Sykettä liikunnasta.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Golfliiton Liittokokouspäivät, Vaasa Jari Parkkari Hyvinvointi, Terveys ja Golf Jari Parkkari, kansanterveystieteen dosentti, ylilääkäri Tampereen.
Advertisements

Fyysinen harjoittelu ympärivuotisesti
Fyysisen harjoittelun perusteet
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8–18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun.
FYYSISEN KUNNON RAKENTAMINEN
Finska Simförbundet rf.
Kaisa Mäkäräisen harjoittelu ja kestävyys urheilijan kuormittaminen
Method Putkisto Lajiesittely
Juoksu vahvassa myötätuulessa!
Jalkapallovammojen ensiapu
Harjoittelu Tahto – Kyky - Tavoite.
Talvikauden harjoittelu
KSS Energia Oy Eveliina Pöllänen
Keho tasapainossa Hämeenlinna Eero Turunen
Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa
Energia- ja nestetasapaino liikunnassa
Ampujan fyysinen harjoittelu
JÄÄPALLOILIJAN FYYSISEN HARJOITTELUN OHJELMOINTI
Kaukalopallovalmennus
Fyysinen harjoittelu kestävyys
LASTEN LIIKUNNALLINEN KEHITYS
MARATONKOULU Tavoitteena 10 km, ½ maraton tai maraton
Katajan hiihtokoulu Pogostan hiihto 2008
LIIKUNTA.
Perusliikuntataitojen merkityksestä jääkiekossa
Pelaajan kehittäminen
S. 30 – 39 LIIKUNTA s. 30 – 39
SUOMEN UIMALIITTO ry. Finska Simförbundet rf.. Lapsuusvaihe Alle 13 v Rolloikäiset ja esipuberteetti Kevyt vauhti ( Peruskestävyys) - Helppoa ja taitavaa,
Hyvinvointi, Terveys ja Golf
Asta Heino Koulutuskeskus Tavastia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNTASUOSITUKSET
TASO 1. SISÄLTÖALUE 2 Teema 2 Osaamistavoite 1 1
Fyysinen valmennus pojat -04 Tiivistetty katsaus P 04 joukkueen fysiikkaharjoitteluun Jape.
YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS FHV. YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS ( pari/ ryhmätyö)
Kuntosalikurssi LI10. kuntosaliharjoittelusta Kuntosaliharjoittelu Toimintakyvyn parantamiseksi Kehonrakennus Lihasten kasvatus Voimaharjoittelu Lajissa.
Lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä, Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä lihasvoima on huipussaan noin 30 vuoden iässä,
Fysioterapeutin rooli urheilussa Tuomas Tikkala, Fysioterapeutti Manipulatiivisesti erikoistuva, Maitland Concept.
Hurtig TE1 Liikunta. Liikuntaelimistön toimintakykyyn vaikuttavat tekijät Liikunta vaikuttaa myönteisesti niin terveyskuntoon kuin terveyteenkin.
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV. KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” HARJOITUSÄRSYKE = ”järjestelmän häirintä” ELINJÄRJESTELMÄN.
Liikunnan fyysisestä harjoittelusta. Miten harjoittelu vaikuttaa? Harjoittelulla pyritään horjuttamaan elimistössä vallitsevaa tasapainotilaa  suorituskyky.
Suomen Jääkiekkoliitto1 FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV.
Kohti hyvää kuntoa.
Kesäharjoittelu mitä ja miksi
Perustettu vuonna 1927.
TE1 Liikunta Hurtig
Kehon energiantuotto.
VOIMAHARJOITTELU UINNISSA
Ympäristö, aikuisverkosto, välineet
Terveyskunto ja sen osa-alueet
Liikutaan Kpl 29.
Kestävyys on.
Motorinen kehittyminen
LIIKUNTA JA TERVEYS.
Oheislajiharjoittelu
Liikunnan eri määritelmät 6.2
Liikunta+ravinto.
Liikutaan.
Liikutaan.
Kohti hyvää kuntoa Kpl 30.
Tekijät: Elsa, Noora ja jemina
Siiri, Kaisla, Lola ja Zibin
Kohti hyvää kuntoa.
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Selkärankareuma ja liikunta
Taitoharjoittelu.
3-05 Liikunta.
Liikunta tukee työhyvinvointia
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
LAPSEN SENSOMOTORISTEN TAITOJEN KEHITTYMINEN
Selkärankareuma ja liikunta
Esityksen transkriptio:

Sykettä liikunnasta

Liikuntaharjoittelun lainalaisuudet Liikunnan vaikutuksien ilmeneminen edellyttää kyseisen elimen tavanomaista suurempaa kuormitusta Liikunta tuottaa harjoitusvaikutuksia vain niissä rakenteissa ja toiminnoissa, joita se kuormittaa Liikunnan vaikutukset ovat palautuvia Kaikista ei tule huippu-urheilijoita Sukupuoli ja ikä

Harjoittelun teho Kevyt liikunta rauhallista, pitkäkestoista, leppoisaa Pitää elimistön kunnossa, kontroloi painoa, parantaa rasva-aineenvaihduntaa Liikuntaa aloittavalle, taukoa pitäneille, toipilaille 2. Kohtuukuormitteinen liikunta 0,5 h- 2h Peruskestävyyden harjoittamiseen Suurentaa sydämen iskutilavuutta, lisää hiussuonistoa lihaksiin, parantaa verenkiertoelimistön kuntoa Terve aloittelija, laihduttaja

3. Raskas liikunta Aerobinen ( 10-45 min): reipasvauhtista ja kohtalaisen raskasta  kestävyyskunnon parantaminen Vahvistaa sydäntä, hengitys- ja verenkiertoelimistöä, parantaa kykyä tuoda lihaksille happea ja poistaa hiilidioksidia Anaerobinen kynnys nousee HH ja rasva Anaerobinen (2-15 min toistot) Kovaa työtä, kipua, voimakasta hengästymistä, lihasväsymystä, uupumusta Kehittää kehon kykyä pilkkoa maitohappoa 4. Maksimaalinen harjoittelu Yksittäisen harjoitteen kesto n. 10-60 sekuntia ”Happi tuntuu loppuvan” Hyväkuntoisille

Syke = sydämen lyöntitiheys Leposyke, n. 50-70 lyöntiä minuutissa Maksimisyke = suurin mahdollinen syke, hapenkulutus maksimissaan, n. 220-ikä Hyväkuntoisella on suuri sydämen iskutilavuus eli sydän pumppaa kerralla enemmän liikkeelle verta kuin huonokuntoisen  hyväkuntoisella leposyke sekä rasituksen aikainen syke matalampia

Kunto Fyysinen kunto = elimistön niiden rakenteiden ja toimintojen tila, jotka ovat keskeisiä liikuntasuorituksessa ( liikuntalääketiede 2005) Voidaan tarkastella elinjärjestelmittäin tai liikuntasuorituksessa tarvittavien ominaisuuksien mukaan: taito, voima, nopeus,kestävyys, notkeus

Taito Kykyä oppia hallitsemaan ja koordinoimaan monimutkaisia liikesuorituksia Lapsella kehittyy ensin motoriset perustaidot Motoriset perustaidot luovat pohjan erilaisten lajitaitojen oppimiselle. Lajitaidoilla tarkoitetaan kahden tai useamman perustaidon yhdistelmää Lajitaitojen kehittyminen helpointa 6-10 v. Motoriset perustaidot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: tasapainotaidot, liikkumistaidot ja käsittelytaidot

Tasapainotaidot ensimmäisenä kehittyvät paikalla pysymiseen (staattinen) vaadittavat taidot kehittyvät taidot, joilla ylläpidetään tasapainoa liikkuessa (dynaaminen). Tasapainotaitoja ovat mm. koukistus, ojennus, kierto, kääntyminen ja heiluminen Tasapainotaitojen oppiminen vaatii, että lapsi osaa yhdistää lihas- ja tasapainoaisteista saatavaa aistitietoa

Liikkumistaidot taitoja, joilla lapsi voi liikkua paikasta toiseen esim. ryömiminen, kieriminen, konttaaminen, kiipeäminen, kävely, juokseminen, hyppiminen ja laukka Liikkumistaidot ovat rytmisiä harjoittaminen kehittää myös rytmin hahmottamista Edellyttää riittävän hyviä tasapainotaitoja

Käsittelytaidot Ensin kehittyvät karkeamotoriset (suurten lihasryhmien yhteistyötä vaativat) taidot, mm. vieritys, pyöritys, työnty, veto, heitto, kiinniottoa, potku, pompotus, lyönti ja kuljetus Tämän jälkeen kehittyy hienomotoriset (pienten lihasten erityistä tarkkuutta vaativien) käsittelytaidot, esim. kengännauhojen solminen, piirtäminen, saksilla leikkaaminen ja kirjoittaminen.

Voima Riippuu lihaksen koosta ja niiden hermotuksen tehokkuudesta Lihaskuntoharjoittelu: 1. Harjoittelijan lähtötaso 2. Ensin suuret lihasryhmät 3. perusliikkeet, eristävät liikkeet 4. Vaatii säännöllisyyttä ja nousujohteisuutta 5. Lihakset tottuvat 6-8 vkon aikana 6. Riittävä lepo ja palautuminen, ei samaa lihasryhmää peräkkäisinä päivinä 7. Harjoittelija 2-3 krt/vko, aktiiviharrastaja 4-5 krt /vko Kolme voiman lajia: kestovoima, nopeusvoima, maksimivoima kirja s. 76

Nopeus Kykyä tehdä lihasliike nopeasti Reaktionopeus= kykyä reagoida nopeasti johonkin ärsykkeeseen Räjähtävä nopeus= lyhytaikainen, yksittäinen ja mahdollisimman nopea liikesuoritus Liikkumisnopeus=nopea siirtyminen paikasta toiseen Perustuu hermolihasjärjestelmän rakenteeseen ja toimintaan, voimakkaasti periytyvä

Kestävyys Kykyä tuottaa tehokkaasti ja pitkään aerobista energiaa Kestävyyden parantaminen vaatii hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä hermo-lihasjärjestelmän rasittamista Perus-, vauhti-, maksimi- ja nopeuskestävyys

Peruskestävyys: Aerobisen kapasiteetin parantaminen 60-75 % maksimisykkeestä Kävely, pyöräily, uinti, soutu, rauhallinen hiihto Maksimikestävyys: Anaerobinen harjoittelu intervelleilla 90-95 % sykkeestä Vauhtikestävyys: Tasavauhtiset 20-60 min, intervallit 4-15 min Syke 75-85 % maksimisykkeestä Nopeuskestävyys: Nopeus, kestävyys, voima, lajitekniikka Lajisidonnainen Suurimmillaan lajeissa, jossa suoritus kestää 10-90 sekuntia

Notkeus Kehon nivelten liikelaajuutta Vaikuttaa perimä sekä harjoittelu Mahdollistaa suuremmat liikeradat, vaikuttaa voimantuottoon, rentouteen, nopeuteen ja kestävyyteen Aktiivinen ja passiivinen venyttely

Yleisimmät iikuntavammat n. 350.000 vammaa vuodessa Kunto- ja kilpaurheilu vaarallisempaa kuin työmatka-, asiointi-, harraste- tai hyötyliikunta Kestävyyslajit turvallisimpia Vaarallisimpia lajeja joukkue- ja pallolajit, vammariski nelinkertainen, voima- ja budolajeissa vammariski kaksinkertainen Vaarallisimpia lajeja mm. Squash, judo, suunnistus, kaukalopallo, salibandy Vähiten sattuu soudussa, kävelyssä, uinnissa, tanssissa ja golfissa Eniten vammoja polvessa 15 %, nilkassa 12 %, selässä 10% Katso myös: http://www.likes.fi/pages/content/Show.aspx?id=83

Yleisimmät liikuntavammojen vammatyypit Venähdys tai nyrjähdys ruhje tai kolhu Muu määrittelemätön vammatyyppi Haava Lihasrevähdys tai –kramppi Hankauma tai rakko Nivel- tai ristisiderepeämä Murtuma Lihastulehdus Jännetulehdus Suomen lääkärilehti 2004 22 % 22% 21 % 8 & 9 % 4% 3 % 2 %

Doping Menkää pareittain osoitteeseen www.antidoping.fi Vasemmalta löytyy kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa, valitse täältä dopingiaineet Tehkää taulukko erilaisten dopingaineiden vaikutuksista, haitta-ja sivuvaikutuksista sekä muista riskeistä. Ottakaa mukaan: Anabolis-androgeeniset steroidit Huumaavat kipulääkkeet Piristeet Diureetit Kasvuhormoni Erytropoietiini veridoping