Oppia ja elämyksiä maalla - Maatila tulevaisuuden oppimisympäristönä?

Mitä maatila voi tarjota koululaisille? Mm. •Kokemuksia •Elämyksiä •Tietoa •Taitoja •Ymmärrystä •Arvostusta •Kiinnittymistä

Maasetulähtöinen ympäristökasvatus •Ympäristökasvatusta, jonka toiminnan painopiste on maaseutuympäristössä •Ei pelkästään luontokasvatusta; elämyksellisen oppimisen tavoitteena on myös lisätä myönteisiä asenteita maaseutua ja maataloutta kohtaan •Tavoitteet samat kuin ympäristökasvatuksessa yleisestikin; –kasvattaa ympäristöään arvostavia, –toiset (ihmiset ja muut eliöt) huomioon ottavia, –omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa luottavia kansalaisia.

J. Palmerin ympäristökasvatuksen toteutumista kuvaava malli. Mallin mukaan ympäristökasvatuksen perusta (juuret) lähtee aina henkilökohtaisten merkitysten syntymisestä. Puumallin mukaan ympäristökasvatus onnistuu parhaiten silloin, kun siinä perustan lisäksi yhdistyvät tietojen oppiminen ympäristöstä, toiminta ja oppiminen ympäristössä sekä toiminta ympäristön puolesta. Lähde: Ympäristökasvatuksen käsikirja (Cantell, 2004, 68) Palmerin (1998) mukaan

•Lisäksi maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen keskeisimpiä lähtökohtia ovat: –Maaseutuympäristön ja ruokaketjun tarkastelu ja siten oman luontoyhteyden (-riippuvuuden) hahmottaminen –Maaseudun ekologisten ja yhteiskunnallisten merkitysten havainnollistaminen –Kestävän kehityksen ja arkielämän valintojen merkityksen ymmärtäminen käytännössä –Kokemusten ja elämysten lisääminen oppimistilanteisiin –Osallistumismahdollisuuksien, osallisuuden ja vastuullisuuden lisääminen oppilaiden elinympäristössä •Tukee koulujen opetussuunnitelmaa

Eco Learn –hanke ( ) •Maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen toimintamalli - Ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen vuorovaikutussuhteen havainnollistaminen •Hankkeessa kehitettiin ja testattiin maaseutulähtöisen ympäristökasvatuksen opetuskokonaisuuksia •Perustana maatiloilla järjestettävät leirikoulut

Maalle Oppimaan –hanke ( ) •INTERREG –rahoitteinen yhteistyöhanke Viron ja Etelä-Suomen välillä •Tarkoituksena edelleen kehittää maaseutulähtöistä ympäristökasvatusta •Hanke keskittyy (Suomessa) koulujen ja lähimaatilojen välisen yhteistyön rakentamiseen –Pienemmät kustannukset, ei yöpymisiä –Ohjelma helpompi nivoa koulun opetussuunnitelmaan –Maatilan ja opettajan välinen yhteistyö toiminnan perustana –Maatila opetuksessa mukana myös pidemmällä aikavälillä

•Hankkeen osatehtävät: 1.Lähtöselvitys  Suomessa: Kysely kunnille → kysely valituille kouluille 2.Koulu-maatila –yhteistyön seurantatutkimus  Suomessa: Koulujen maatilavierailuiden sujuvuuden tarkkailu LISÄKSI: -Opettajien, oppilaiden ja tilallisten päiväkirjat -Opettajien ryhmähaastattelu 3.Oppimateriaalin tuottaminen  Suomessa: Opas maatiloille ja opettajille – koulun ja maatilan keskinäiseen yhteistyöhön ohjaava käytännönläheinen ideakirja

Majoitus, ruokailupalvelut Maatilojen ja koulujen yhteistyömuodot Leirikoulutilat Lähimaatilat (kummitilat) Maatilan arkipäivään tutustuminen Maatilamatkailu Tavanomainen maatalous Pitkäaikaiset sopimukset Tuotteiden jatkuva markkinointi

Vanhempien maksut Rahoitusmahdollisuudet Leirikoulutilat Lähimaatilat (kummitilat) Muut vaihtoehdot? Oppilaiden omarahoitus Kunnallinen rahoitus ? ”Norjan malli” =>kiinteä linkitys opetussuunnitelmaan Maa- ja elintarvikesektorin sponsorirahoitus? Erityisoppilaat (sosiaalipuolen rahoitus) Lasten lomatoiminta (Vanhemmat, kunnat, järjestöt)

Käytännön kokemuksia ja huomioita •Ei negatiivisia asioita, rohkaistaan myönteisiä tunteita ja kokemuksia •Turvallisuusnäkökohdat •Toiminnan jatkuvuus; ei rajoitu vain yhteen tilavierailuun tai muuhun kokemukseen •Maatilan ei ole tarkoitus olla luontokoulu opettajineen. Lähimaatilojen ohjelmissa pedagoginen vastuu on opettajalla. Maatilalta tarjotaan tieto-taitoa käytännön toimista. •Opettajan ja tilan kiinteä yhteistyö jo suunnitteluvaiheessa eduksi.