Hanketyön seminaari Kuusankoskitalo 22.3.2013 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen ja muu kehittämistyö KOHTI OPPIVAA KOULUA Hanketyön seminaari Kuusankoskitalo 22.3.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävän koulutuksen kaikki osa-alueet ovat tarkasteltavana Uudistamisen vuodet 2012 – 2017 Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus

OPETUS JA OPPIMINEN Paikalliset tarpeet ja linjaukset Laatukriteerit MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet ja linjaukset Opettajan- koulutus Oppi- materiaali Laatukriteerit Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 (28.6.2012) Perusopetuslaki ja -asetus

Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisä- opetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikalli-nen ops

Opetussuunnitelmatyön merkitys Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua.

Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT

Opetussuunnitelmatyön lähtökohdat Tietoperustaisuus Normiperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Perustetyön lähtökohtina ovat arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja –asetus valtioneuvoston asetus hallitusohjelma ja KESU Yhteinen näkemys

Miksi uudistusta tarvitaan?

Miksi uudistusta tarvitaan? Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin

Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Hallittavuus Koherens- sin tunne Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso

Opetussuunnitelma-uudistuksen tavoitteet

http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Työn eteneminen VN: asetus 28.6.2012 Yleisten työryhmien asettaminen 14.8.2012 Ohjaus-ryhmän asettaminen 15.8.2012 Yleisten linjausten valmistelu PALAUTE 19.11.-5.12.2012 Esiopetuksen työn aloitus 12.12.2012 Oppiainetyön aloitus 16.1.2013 Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu aloitus OKM:ssä Valmis-telu jatkuu

Esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteprosessit 2012 2013 2014 2015 Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleiset linjaukset Oppiaine/sisältöaluetyö Paikallinen ops-työ Esiopetuksen perusteiden kokonaisuus Lisäopetuksen perusteet Aikuisten perusopetus

Perustetyön ohjausryhmä 2012 - 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja-Sisko Holappa

Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta

Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi-mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013 - esiopetus Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana

Perustetyön toteuttaminen – tukea paikalliseen työhön Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon

Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu

Uudistuksen keskeinen tavoite Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle

Mitä? Miten? Uudistuksen ydin Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa?

Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet  

Millaisena uusi perusopetus hahmottuu?

Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Johdetaan VN asetuksessa määritellyistä tavoitteista; suhde muuttuvaan yhteiskuntaan ja koulutukselliseen jatkumoon Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

Oppimisen ja osaamisen tarkastelu Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu erityisesti Oppimisympäristön, työtapojen ja opetuksen eheyttämisen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja ohjauksen sekä oppilaan arvioinnin määrittelyssä Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? – näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina

Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1) Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Osaaminen kuvataan koulutyölle ja opetukselle asettuvina haasteina

Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus

Tapa toimia Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä

Koulu oppivana yhteisönä Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestä oppijana – palautteen antaminen, yhdessä tekeminen Virittäytyminen ja aktiivisuus – kiireettömyys ja rauha – syventyminen ja tehtävien loppuun saattaminen Reflektiivisyys – pysähtyminen aika ajoin oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan Oppiminen koulun pedagogisen johtamisen fokuksena Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppimisen ilo syntyy ihmettelystä Kaunein ja syvin tunne minkä voimme kokea on salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on kuin kuollut. Albert Einstein

Kestävä kehitys – kestävä hyvinvointi Tavoitteet, tehtävä Muuttuva toimintaympäristö Muuttuva toimintaympäristö Tavoitteet, tehtävä TOIMINTAKULTTUURI Kestävä elämäntapa Osaaminen Käsitys itsestä ja suhde muihin Tapa toimia, oppimisympäristö Tapa toimia, oppimisympäristö TOIMINTAKULTTUURI Muuttuva toimintaympäristö Muuttuva toimintaympäristö Arvot ja oppimiskäsitys

MITÄ OPPILAAT SANOIVAT? Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään.

Kehittämishankkeiden hyödyntäminen ja uudet haasteet

Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään 1 Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen Vaikutus oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin Oppilashuoltoa, turvallisuutta ja tiedonsiirtoa koskevat luvut tarkistetaan ja uudistetaan lakimuutoksen vaatimalla tavalla KELPO Oppimisen ja koulunkäynnin tuen luvut opetussuunnitelman perusteissa tarkistetaan Vaikutus perusteiden yleisiin linjauksiin Hyvät käytänteet –sivuille tapauskuvauksia Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Vaikutus oppilaan ohjausta koskevaan osuuteen opetussuunnitelman perusteissa OPH:n julkaisu: Ohjauksen polkuja

Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään 2 TVT opetuksessa Edistetään tvt:n hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa sekä oppimisympäristöjen laadun parantamisessa Tuotetaan uudentyyppistä digitaalista oppimateriaalia Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Kulttuurinen monimuotoisuus opsin perusteissa Itsearviointimalli ja muuta arviointiaineistoa Monikulttuurinen kouluyhteisö - julkaisu Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen Vaikutus opetussuunnitelman perusteisiin sekä romanioppilaiden perusopetuksen kehittämiseen Romanioppilaiden ohjauksen tehostaminen sekä kielipesätoiminnan edistäminen Kieltenopetuksen kehittäminen - Kielitivoli Vaikutus opetussuunnitelman perusteisiin – kielikasvatus, kielitietoisuus, kielten rinnakkaisuus, oppiaineosuudet

Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 1 Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi vaikutus esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä vuosiluokkien 1-2 osuuteen perusopetuksen perusteissa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osa- alueeseen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo

Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 2 Yrittäjyys ja työelämätaidot Vaikutus opetussuunnitelman perusteiden eri osa-alueisiin, erityisesti laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuuri, oppiaineosuudet Demokratiakasvatus, osallisuus ja vaikuttaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osa- alueeseen oppilaskuntatoiminta perusopetuksessa yhteistyö eri tahojen kanssa Tapakasvatus tapakasvatuksen sivusto tapakasvatusviikko

Paikallisen opetussuunnitelma- työn merkitys ja johtaminen

Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline Suunnan määrittely Eettisen ja käytännöllisen orientaation rakentaminen Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen Kartta ja kompassi

Jos pelkästään tyytyy lukemaan karttaa, eksyy. Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen opetussuunnitelmatyön toteutumista – miten prosessia johdetaan ja miten siinä ovat mukana koulujen henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit

Opetussuunnitelmaprosessin vastuut Koulujen taso Opetuksen järjestäjän taso Kansallinen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU

Johtamista tarvitaan 1 Aloittakaa riittävän ajoissa keskustelu pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Kuunnelkaa oppilaita ja huoltajia sekä ihmisiä koulumaailman ulkopuolelta Miettikää, miten voitte luoda työlle alusta lähtien myönteisen ilmapiirin ja turvata eri tahojen osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Pyrkikää hahmottamaan kokonaiskuva uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen opsin laadintaan lähtemistä

Johtamista tarvitaan 2 Pyrkikää pitämään huolta paikallisen laadinta-prosessin hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön rakentaminen työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa ops-työn yhteys muuhun kehittämiseen Miettikää, mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ja miten voitte itse vaikuttaa niihin? Hyödyntäkää valtakunnallisia lähteitä, mm. oph.fi – sivujen materiaalia ja Oppimisen tulevaisuus 2030 - barometriä

TULEVAISUUS KESKUSTELU Kuntien yhteinen työskentely Esimerkkejä työjaosta ja osallisuudesta kuntien yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa TULEVAISUUS KESKUSTELU ARVOKESKUSTELU Kuntien yhteinen työskentely - opetustoimen johdon yhteistyö - yhteiset työryhmät KOULUTUS TUNTIJAKO OPPIAINETYÖ Kunnan tason työskentely kunnanvaltuusto sivistyslautakunta hallintokuntien yhteistyö OPS työn johtoryhmä PÄÄTÖKSET RESURSSIT OPPILASHUOLTO Koulun tason työskentely hlökunta, huoltajat, oppilaat lähiyhteisö TOIMINTA-KULTTUURI, TYÖTAVAT …

Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä?

http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

KIITOS!