnastaan, politiikastaan Omasta edunvalvonnasta Maankäytön suunnittelusta Lupajärjestelmästä Omasta tulopohjasta Sosiaali- ja terveyspolitiikasta Opetuksesta, kulttuurista Päivähoidosta Investoinneista, rakentamisesta Yleisen toimialan mukaan muustakin Aimo Ryynänen 30.10.2006

KANSALAISIDENTITEETTI: POLIITTINEN MONITASOIDENTITEETTI PAIKALLINEN ALUEELLINEN KANSALLINEN EUROOPPALAI-NEN Aimo Ryynänen 30.10.2006

EUROOPPALAISIA SUUNTAVIITTOJA Subsidiariteetti Kansalais-läheisyys Regionalismi Federalismi Oikeusvaltio Aimo Ryynänen 30.10.2006

Subsidiariteettiperiaate Aimo Ryynänen 30.10.2006

Kunnallisen itsehallinnon arvo ja merkitys Osallisuuden, kiinnittymisen kannalta: luo edellytyksiä kansalaisten sitoutumiseen, laajat kontaktipinnat valitsijoiden ja valittujen kesken, valvonnan, tietoa, sekä poliittisia tehtäviä, jotka houkuttavat Läheisyyden kannalta: tarjoaa erilaisiin olosuhteisiin soveltuvan tavan asioidenhoitoon, prioriteettien asettamismahdollisuudet, joustavuuden ja moninaisuuden kehittämisen Kokonaisnäkemyksen kannalta: tarjoaa mahdollisuuden päätöksenteon ja talouden asettamien rajojen välisen suhteen ymmärtämiseen Goda argument för kommunal och regional självstyrelse (2004) Aimo Ryynänen 30.10.2006

Kuntalain säännös Kuntalain 27 §:ssä vastuu on osoitettu valtuustolle: ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

Hallintolain (434/2003) 41 § velvoite - ”Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.” - Velvollisuus on siis osoitettu viranomaiselle, joka voi kunnassa olla muukin kuin valtuusto. Aimo Ryynänen 30.10.2006

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnasta vuonna 2001 ”Osallistuvan kansalaistoiminnan edellytyksenä on käytännössä, että julkinen valta tiedottaa asioista riittävän aktiivisesti ja avoimesti. Erityisen tärkeätä tämä on silloin, kun kysymys on ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin vaikuttavien hankkeiden valmistelusta. Niillä tahoilla, joita valmisteltavat hankkeet koskevat, on oikeus tulla hankkeiden johdosta kuulluiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen on tärkeätä myös sen vuoksi, että kansalaiset voisivat arvioida hankkeiden todennäköisiä vaikutuksia omaan toimintaansa.” Aimo Ryynänen 30.10.2006

Hyvinvointivaltio ”laihan valtion” kautta ”aktivoivaksi valtioksi” ”Aktivoivan valtion” tavoite: mahdollisimman monet kansalaiset ottavat myötä- ja omavastuuta ja vaikuttavat kunnassaan aktiivisesti toteuttamalla palveluja ja muotoilemalla elinolosuhteita. Susanne Baer: ”Der Bürger” im Verwaltungsrecht. Tübingen 2006. Aimo Ryynänen 30.10.2006

Kansalaiset ”aktivoivassa valtiossa” Kansalaiset ovat asiakkaita Sen ohella he ovat itse muotoilemassa julkista toimintaa Lisäksi he voivat kontrolloida julkista toimintaa Lisäksi he voivat myös itse suorittaa näitä tehtäviä Aimo Ryynänen 30.10.2006

Taloudellinen edistys ja kansalaisyhteiskuntakehitys ”Yleisesti voidaan väittää, että ne alueet ja kaupungit, joilla on vahvat osallistuvan yhteiskuntaelämän perinteet, hyvin toimivat poliittiset ja hallinnolliset instituutiot sekä kehittynyt kansalaisyhteiskunta, ovat myös taloudellisesti edistyneimpiä.” EU:n Alueiden komitean julkaisu: Alue- ja paikallisdemokratia Euroopan unionissa, 1999. Aimo Ryynänen 30.10.2006

Avoimia kysymyksiä Toimivan vuorovaikutuskulttuurin aikaansaaminen Kunnan asukkaiden kiinnostus yleensä (”informaatioparadoksi”) Kansalaisvaikuttamisen uhkia: kunnan toiminnan virkamiesvetoisuus, toimintojen pirstoutuminen, läpinäkymättömyys Edustuksellisen ja suoran demokratian yhteensovittaminen Aimo Ryynänen 30.10.2006

KESKUSTELUKYSYMYKSIÄ Miten koordinointi eri itsenäisten toimijoiden kesken (LAKES, sote-piiri jne.)? Tarvitaanko yhtenäistä kunnallispolitiikkaa kuntien oman toimivallan alueella? Seudullisen identiteetin tarve? Päättäjien tunnettuus seudullisesti (kasvotus)? Seutupormestari? Aimo Ryynänen 30.10.2006

Kuntien yhdistämisen kiireellisyys ”Koska edellä todetuista syistä kysymyksessä olevaa uudistusta on monelta kannalta pidettävä kiireellisenä ja koska siitä, että se voisi toteutua kunnallisen vaalikauden vaihtuessa, on ilmeistä etua, olisi pyrittävä siihen, että kuntien yhdistäminen ja kuntaryhmien muodostaminen voisi niin monessa tapauksessa kuin suinkin tapahtua jo vuoden 1969 alusta, ja sovittamaan uudistuksen valmisteluun kuuluvat toimenpiteet sen mukaan.” Pienkuntakomitean mietintö 1965 Aimo Ryynänen 30.10.2006

Aimo Ryynänen 30.10.2006