A. Ryynänen 20091 KUNNALLISOIKEUDEN AJANKOHTAISKYSYMYKSIÄ Professori Aimo Ryynänen, Tampereen yliopisto Luentosarja Lapin yliopistossa, Rovaniemi 17.-18.9.2009.

Esitys aiheesta: "A. Ryynänen 20091 KUNNALLISOIKEUDEN AJANKOHTAISKYSYMYKSIÄ Professori Aimo Ryynänen, Tampereen yliopisto Luentosarja Lapin yliopistossa, Rovaniemi 17.-18.9.2009."— Esityksen transkriptio:

1 A. Ryynänen 20091 KUNNALLISOIKEUDEN AJANKOHTAISKYSYMYKSIÄ Professori Aimo Ryynänen, Tampereen yliopisto Luentosarja Lapin yliopistossa, Rovaniemi 17.-18.9.2009

2 A. Ryynänen 20092 LUENTOSARJAN SISÄLTÖ Perustuslaki ja itsehallinto Paikallishallinnon ja aluehallinnon eurooppalaisia tuulia Ns. PARAS-hanke ja sen tulevaisuus Ajankohtaisia kunnallishallinnon oikeuskysymyksiä

3 A. Ryynänen 20093 KUNNALLISOIKEUDEN SISÄLTÖ ”Kunnallisoikeus on osa hallinto-oikeudesta. Se käsittää kuntien ja muiden kunnallisten yhdyskuntien asemaa, järjestysmuotoa ja toimintaa sekä valvontaa koskevat säädökset ja tavanomaisen oikeuden.” Hannus: Kunnallisoikeuden pääpiirteet, 1978 ”Kunnallisoikeudella tarkoitetaan siten tässä kirjassa perinteisestä oikeusalajaosta riippumatta koko sitä oikeusjärjestelmää, joka vaikuttaa kuntien olemassaoloon, itsehallinnolliseen asemaan, poliittiseen ja hallinnolliseen organisaatioon, toimintakykyyn ja toiminnan järjestelyihin, tehtäviin, talouteen ja muihin kunnallisen itsehallinnon kannalta relevantteihin olosuhteisiin. Kunnallisoikeus on tässä katsannossa funktionaalinen, kaikki oikeudenalat kattava ja tutkimuksen ja opetuksen tämän päivän tarpeisiin sovitettu kokonaiskäsite, jossa oikeutta tarkastellaan kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta.” Heuru – Mennola – Ryynänen: Kunta. Kunnallisen itsehallinnon perusteet, 2008.

4 A. Ryynänen 20094 KUNNALLISOIKEUDEN MUUTOKSESSA OLEVA KENTTÄ Eurooppaoikeus: kunnallisen itsehallinnon liikkuma-ala (hankintasäännökset, kilpailuttamisvaatimus…) Euroopan neuvoston itsehallintoa ja demokratiaa koskevat kannanotot ja seuranta Valtion hankkeet: kuntarakenne, palvelutuotannon uusrakenne, aluekeskusohjelma, seutu-hanke, Kainuun maakuntahallintokokeilu, kansalaisvaikuttamisohjelma, kuntakonsernia koskeva sääntely…

5 A. Ryynänen 20095 HISTORIALLISEN PERSPEKTIIVIN TÄRKEYS – KRIITTISYYTTÄ PÄIVÄKOHTAISIIN ILMIÖIHIN Presidentti Kekkonen 1965: kunnallisverotusoikeus pois kunnilta SM:n selvitysmies 2005: verotusoikeus pois kunnilta maakuntatasolle SDP:n puheenjohtaja 2005: laajaan verotusoikeuteen, kunnallisverotuksella katettava kaikki kunnan menot Pois verotusoikeus Verotusoikeus maakuntatasolle Verotuloilla katettava kaikki menot

6 A. Ryynänen 20096 Reformit ja historia: ”Olemassa olevaa on kehitettävä menneestä, jotta sille voidaan antaa takuu kestävyydestä tulevaisuudessa.” Kunnallisen itsehallinnon ”isä”, vapaaherra vom Stein 250 vuotta vom Steinin syntymästä 2007

7 A. Ryynänen 20097 KUNNALLINEN ITSEHALLINTO: NOSTALGISLEIMAINEN JÄÄNNE VAI HYVINVOINTIVALTION AVAINTOIMIJA JA DEMOKRATIAN PERUSTA? IDEA IDEOLOGIA TODELLISUUS

8 A. Ryynänen 20098 Vapaaherra vom Stein: kunnallisen itsehallinnon ”isä” Vom Steinin syntymästä toissa vuonna 250 vuotta Monet tuolloin herätteenä olleet kysymykset edelleen ajankohtaisia, aivan toisena aikana Sellaisia ovat valtion uuden roolin löytäminen, vapauden ja vastuun suhde sekä kansalaisten mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisönsä asioiden hoitoon. Vom Steinin vastaus oli kunnallisen itsehallinnon muodossa tapahtuva yhteiselämä.

9 A. Ryynänen 20099 KUNNALLINEN ITSEHALLINTO VALTIOLLISTA VIISAUTTA ”Kokemuksen luulisi opettaneen, että ihmiset panevat mitä suurinta painoa siihen, että saavat itse järjestää ne yhteiskunnalliset muodot, joihin heidän pitää alistua. Tarjottakoon kansalle, joka on kehittynyt jonkinmoiseen valtiollisen tietoisuuden tilaan, hallitus, joka ei ole minkään valvonnan alainen ja josta ei kansalle koidu pienimpiäkään kulunkeja – niin se sittenkin valitsee kaikkein suurimpia kustannuksia vaativan hallituksen, jonka muodon se saa itse määrätä, puhumattakaan semmoisesta hallituksesta, jonka se on itse itselleen antanut. Juuri tältä katsantokannalta on mahdollisimman itsenäisen kunnallislaitoksen suosiminen suurta valtiollista viisautta.” J. V. Snellman 1860

10 A. Ryynänen 200910 KUNNALLINEN ITSEHALLINTO Perustuslain 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto. Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. ---

11 A. Ryynänen 200911 KUNNALLISEN ITSEHALLINNON ARVO JA MERKITYS Osallisuuden, kiinnittymisen kannalta: luo edellytyksiä kansalaisten sitoutumiseen, laajat kontaktipinnat valitsijoiden ja valittujen kesken, valvonnan, tietoa, sekä poliittisia tehtäviä, jotka houkuttavat Läheisyyden kannalta: tarjoaa erilaisiin olosuhteisiin soveltuvan tavan asioidenhoitoon, prioriteettien asettamismahdollisuudet, joustavuuden ja moninaisuuden kehittämisen Kokonaisnäkemyksen kannalta: tarjoaa mahdollisuuden päätöksenteon ja talouden asettamien rajojen välisen suhteen ymmärtämiseen Goda argument för kommunal och regional självstyrelse (2004)

12 A. Ryynänen 200912 KUNNALLINEN ITSEHALLINTO: DELEGOITUA VALTIONHALLINTOA VAI ”ALKUPERÄISTÄ” Perinteinen käsitys (Ståhlberg, Ikkala): kuntien valta on valtion vallasta johdettua Delegointikonstruktion kritiikki (Makkonen) Itsehallinnon ”Janus-kasvot” – dualistinen tehtäväkäsitys Itsehallinto: vain ”hallintoa”? Lainsäätäjän vapautta korostanut itsehallintokäsitys (Niemivuo) Oikeusvaltiollinen itsehallintonäkemys (Mäenpää) Näkemys itsehallinnon suojasta: institutionaalinen suoja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja: rajat lainsäätäjälle itsehallinnosta määräämisessä

13 A. Ryynänen 200913 Perusoikeusuudistus ja rahoitusperiaate PeVM 25/1994 vp “Nimenomaan kuntien perustuslaissa turvatusta itsehallinnosta käsin valiokunta yhtyy esityksen perusteluista ilmenevään ajatteluun. Kunnille perusoikeusuudistuksesta mahdollisesti aiheutuvista uusista tehtävistä ja velvoitteista on säädettävä lailla. Tehtävistä säädettäessä on myös huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Valtio ei voi vapautua jonkin oikeuden toteuttamisvastuustaan pelkästään siirtämällä lailla tätä tarkoittavia tehtäviä kunnille. Perusoikeussäännökset eivät siten itsessään voi määrittää sitä, miten kustannustenjako valtion ja kuntien välillä toteutetaan.”

14 A. Ryynänen 200914 KUNNALLISEN ITSEHALLINNON TULEVAISUUDEN TIENRISTEYKSIÄ Ns. PARAS: suuriin kuntiin – vain 2 poliittista tasoa Riittävä vapaa harkintavalta ja yleistoimiala Rahoitusperiaate Edustuksellinen demokratia ensisijaisena muotona Hahmotettavissa oleva kuntakonserni Yhdenmukaisuus Maakunnallisen demokratian vahvistamisvaatimus Lakisääteisen tehtäväalueen kasvaminen Tehtävien karsinta Suorien vaikuttamiskeinojen vahvistamistarve Pirstoutuva kuntayhteisö (verkosto) Eriytyvä kuntalaitos

15 A. Ryynänen 200915 KUNNAN MERKITYS ”Democracy begins in the towns and villages of Europe. There is no democracy without local democracy.” Giovanni Di Stasi, Past President of the Congress (Council of Europe)

16 A. Ryynänen 200916 DEMOKRATIA MERKITSEE VASTUUNOTTOA Kunnallisen itsehallinnon idea: kaikilla yhteinen vastuu asuinpaikkakuntansa kehityksestä ja hyvinvoinnin turvaamisesta Katselijademokratialla tai pelkällä virkamieshallinnolla ei tätä toteuta

17 A. Ryynänen 200917 TOTEUTUUKO ITSEHALLINNON IDEA ENÄÄ? Vieraantumiskehitys Julkisen toiminnan erikoistuminen (ammatillistuminen) Läpinäkymättömyys Etäisyys kansalaisen ja julkisen vallan välillä kasvanut (tehtävien siirtyminen ns. peruskunnasta alueelliselle tasolle)

18 A. Ryynänen 200918 MIHIN LUOTTAMUSHENKILÖN VAIKUTUSVALTA KATOSI? Viranhaltijakunnan kasvu Delegointi Uusi julkisjohtamisoppi: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten teosta Perusoikeussääntely: normien lisääntyminen 90-luvun lopulta Hallintotuomioistuinten rooli EU: kilpailuttamisvaatimus Asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta

19 A. Ryynänen 200919 ”INFORMAATIOPARADOKSI” JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN

20 A. Ryynänen 200920 YLIKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON KANSANVALTAISUUS ”Sairaalakuntainliitossa on kyllä kuntien miehet mukana päättämässä, mutta kuka siellä päättää. Siellä päättävät lääkäri ja taloudenhoitaja. Ja senvuoksi mitään varsinaista itsehallintoa tämä nykyinen sekasysteemi ei merkitse.” Urho Kekkonen, haastattelu Suomen Kunnallislehdessä 7/1972

21 A. Ryynänen 200921 AJATTELUN MUUTOS

22 A. Ryynänen 200922 EUROOPPALAISIA SUUNTAVIITTOJA Subsidiariteetti Kansalaisläheisyys Regionalismi Federalismi Oikeusvaltio

23 A. Ryynänen 200923 EUROOPAN NEUVOSTO Pyrkiessään päämääräänsä ”lisäämään yhtenäisyyttä sen jäsenvaltioiden välillä sellaisten ihanteiden ja periaatteiden turvaamiseksi ja toteuttamiseksi, jotka ovat niiden yhteistä perintöä”, Euroopan neuvosto on määritellyt eurooppalaiset standardit toimivaltansa pääalueille, joita ovat demokratia, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kulttuuri.

24 A. Ryynänen 200924 EUROOPAN NEUVOSTON ROOLI PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN ITSEHALLINNON VAHVISTAJANA Paikallisen itsehallinnon peruskirja 1985 Muita peruskirjoja (esim. palvelujen käyttäjien asemasta, nuorten osallistumisesta, suorasta demokratiasta) Alueellisen itsehallinnon peruskirjahanke, julistus asiasta 2005 Jäsenvaltioiden itsehallinnon tilaa koskevat arviot (Suomen aluehallinnosta v. 1999)

25 A. Ryynänen 200925 EUROOPAN KUNTAJÄRJESTELMÄT ”North Middle European -ryhmä”: Saksa, Skandinavian maat (poliittisesti ja toiminnallisesti vahvat kunnat) ”Franco-ryhmä”: esim. Ranska (poliittisesti vahvat, mutta toiminnallisesti heikot kunnat) ”Anglo-ryhmä”: esim. Iso-Britannia (poliittisesti ja toiminnallisesti heikko ”local government”)

26 A. Ryynänen 200926 ITSEHALLINNON EUROOPPALAINEN SISÄLTÖ Paikallisen itsehallinnon peruskirja 3-art. 1. kappale (Euroopan neuvosto): ”Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.” Peruskirjan 4-art. 3. kappale: ”Julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten.”

27 A. Ryynänen 200927 SUBSIDIARITEETTI / LÄHEISYYSPERIAATE Paikallisen itsehallinnon peruskirjan 4-artiklan 3. kappale: Julkisista tehtävistä tulee yleensä ensisijaisesti huolehtia kansalaista lähinnä olevien viranomaisten.

28 A. Ryynänen 200928 Hyvinvointivaltio ”laihan valtion” kautta ”aktivoivaksi valtioksi” ”Aktivoivan valtion” tavoite: mahdollisimman monet kansalaiset ottavat myötä- ja omavastuuta ja vaikuttavat kunnassaan aktiivisesti toteuttamalla palveluja ja muotoilemalla elinolosuhteita. Susanne Baer: ”Der Bürger” im Verwaltungsrecht. Tübingen 2006.

29 A. Ryynänen 200929 KANSALAISIDENTITEETTI: POLIITTINEN MONITASOIDENTITEETTI PAIKALLINEN ALUEELLINEN KANSALLINEN EUROOPPALAI- NEN

30 A. Ryynänen 200930 Menestyksekkään politiikan edellytys Demokraattinen legitiimiys: Kansalaisten on päästävä osallistumaan päättäjien valintaan, pystyttävä asianomaisilla mekanismeilla vaikuttamaan paikallis- ja aluetason päätöksentekoon myös vaalien välisinä aikoina ja tunnettava itsensä osaksi rakenteita, joilla demokraattinen yhteisö itseään toteuttaa. EU:n Alueiden komitean ensimmäinen konferenssi kansalaisläheisyydestä (Salamanca 21.-22.6.2001, loppujulistus)

31 A. Ryynänen 200931 TALOUDELLINEN EDISTYNEISYYS JA KANSALAISYHTEISKUNTA ”Yleisesti voidaan väittää, että ne alueet ja kaupungit, joilla on vahvat osallistuvan yhteiskuntaelämän perinteet, hyvin toimivat poliittiset ja hallinnolliset instituutiot sekä kehittynyt kansalaisyhteiskunta, ovat myös taloudellisesti edistyneimpiä.” EU:n Alueiden komitean julkaisu: Alue- ja paikallisdemokratia Euroopan unionissa, 1999.

32 A. Ryynänen 200932 31 eurooppalaisen valtion demokratiatila Etujoukko: Liechtenstein, Sveitsi Demokratiat: Italia, Slovenia, Liettua, Irlanti, Tanska, Latvia, Slovakia, Alankomaat Varovaiset: Ranska, Espanja, Itävalta, Ruotsi, Norja, Unkari Pelokkaat: Iso-Britannia, Suomi, Viro, Belgia, Islanti, Luxemburg, Saksa, Kreikka, Tshekin tasavalta Toivottomat: Romania, Portugali Peräpää: Kypros, Turkki www.iri-europe.org

33 A. Ryynänen 200933 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEITA? Delegoinnin aste – valtuuston päätösvallan turvaaminen Pormestarin valinta (suora vaali) Vaalioikeuden täydentäminen äänioikeudella: aloiteoikeus ja kansanäänestyksen tuloksen sitovuus ”Toisen asteen kunnan” tehtävien (kuntayhtymät, yhteistoiminta) kokoaminen ja kansanvaltainen vastuuttaminen 16-vuotiaiden äänioikeus Vapaaehtoistyön esteiden poisto

34 A. Ryynänen 200934 DEMOKRATIA KASVAA ALHAALTA YLÖS Historia on osoittanut, että kansanvalta ei suinkaan ole hallitsijoiden lahja hallittavalle kansalle, vaan se on kansan itsensä pitänyt hankkia. Siksi se ei myöskään voi toteutua ylhäältä ohjattuna, vaan ”alhaalta”. Myöskään kansanvallan vahvistamista edelleen ei ole mahdollista määrätä pelkästään ylhäältä käsin, vaan se on saavutettavissa pelkästään kansalaisten itsensä aktiivisuuden ja kytkeytymisen kautta. Ekkehart Stein 2007

35 A. Ryynänen 200935 2000-luvun kunta Kunnalla kaksi funktiota: yhteisö ja palveluista vastaaminen Toista ei voi painottaa sivuuttamalla toinen Erilaisuuden salliminen: samoihin tavoitteisiin päästään eri keinoin (verkottuminen yhteistyöllä muiden kuntien, muiden toimijoiden, järjestöjen ja kansalaisten kanssa) Tarvitaan joustavuutta, yhteistyökykyä, kumppanuutta, kuntaidentiteettiä

36 A. Ryynänen 200936 Euroopan neuvoston suositus 66 (1999) alueelliseksi demokratiaksi Suomessa ”8.2 alueviranomaisia koskevan lainsäädännön ja käytännön osalta a. panee merkille, ettei Suomessa ole vielä sellaista alueellista itsehallintoa, joka ’tarkoittaa kunkin valtion laajimpien alueviranomaisten, joilla on vaaleilla valitut elimet, jotka sijoittuvat hallinnollisesti keskushallinnon ja paikallisviranomaisten välille ja joilla on oikeus itsenäiseen järjestäytymiseen tai normaalisti keskushallintoon rinnastettavaan tyyppiin, oikeutta ja kelpoisuutta hoitaa omalla vastuullaan ja niiden väestön etujen mukaisesti huomattavaa osaa julkisista asioista läheisyysperiaatteen mukaisesti’ (Euroopan alueellisen itsehallinnon peruskirjaluonnoksen 3 artikla, 1 kohta);” ”e. katsoo lisäksi, että Suomen alueelliset elimet, jotka ovat nykyään kuntien välisen yhteistyön monimutkainen muoto, voidaan myös nähdä edellä a kohdassa määriteltynä aluehallinnon muotona, jonka kehitys on vasta alussa;” ”8.4 on edelleen sitä mieltä, ettei kyseinen järjestelmä vaikuta vakaalta eikä kestävältä…” ”8.5 pyytää Suomen hallitusta ja eduskuntaa … b. lisäämään asteittain maakuntien liittojen roolia ja vastuuta; c. olemaan tulevaisuudessa, siinä tapauksessa, että laissa tai perustuslaissa maakuntien liitoille säädettyjen tehtävien laajuus ja tärkeys niin edellyttävät, vahvistamaan maakuntien liittojen demokraattista legitimiteettiä niin, että kansalaiset voivat valita ne suorilla vaaleilla.”

37 A. Ryynänen 200937 YHTENÄISVALTIO - FEDERALISMI ”Lokalt folkstyre i verklig mening har aldrig existerat i Sverige. Vi svenskar har liksom aldrig erkänt eller satt vår tillit till kommuner som självständiga politiska samfälligheter. Har vi känt oss tryggare i kungamaktens och centralmaktens famn? Om vi vill ha ökad kommunal självstyrelse, det vill säga mer självständiga kommuner, måste en kraftfullare rättslig kompetens tillföras kommunerna. Det betyder dock att vi måste bryta med, eller åtminstone kraftigt modifiera, den enhetsstatliga integrationismens politiska filosofi och tradition.” Lokal demokrati. Möjlighet eller hot? En idéskrift om den kommunala självstyrelsen (Svenska Kommunförbundet 1995)

38 A. Ryynänen 200938 FEDERALISMI VALTION ORGANISAATIOPERIAATTEENA Kansalainen kuuluu samanaikaisesti useampaan alueyhteisöön Kukin valtiollinen taso päättää subsidiariteettiperiaatteen mukaisesti autonomisesti tietyistä tehtävistä Tietyt tehtävät hoidetaan hajautetusti, tietyt keskitetysti Yksittäiset alueyhteisöt ovat keskenään kilpailussa Ylempi taso huolehtii siitä, että alueyhteisöillä säilyy keskenään yhteenkuuluvuus (koheesio) Alueyhteisöt osallistuvat ylemmän tason tahdonmuodostukseen

39 A. Ryynänen 200939 KANSALAISLÄHTÖISEN KUNNALLISHALLINNON TUNNUSMERKIT Valtuuston vaalissa ei ole käytössä jäykkää listaa, vaan oikeus antaa useampi ääni, mahdollisuus muuttaa listajärjestystä, ei vaalikynnystä Kunnan johtajaa, pormestaria, ei valitse valtuusto vaan kuntalaiset Pormestari on sekä hallinnon johtaja että valtuuston ja sen valiokuntien puheenjohtaja Kuntalaisilla mahdollisuus siirtää asiakysymyksiä ratkaistavakseen valtuuston asemesta Prof. von Arnim: Gemeinde 6/2001

40 A. Ryynänen 200940 KUNTATASON KANSALAIS- OSALLISTUMISEN PERUSPERIAATE ”3. Kansalaisten yhteisöön kuulumisen tietoisuuden kehittäminen ja heidän rohkaisemisensa vastuunottoon ja oman kuntansa elämään vaikuttamiseen.” Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus jäsenvaltioille kansalais- osallistumisesta kuntatasolla, Nr. R (2001)19

41 A. Ryynänen 200941 KANSALAISYHTEISKUNTA- KEHITYKSESSÄ JOHTAMISELLA PÄÄROOLI Kansalaisten asenteet muodollisia rakenteita keskeisempiä: oikeuksien rinnalla ymmärrettävä olevan myös vastuu Kolmen pilarin mallin tavoite: julkiset, yksityiset ja kansalaisten omalla vastuulla toteutetut palvelut Vaatimusten ja mahdollisuuksien yhteensovittamisen toteuduttava kunnassa Auttaako tässä vaikuttamis- mahdollisuuksien lisääminen: suoraan valittu johtaja suunnannäyttäjäksi

42 A. Ryynänen 200942 TOTEUTUUKO ITSEHALLINNON IDEA ENÄÄ? Vieraantumiskehitys Julkisen toiminnan erikoistuminen (ammatillistuminen) Läpinäkymättömyys Etäisyys kansalaisen ja julkisen vallan välillä kasvanut (tehtävien siirtyminen ns. peruskunnasta alueelliselle tasolle)

43 A. Ryynänen 200943 DIA 4. 1980198419881992199620002004 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 20 40 60 80 100 % vuosi Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa v. 1980-2004 Lähde: Kunnallisvaalit 2004, Tilastokeskus

44 A. Ryynänen 200944 DEMOKRATIA MERKITSEE VASTUUNOTTOA Kunnallisen itsehallinnon idea: kaikilla yhteinen vastuu asuinpaikkakuntansa kehityksestä ja hyvinvoinnin turvaamisesta Katselijademokratialla tai pelkällä virkamieshallinnolla ei tätä toteuta

45 A. Ryynänen 200945 MIHIN LUOTTAMUSHENKILÖN VAIKUTUSVALTA KATOSI? Viranhaltijakunnan kasvu Delegointi Uusi julkisjohtamisoppi: politiikan vetäydyttävä yksittäispäätösten teosta Perusoikeussääntely: normien lisääntyminen 90-luvun lopulta Hallintotuomioistuinten rooli EU: kilpailuttamisvaatimus Asenneilmasto: vastuunotto ei houkuta

46 A. Ryynänen 200946 YLIKUNNALLISEN PÄÄTÖKSENTEON KANSANVALTAISUUS ”Sairaalakuntainliitossa on kyllä kuntien miehet mukana päättämässä, mutta kuka siellä päättää. Siellä päättävät lääkäri ja taloudenhoitaja. Ja senvuoksi mitään varsinaista itsehallintoa tämä nykyinen sekasysteemi ei merkitse.” Urho Kekkonen, haastattelu Suomen Kunnallislehdessä 7/1972

47 A. Ryynänen 200947 KANSALAISLÄHTÖISEN KUNNALLISHALLINNON TUNNUSMERKIT Valtuuston vaalissa ei ole käytössä jäykkää listaa, vaan oikeus antaa useampi ääni, mahdollisuus muuttaa listajärjestystä, ei vaalikynnystä Kunnan johtajaa, pormestaria, ei valitse valtuusto vaan kuntalaiset Pormestari on sekä hallinnon johtaja että valtuuston ja sen valiokuntien puheenjohtaja Kuntalaisilla mahdollisuus siirtää asiakysymyksiä ratkaistavakseen valtuuston asemesta Prof. von Arnim: Gemeinde 6/2001

48 A. Ryynänen 200948 NÄINKÖ ROOLIT NYT? Kuva luottamushenkilöstä: ”poliitikko joutuu ajattelemaan seuraavia vaaleja” Kuva viranhaltijasta: ”yleisen edun valvoja pahaa politiikkaa vastaan” Kunnan asukas: vapaa huutelemaan katsomosta

49 A. Ryynänen 200949 KUNTADEMOKRATIAN VALKOINEN KIRJA Kunnallisen demokratian kehittämishankkeen loppuraportti 2006 http://www.intermin.fi/ Keskeinen johtopäätös: Kuntien toimintaympäristön ollessa jatkuvien muutosten keskellä myös demokratian kehittäminen ja uudistaminen vaatii kehittämistä tulevaisuudessakin.

50 A. Ryynänen 200950 LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUKSET HANKKEEN ANSIOSTA Luottamushenkilön toimintaedellytysten kehittäminen Kuntakonserniin ja kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvän lainsäädännön kehittäminen

51 A. Ryynänen 200951 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMAN VAHVISTAMINEN Pormestarimallin mahdollistaminen Luottamushenkilön oikeus saada vapaata tehtävän hoitoon Valtuustoryhmän toiminnan tukeminen mahdolliseksi Otto-oikeus myös johtokunnalle Muutokset 1.8.2006 voimaan (578/2006)

52 A. Ryynänen 200952 VALTUUSTORYHMÄ JA SEN TOIMINNAN TUKEMINEN (15 b §) Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tukea myönnettäessä on yksilöitävä tuen käyttötarkoitus.

53 A. Ryynänen 200953 LUOTTAMUSHENKILÖN OIKEUS SAADA VAPAATA TYÖSTÄÄN LUOTTAMUSTOIMEN HOITAMISTA VARTEN (32 b §) Kunnan luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen kokoukseen. Kunnan määräämän muun kuin 1 momentissa tarkoitetun luottamustoimen hoitamista varten tarvittavasta vapaasta kunnan luottamushenkilön on sovittava työnantajansa kanssa. Luottamushenkilön on ilmoitettava toimielimen kokousajankohdat ja kunnan määräämät luottamustehtävät työnantajalle viipymättä sen jälkeen, kun hän on saanut ne tietoonsa. Työnantajan on pyydettäessä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista.

54 A. Ryynänen 200954 PUOLUEVERON VÄHENNYSOIKEUS Vuonna 2005 toteutetun tuloverolain 31 §:n muutoksen (1088/2005) perusteella luottamushenkilölle on tullut mahdollisuus maksetun puolueveron vähentämiseen verotuksessa. 1.1.2006 voimaan (sovelletaan vuodelta 2006 maksuihin)

55 A. Ryynänen 200955 SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS Määräaikainen vaalilain muutos (880/2006) Äänestyspaikalla (yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja vaalipäivän äänestyspaikoissa) tapahtuvaa sähköistä äänestämistä kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.

56 A. Ryynänen 200956 MUU LAINSÄÄDÄNTÖ Nuorisolaki (72/2006): yhtenä tarkoituksena edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista

57 A. Ryynänen 200957 OIKEUSMINISTERIÖN HANKE Hanke parantamaan kansalaisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta (OM 23.10.2006) Tavoitteena kehittää osallistuvaa demokratiaa http://www.kansanvalta.fi http://www.otakantaa.fi

58 A. Ryynänen 200958 LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTARPEITA Delegoinnin aste Pormestarin valinta (suora vaali) Kansanäänestyksen tuloksen sitovuus ”Toisen asteen kunnan” tehtävien (kuntayhtymät, yhteistoiminta) kokoaminen ja kansanvaltainen vastuuttaminen 16-vuotiaiden äänioikeus Vapaaehtoistyön esteiden poisto

59 A. Ryynänen 200959 KUNNAN MERKITYS ”Democracy begins in the towns and villages of Europe. There is no democracy without local democracy.” Giovanni Di Stasi, Past President of the Congress (Council of Europe)

60 A. Ryynänen 200960 Hyvinvointivaltio ”laihan valtion” kautta ”aktivoivaksi valtioksi” ”Aktivoivan valtion” tavoite: mahdollisimman monet kansalaiset ottavat myötä- ja omavastuuta ja vaikuttavat kunnassaan aktiivisesti toteuttamalla palveluja ja muotoilemalla elinolosuhteita. Susanne Baer: ”Der Bürger” im Verwaltungsrecht. Tübingen 2006.

61 A. Ryynänen 200961 Avoimia kysymyksiä Toimivan vuorovaikutuskulttuurin aikaansaaminen Kunnan asukkaiden kiinnostus yleensä (”informaatioparadoksi”) Kansalaisvaikuttamisen uhkia: kunnan toiminnan virkamiesvetoisuus, toimintojen pirstoutuminen, läpinäkymättömyys Edustuksellisen ja suoran demokratian yhteensovittaminen

62 A. Ryynänen 200962 EUROOPAN UNIONI EU ”kuntasokea” Alueiden komitea myös kuntien äänitorvi EU:ssa Perustuslaillinen sopimus: unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta Subsidiariteettiperiaate ulottuisi myös paikallistasolle

63 A. Ryynänen 200963 LISSABONIN SOPIMUS KUNTIEN JA ALUEIDEN KANNALTA Konkreettisia askelia kunta- ja aluetason näkökulmasta Kunnallinen ja alueellinen itsehallinto samoin kuin kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus tunnustettu perustoiksi eurooppalaisella tasolla (3 a artikla) Alueellinen yhteenkuuluvuus kuuluu nyt taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ohella EU:n päämääriin (2 artikla) Subsidiariteettiperiaate ulottuu myös kunta- ja aluetasolle (3 b artikla) Alueiden komitealle subsidiariteettikontrolli Yleistä etua koskevat palvelut (Pöytäkirja: tunnustetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskeinen asema ja laaja harkintavalta tarjota, tilata ja järjestää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita).

64 A. Ryynänen 200964 EU: tulevaisuuden näkymät Itsenäinen ja laajan julkisen palvelun vastuun kantava kunnallishallintomme poikkeus Paineet (kunnallis)verotukseen Monikulttuurisuus haasteena ja mahdollisuutena Tarve maakunta- ja paikallishallinnon uudistamiseen EU:n puuttuminen julkisten palveluiden järjestämiseen

65 A. Ryynänen 200965 United Cities and Local Governments Uusi kansainvälinen kuntajärjestö Tavoitteena kunnallisen itsehallinnon maailmanperuskirjan aikaansaaminen Millennium Development Goals http://www.cities- localgovernments.org/uclg/

66 A. Ryynänen 200966 VERTAILUN ONGELMAT Jopa yksittäisen maan sisällä erilaisia kunnallislakeja (osavaltioissa) Erilainen historia selittää eroja (esim. entiset sosialistiset maat) Kehityksen liikkuvuus (alueen käsite ja asema, demokratia, talous) Erilaiset näkemykset julkisen sektorin roolista

67 A. Ryynänen 200967 KANSAINVÄLISEN OIKEUSVERTAILUN TEHTÄVÄ Selitettävä erot Selitettävä yhtäläisyydet Selitettävä syyt niihin

68 A. Ryynänen 200968 ULKOMAALAISEN SILMIN ”Suomalaiset kunnat tarjoavat todellisen kuvan vallanjaosta. Syy on suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä, sillä tärkeimmät puolueet haluavat olla edustettuina johtavissa asemissa ja kontrolloida toisiaan.” Tutkimuslaitoksen johtaja, Dr. Dieter Klammer, Kommunal 12/2000 (Itävalta)

69 A. Ryynänen 200969 ITSEHALLINNON HEIKKO SUOJA Ison-Britannian pääministeri maan kuntien edustajille: ”if you are unwilling or unable to work to the modern agenda, then the Government will have to look to other partners to take on your role”. Huomautus tästä Euroopan neuvostolta: ks. Recommendation 49 (1998) on the situation of local and regional democracy in the United- Kingdom

70 A. Ryynänen 200970 ITSEHALLINNON VAHVA PERUSTUSLAILLINEN SUOJA Itävallan liittotasavallan perustuslaissa Osavaltioiden toimivallassa kunnallislainsäädäntö Neuvottelumenettely uusista tehtävistä ja niiden kustannuksista (1996 - ) Kunnalle aluesuoja (hallitusohjelma 2007) Ks. http://www.staedtebund.at/

71 A. Ryynänen 200971 PYRKIMYS ITSEHALLINNON VAHVISTAMISEEN - RUOTSI Ansvarskommittén työstänyt laajasti julkisen sektorin työnjakoon liittyviä uudistustarpeita (esim. SOU 2007:11 Staten och kommunerna – uppgifter, struktur och relation; ks. http://www.sou.gov.se/ansvar/pdf/Slutbet%C3%A4nkande.pdf ) http://www.sou.gov.se/ansvar/pdf/Slutbet%C3%A4nkande.pdf Konstitutionsutskottet: myös kunnallisen itsehallinnon vahvistamiskysymykset työssä (ks. Konstitutionsutskottets betänkande 2006/07:KU9 Frågor om kommunal demokrati m.m. ja Den kommunala självstyrelsens grundlagsskydd, Expertgruppsrapport, Statens offentliga utredningar 2007:93) Runsaasti keskustelua hyvinvointivaltiollisten tavoitteiden ja kunnallisen itsehallinnon yhteensovittamisesta (esim. Självstyrelse, likvärdighet, effektivitet 2005, ks. http://public.spirelloexpress.com/FileArchive/32961.pdf ) http://public.spirelloexpress.com/FileArchive/32961.pdf

72 A. Ryynänen 200972 LINKKEJÄ http://www.coe.int/cplre (Euroopan neuvosto) http://www.cor.europa.eu (EU:n alueiden komitea) www.ccre.org (Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto) www.skl.se (Sveriges Kommuner och Landsting) www.difu.de (laaja kunta-alan linkkikokoelma) www.ezff.de (federalismin tutkimusinstituutti Tübingenin yliopistossa) www.kunnat.net (Kuntaliiton kansainvälinen linkkikokoelma)

73 A. Ryynänen 200973 JULKISEN PALVELUTUOTANNON AJANKOHTAISET KYSYMYKSET Perusoikeuksien toteutuminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus (L 169/2007) Peruspalveluohjelma 2008 – 2011 Rahoitusperiaate Sääntely – itsehallinto (vrt. EN:n lausunto Ruotsille) Julkinen/yksityinen vastuu EU ja kilpailuttaminen: L julkisista hankinnoista 348/2007 EU:n palveludirektiivi 2006/123/EY

74 A. Ryynänen 200974 SOSIAALISEN YHTEENKUULUVUUDEN HAASTE Keskeinen EU:n nimeämän ”uuden yhteiskunnan” haaste on sosiaalinen yhteenkuuluvuus, yhteiskunnan koossapysyminen.

75 A. Ryynänen 200975 ”UUSI YHTEISKUNTA” EU:n komission tiedonanto KOM (2005)94: väestörakenteen muutokset muodostavat uuden yhteiskunnan Väestömuutokset on komission mielestä otettava huomioon eurooppalaisissa ja kansallisissa julkisissa politiikoissa. Keinot: lisättävä erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työelämään osallistumista, sijoitettava inhimilliseen pääomaan ja korkeampaan tuottavuuteen taloudellisten uudistusten, tutkimuksen ja innovaatioiden kautta; suunnattava voimavaroja nuorten työelämään siirtymisen helpottamiseksi

76 A. Ryynänen 200976 PÄÄSY ”DEMOGRAAFISESTA LOUKUSTA” Mahdollista ainoastaan joukolla yksittäisiä yhteiskunnallisia, taloudellisia, poliittisia ja oikeudellisia rakenneosia Niistä vastaa osaksi valtio, osaksi kansalaisyhteiskunta Ylikuormitettu hyvinvointivaltio ei yksin enää kykene selviytymään haasteista Mutta toisaalta valtio ei myöskään voi väistää vastuutaan uuden yhteiskunnallisen kysymyksen aiheuttamien konfliktien purkautumisesta

77 A. Ryynänen 200977 YHDENVERTAISTEN ELINOLOSUHTEIDEN TURVAAMINEN Valtioneuvoston 20.12.2007 hyväksymät aluekehittämisen valtakunnalliset tavoitteet (2007 – 2011): aluekehittämisellä pyritään turvaamaan eri alueilla asuvan väestön ”hyvän elämän edellytykset asuinpaikasta riippumatta”. Voivatko hyvän elämän tekijät muodostua myös muista elementeistä kuin yhdenvertaisten julkisten palveluiden saatavuudesta?

78 A. Ryynänen 200978 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Puitelaki (169/2007): enemmänkin poliittinen ohjelmajulistus Tavoite turvata julkiset palvelut Voimassa vuoden 2012 loppuun Valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen: kesken Valtionosuusuudistus: suppeampi kuin alun perin piti Kuntien määrä vähentynyt yli 60:lla Kuntien yhteistyö tiivistynyt

79 A. Ryynänen 200979 Tulevaisuuden näkymät – miten kuntauudistuksen jälkeen Kuntauudistus 1967: epäonnistui – opitaanko siitä? Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2005: toistaiseksi vain kuntarakenneuudistus, palvelurakenneuudistuksen osuus avoin Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei suinkaan lähtenyt tyhjästä Kunnat itse tehneet uudistustyötä aina Esim. vapaakuntakokeilu 1988 – 1992 Uudistamistyö ei pääty milloinkaan

80 A. Ryynänen 200980 SEURAAVA VAIHE: TULEVAISUUDEN KUNTA? Ei enää erilaisia palveluja tuottava koneisto, vaan pikemminkin ostamiseen ja logistiikkaan perehtynyt mahdollistaja

81 A. Ryynänen 200981 Kuntauudistuksen ulkopuolelle jääneiden kuntien mahdollisuudet/haasteet Onko sellaisia kuntia? Kunnallisen itsehallinnon lähtökohta: erilaisuuden salliminen Siksi myös kuntaa voi kehittää eri tavoin

82 A. Ryynänen 200982 Kunnalla oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan Kunnallisella itsehallinnolla kansainvälisoikeudellinen takuu Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja (SopS 66/1991), 3 art.: ”Paikallinen itsehallinto tarkoittaa paikallisviranomaisten oikeutta ja kelpoisuutta säännellä ja hoitaa lain nojalla huomattavaa osaa julkisista asioista omalla vastuullaan ja paikallisen väestön etujen mukaisesti.”

83 A. Ryynänen 200983 KUNTARAKENTEEN OIKEUDELLISET ONGELMAKOHDAT 1.Kunnan olemassaolon suoja: vakiintunut käsitys kielteinen; kuulemis- ja perusteluvelvollisuus muutoksia tehtäessä 2.Kunnan suuruus: kunta = yhteisö, demokratian asettama vaatimus 3.Yhtenäiskuntamalli vai erilaisin oikeuksin varustettuja kuntia 4.Yksi- vai kaksitasoinen kuntarakenne 5.Kaupunkiseutujen hallinnon toteuttaminen: kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain määritelmä kunnasta työssäkäyntialueena; voiko yhteistyöhön velvoittaa

84 A. Ryynänen 200984 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN KANSAINVÄLISET VAIKUTTEET Ranskan vai Tanskan malli? Ranska: fragmentoitunut Tanska: suuriin kokonaisuuksiin Molemmat toimivia yhteiskuntia

85 A. Ryynänen 200985 Suuri vai pieni kunta? Kunta tänä päivänä konserni, jossa erilaisia enemmän tai vähemmän itsenäisiä toimijoita Governance-ajattelu: kunta on yksi toimija verkostossa (julkiset yksiköt, yksityiset yritykset ja yhteisöt, kansalaiset) Kunta on asukkaidensa yhteisö

86 A. Ryynänen 200986 Suurkunta ja kilpailun merkitys Kilpailu luo tehokkuutta ja alentaa kustannuksia Ongelma: suurkunnassa yksi julkinen monopoli Asukkaat eivät voi äänestää jaloillaan

87 A. Ryynänen 200987 Olennaista kunnan kyky löytää yhteistyökumppanit Suomalainen vahvuus: kyky tehdä joustavasti yhteistyötä eri toimijoiden kesken Näin Michael Kull LEADER + -ohjelman toteuttamista koskevassa Saksaa ja Suomea vertailevassa väitöskirjassaan Kirjoittaja itse näkee suomalaisen kolmen toimijatahon edustukseen perustuvan paikallisen toimintaryhmän mallin soveliaaksi esikuvaksi muihinkin jäsenmaihin eri politiikkojen toteutuksessa.

88 A. Ryynänen 200988 Kaupunkiseutujen vastuu yhteistyöverkostojen toteuttamisesta Valtioneuvoston 20.12.2007 hyväksymät aluekehittämisen valtakunnalliset tavoitteet: ”Suurilla kaupunkiseuduilla on kaksoisrooli: ne ovat oman alueensa vetureita ja kansantalouden moottoreita. Verkostoituminen vahvistaa menestymismahdollisuuksia ja luo uusia haasteita. Verkostoituminen on samalla iso haaste maantieteelliseen alueeseen pohjautuvalle politiikalle ja siinä avainasemassa oleville toimijoille.”

89 A. Ryynänen 200989 PIENYHTEISÖJEN MERKITYS: ESIMERKKI AJATTELUSTA Saksan CDU:n uuden periaateohjelman valmisteluasiakirjassa (Beiträge zur Grundsatzprogramm-Diskussion 2006) vahva puolto pienyhteisöjen tärkeydestä otsikoimalla luku ”Etusija pienille yhteisöille”: ”Kristillis-demokraattinen politiikka tarkoittaa: pienten yhteisöjen, perheiden, alueiden ja kuntien vahvistamista. Ja tämä merkitsee ensisijaisesti: byrokratian purkamista, vähempää valtion toteuttamaa talutusta ja: suuremman vapauden uskaltamista! Elämme parhaillaan ihmeellistä subsidiariteetin renessanssia, sillä havaitsemme, että suuruus ja keskitys eivät ole tehokkuuden ja kansalaisläheisyyden kanssa samalla puolella. Pienemmät yhteisöt kykenevät paljon paremmin, kun niille annetaan siihen vapaus, saamaan vastuuta ja järkevän taloudellisen perustan. Myös talous toimii pienemmissä yksiköissä paremmin. - - - ”

90 A. Ryynänen 200990 KUNNAN TOIMINTAKYVYN TURVAAMINEN KuntaL 1.3 § Kunnalliskomitea 1993:33: kunnan toimialaan ei kuulu sellaisten riskien ottaminen, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuuden. Isolla kunnalla paremmat edellytykset kestävään kehitykseen

91 A. Ryynänen 200991 KHO 26.7.2006 T 1820 ”Kunnanvaltuusto oli talousarviossaan varannut määrärahan kahden omakotitalon rakennuttamiseen myyntiä varten. Kunnan ei katsottu esittäneen sellaisia työllisyyden hoitamiseen liittyviä taikka elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, että omakotitalojen rakennuttaminen elinkeinotoimintana olisi kuulunut kunnan yleiseen toimialaan. Kunnanvaltuuston katsottiin ylittäneen toimivaltansa ja kunnanvaltuuston päätös kumottiin.” ”Toimintaan liittyy myös taloudellisia riskejä.”

92 A. Ryynänen 200992 KUNNAN LIIKETOIMINNAN SALLITTAVUUS Perustuslaillisesti taatun kunnallisen itsehallinnon, elinkeinovapauden perusoikeuden ja esteettömän kilpailun periaatteiden kanssa sopusoinnussa kunnallinen liiketoiminta on ainoastaan silloin, kun se on erityisen ja merkittävän julkisen vaatimuksen johdosta kunnallishallinnolle oikeutettua.

93 A. Ryynänen 200993 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen peruskysymys Haluammeko tehokkaan teknokraattisesti ylhäältä hallinnoitua valtiota ja siihen kuuluvia suuria keinotekoisia kuntayksiköitä? Haluammeko ”ihmisen mittaisia”, pitkään historialliseen jatkuvuuteen, omaan vahvaan paikallisidentiteettiin ja aktiiviseen kansalaisyhteiskuntaan nojaavia kuntia?

94 A. Ryynänen 200994 Paikkakuntahengen merkitys olennainen Miksi Tampere eri kyselyissä äänestetään Suomen viihtyisimmäksi asuinpaikkakunnaksi? Olisiko selitys hyvien kulttuuri- ja vapaa- aikapalvelujen lisäksi kotiseutuhengellä? Kyky saada paikkakunnan kaikki toimijat näkemään yhteiset edut olennainen Tälle ajattelulle perustuu kunnallinen itsehallinto

95 A. Ryynänen 200995 Ns. PARAS-hankkeen tulokset? Siis: tähänastiset viitteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta näyttävät johtavan eriytyvään kuntarakenteeseen Kadotetaanko tässä vahvuutemme: läheisyysperiaate, omavastuisuus, kansanvalta, uuden etsintää edesauttava erilaisuus? Positiivista hankkeessa kaupunkiseutujen yhteisten intressien näkemisen korostuminen Estääkö uudistuksen julkishallintopainotteisuus näkemästä toimintatapojen uudistamistarvetta (kumppanuusperusteisuutta)?

96 A. Ryynänen 200996 PRIORISOINNIN LIIKKUMA-ALA Kunnallisen itsehallinnon perusidea: paikallisen väestön oikeus päättää paikallisista asioista asukkaiden edun mukaisesti Arkitodellisuus: itsehallinto kovertunut toimimiseksi valtion pitkänä kätenä Alijäämän kattamisvelvollisuus Valtio määrää tuloperustan Valtio määrää tehtävät

97 A. Ryynänen 200997 JULKISEN PALVELUTUOTANNON OIKEUDELLISIA REUNAEHTOJA JA VASTAKKAISUUKSIA *Kunnallinen itsehallinto: kunnilla oikeus hoitaa huomattava osa julkisista tehtävistä (peruskirjan 3-art.) alueellistumis- ja seutuistumiskehitys *Kunnallinen itsehallinto = tietty riippumattomuus yhdenvertaisuus maan eri osissa *Julkisen vallan vastuu (perusoikeussääntely) rahoitusperiaate *Perusoikeussääntely itsehallinto *Kunnan yleistoimivalta erityissääntely *Yhtenäisvaltioperiaate federalistinen ajattelu *Julkisen viranomaisen hoitama yksityistäminen *Kansalaisten omavastuun korostaminen (subsidiariteetti) julkisen vallan vastuuta korostava pohjoismainen malli

98 A. Ryynänen 200998 UUDET VALTIONVALVONTAKEINOT Yksittäistapauksellisen ja jälkikäteisen kontrollin tilalla enemmän preventiivinen ja epävirallinen valvonta (esim. neuvottelumenettely kunnan ja ympäristökeskuksen kesken ja lääninhallituksen suorittama arviointi) Neuvottelu- menettely: kenen ehdoilla? Arviointi: milloin arviointi muuttuu valvonnaksi? Kumppanuus- periaate: toimivallan rajat?

99 A. Ryynänen 200999 LISÄTIETOA Aimo Ryynänen: Kunnan luottamushenkilö. Edustaja – päättäjä – poliitikko. Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2006. Helsinki 2006. Aimo Ryynänen – Heikki Telakivi: Eurooppalainen mallikunta. Edita 2006. Aimo Ryynänen: Kansallisvaltiosta kansalaisvaltioon. Kansallinen sivistysliitto KANSIO, Yliopistopaino 2007. Kauko Heuru – Erkki Mennola – Aimo Ryynänen: Kunta. Kunnallisen itsehallinnon perusteet. Edita 2008.