Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa

Esitys aiheesta: "Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa"— Esityksen transkriptio:

1 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa
Perusopetuksen opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari KOHTI OPPIVAA YHTEISÖÄ TAMPERE ÄHTÄRI Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS

2 Yleissivistävä koulutus uudistuu

3 Yleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävän koulutuksen kaikki osa-alueet ovat tarkasteltavana Uudistamisen vuodet 2012 – 2017 Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kasvun ja oppimisen jatkumoa varhaisvuosista toisen asteen koulutuksen loppuun Jatkuva vuorovaikutus ammatillisen koulutuksen kanssa edistää koulutuksen koherenssia Opetussuunnitelman perusteiden laadinta ja paikallinen opetussuunnitelmatyö ovat uudistuksen vuorovaikutteisin osuus

4 OPETUS JA OPPIMINEN Paikalliset tarpeet ja linjaukset Laatukriteerit
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA (2016) Paikalliset tarpeet ja linjaukset Opettajan- koulutus Oppi- materiaali Laatukriteerit Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 ( ) Perusopetuslaki ja -asetus

5 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017
Esi-, perus- ja lisä- opetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikalli-nen ops

6 Opetussuunnitelmatyön merkitys
Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden - yhteisen viitekehyksen, ajan ja rakenteet - ympäröivän maailman muutoksen pohdintaan sekä koulun ja opetuksen kehittämiseen. Koulutus sekä rakentaa tulevaisuutta että vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksessa tarvitaan hyvää johtajuutta ja paljon yhteistä ajattelua.

7 Uudistuksessa keskeisiä kysymyksiä
Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT

8 Opetussuunnitelmatyön lähtökohdat
Tietoperustaisuus Normiperustaisuus Tulevaisuussuuntautuneisuus Perustetyön lähtökohtina ovat arvio toimintaympäristössä tapahtuvasta muutoksesta nykytilan analyysi tutkimuksen, arviointien ja kehittämistyön tulokset kansainväliset aineistot työtä ohjaavat kansalliset linjaukset Kansallisia linjauksia ovat Perusopetus/lukiolaki ja –asetus valtioneuvoston asetus hallitusohjelma ja KESU Yhteinen näkemys

9 Kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään
Viime vuosien valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuloksia hyödynnetään opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa KELPO Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Sairaalaopetuksen kehittämishanke SAIREKE Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen ROKU Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä MOKU Kieltenopetuksen kehittäminen KIELITIVOLI TVT opetuksessa

10 Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 1
Varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen mahdollinen muuttaminen velvoittavaksi vaikutus esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sekä vuosiluokkien 1-2 osuuteen perusopetuksen perusteissa Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä työrauhaa ja kurinpitoa koskevien pykälien uudistaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osa- alueeseen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvo

11 Lakimuutokset ja uudet kehittämistehtävät otetaan huomioon 2
Yrittäjyys ja työelämätaidot Vaikutus opetussuunnitelman perusteiden eri osa-alueisiin, erityisesti laaja-alainen osaaminen, toimintakulttuuri, oppiaineosuudet Demokratiakasvatus, osallisuus ja vaikuttaminen vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osa- alueeseen, erityisesti laaja-alainen osaaminen ja toimintakulttuuri oppilaskuntatoiminta perusopetuksessa yhteistyö eri tahojen kanssa Tapakasvatus vaikutus opetussuunnitelman perusteiden useaan eri osa- alueeseen tapakasvatuksen sivusto tapakasvatusviikko

12 Opetussuunnitelman perusteiden valmistelutyö

13 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu
Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

14 Työn eteneminen VN: asetus 28.6.2012
Yleisten työryhmien asettaminen Ohjaus-ryhmän asettaminen Yleisten linjausten valmistelu PALAUTE Esiopetuksen työn aloitus Oppiainetyön aloitus Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu aloitus OKM:ssä Valmis-telu jatkuu

15 Perustetyön organisointi
Ohjausryhmä (sidosryhmien edustajat) pj Jorma Kauppinen, vpj, Bob Karlsson OPH:n sisäinen koordinaatioryhmä (kerran viikossa) pj Irmeli Halinen, siht. Erja Vitikka + 7 jäsentä Ops-työryhmien puheenjohtajakokoukset (kerran kuussa) pj. Irmeli Halinen, siht. Erja Vitikka Esi-, perus- ja lisäopetuksen yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät 3 pääryhmää + 6 osaryhmää Esiopetuksen erityisryhmä (1) Perusopetuksen oppiaineosuuksia valmistelevat työryhmät (25) Lisäopetuksen erityisryhmä (ei vielä asetettu) Aikuisten perusopetuksen erityisryhmä (ei vielä asetettu)

16 Perustetyön ohjausryhmä 2012 - 2014
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM Sosiaali- ja terveysministeriö STM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Opetusalan ammattijärjestö OAJ Finlands Svenska Lärarförbund FSL Suomen Kuntaliitto Suomen Rehtorit SURE ry Suomen harjoittelukoulujen rehtorit HARRE ry Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry Suomen Vanhempainliitto Suomen Kustannusyhdistys Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Romaniasiain neuvottelukunta Saamelaiskäräjien Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta Etnisten suhteiden neuvottelukunta OPH: pj Jorma Kauppinen, vpj Bob Karlsson, esittelijät Irmeli Halinen ja Christina Anderssén, sihteeri Arja-Sisko Holappa

17 Esi-, perus- ja lisäopetuksen perustetyön aikataulu (valtioneuvoston asetuksen mukaan)
Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen kaikkien vuosiluokkien osalta

18 Yhteistyöhön perustuva ja avoin valmisteluprosessi
Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi-mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana

19 Perustetyön toteuttaminen – tukea paikalliseen työhön
Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon

20 Miksi uudistusta tarvitaan?

21 Miksi uudistusta tarvitaan?
Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-luvun alun jälkeen - globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut - tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin

22 Muutoksen ytimessä Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

23 Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi
Epävarmuu- den kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Hallittavuus Koherens- sin tunne Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

24 Uudistumisen tärkeys ja onnistumisen edellytykset
Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat Selkeä normisto, toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat Yhteistyön ja luottamuksen kulttuuri Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus Sisäisten haasteiden tunnistaminen Kasvatustyön ja toimintakulttuurin merkitys Lasten/Oppilaiden/Opiskelijoiden rooli Pedagogiikka TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö Oppimisen ja osaamisen taso

25 Millaisena uusi perusopetus hahmottuu?

26 Valtioneuvoston asetus 422/2012 lähtökohtana
Koskee esiopetusta, perusopetusta, lisäopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta sekä aikuisten perusopetusta Tavoitepykälät: 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen Osallistuvampi, liikkuvampi, luovempi ja kielellisesti rikkaampi koulu

27 Uudistuksen keskeinen tavoite
Luodaan yhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle

28 Mitä? Miten? Uudistuksen ydin
Millaiset kasvun ja oppimisen mahdollisuudet koulu kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä tarjoaa?

29 Mitä? Miten? Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen
Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA

30 Perusteiden valmistelua ja kirjoittamista ohjaavat periaatteet
Opetussuunnitelman perusteita laadittaessa perusteiden kaikilla osa-alueilla (tavoitteissa, sisällöissä ja käytännöissä) otetaan huomioon seuraavat näkökohdat: rakentaminen vahvuuksille kestävä tulevaisuus tavoitteena tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oppilaiden tarpeiden huomioonottaminen, hyvinvoinnin ja muiden oppimisen edellytysten tukeminen perusopetuksen yhtenäisyys ja eheys, työn jatkumot kansainvälisyys, globaali vastuu kieli- ja kulttuuritietoisuus teknologinen muutos, tiedon kanssa työskentely laaja-alaisen luku- ja kirjoitustaidon haasteet

31 Perusopetuksen ja koulunsuhde muuttuvaan yhteiskuntaan
Arvoperusta vahvistuu Jokaisen lapsen ainutlaatuisuus Suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Tehtävä kuvataan yksityiskohtaisemmin Johdetaan VN asetuksessa määritellyistä tavoitteista; suhde muuttuvaan yhteiskuntaan ja koulutukselliseen jatkumoon Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon mm. Lisääntyvä yhteistyön tarve Oppilaiden rooli ja osallistuminen Koulun kaiken toiminnan kasvattava ja ohjaava vaikutus Monipuolisten oppimisympäristöjen tärkeys ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen mahdollisuudet

32 Oppiminen ja osaaminen muuttuvassa yhteiskunnassa
Oppimiskäsityksen kuvaus ottaa huomioon uusimman tutkimuksen ja konkretisoituu erityisesti Oppimisympäristön, työtapojen ja opetuksen eheyttämisen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja ohjauksen sekä oppilaan arvioinnin määrittelyssä Oppiaineiden tavoitteissa, joissa korostuu miten? – näkökulma Tavoitteiden vahvistamisena sekä oppiainerajat ylittävät laaja-alaisen osaamisen määrittelynä Laaja-alainen osaamisen tavoitteet opetuksen eheyttämistä tukemassa Osaaminen kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamisvaatimuksina

33 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (1)
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Osaaminen tukee oppilaan identiteetin muotoutumista ja luo valmiuksia kestävään elämäntapaan Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja oppilaille merkityksellisten kysymysten käsittelyä Osaamisen kuvaukset on johdettu valtioneuvoston asetuksesta ja määritelty suhteessa toimintaympäristön muutoksiin Osaaminen kuvataan koulutyölle ja opetukselle asettuvina haasteina

34 Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2)
Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7) Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentelyssä, opiskelussa ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus

35 Tapa toimia perusopetuksessa ja koulussa
Oppilaan arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa avataan selkeämmin Oppilaan arvioinnista oppimista tukevaan arviointiin ja arvioinnin näkemiseen osana oppimista Monipuolisen näytön ja palautteenannon merkitys Päättöarvioinnin kriteerien selkeyttäminen Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat linjaukset määritellään ja kuvataan niiden sisältö Linjaukset korostavat toimintakulttuurin kehittyvää luonnetta sekä merkitystä oppilaiden kasvun ja oppimisen kannalta Linjaukset tukevat arvoperustan ja tehtävän toteutumista sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Ohjaaminen perusopetuksen yhtenäisyyteen ja opetuksen eheyttämiseen; eheyttävät oppimiskokonaisuudet

36 Koulu oppivana yhteisönä
Koulu toimii oppivana, oppilaan kasvua tukevana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen Vahvistaa oppilaan myönteistä ja realistista käsitystä itsestä oppijana – palautteen antaminen, yhdessä tekeminen Virittäytyminen ja aktiivisuus – kiireettömyys ja rauha – syventyminen ja tehtävien loppuun saattaminen Reflektiivisyys – pysähtyminen aika ajoin oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan Oppiminen koulun pedagogisen johtamisen fokuksena Oppivalle yhteisölle ominaisia ovat Monipuoliset työskentelytavat Vuorovaikutus ja osallisuus Hyvinvointi ja turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen

37 Entäs esiopetus?

38 Esiopetus uudistuu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on käynnissä - valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen Palautetta kootaan esiopetuksen perusteluonnoksesta ensi syyskuussa! opetuksen järjestäjiltä kyselyllä Kaikilta kiinnostuneita OPH:n sivuilla

39 Valtioneuvoston asetus 422/2012 (28. 6
Valtioneuvoston asetus 422/2012 ( ) linjaa kehittämisen suuntaviivat 5§ Esiopetuksen erityisenä tehtävänä on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

40 Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011
Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 61/2012 Opetukseen osallistuu lähes koko ikäluokka Lapset viihtyvät hyvin ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä Opettajien kelpoisuus on hyvällä tasolla Arviointiin osallistuneet arvioivat laadun keskimäärin melko hyväksi Opetuksen järjestäjätaholla (koulu / päiväkoti) ei ollut vaikutusta laatuun Huom! Opetusta annetaan sekä päiväkodeissa että kouluissa. Kunnallisissa ja yksityisissä. Hallinnon siirto.

41 Nykytilanteen arviointi Esiopetuksen laatu arviointitutkimus 2011
Esiopetuksen laadussa on toimipisteiden ja kuntien välisiä eroja Esiopetuksen opetussuunnitelman toteutumisessa on puutteita Huoltajat eivät tunne esiopetusta Lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus ei toteudu riittävällä tasolla Varhaiseen tukee kaivataan resursseja Oppilashuollossa on puutteita, 15 % esiopetuksen yksiköistä oppilashuollon tuki puuttuu kokonaan Tilat eivät ole riittävän joustavia esiopetukseen Tietotekniset puutteet ovat yleisiä

42 Nykytilanteen arviointi – esiopetuksen nykyiset perusteet
Uudistettu vuonna 2010 kasvun ja oppimisen tuen osalta Uudistettu osa on palvellut lasten saaman tuen käytäntöjä varsin hyvin Perusteasiakirja ei tue riittävästi lasten ja huoltajien osallisuutta Perusteissa ei kuvata esiopetuksen toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä riittävästi Perusteiden antama pedagoginen tuki jää vähäiseksi

43 Yhteys perusopetukseen
Esiopetuksen perusteita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä perusopetuksen perusteiden kanssa Työryhmien yhteistyö Sisällön rakenteellinen yhteys arvoperusta oppimiskäsitys laaja-alainen osaaminen toimintakulttuuri yhteistyö kasvua ja oppimista tukeva arviointi TÄMÄ NÄKYY PAITSI TYÖRYHMIEN YHTEISTYÖNÄ, MYÖS ESIOPETUKSEN PERUSTEIDEN RAKENTEESSA

44 Yhteys muuhun varhaiskasvatukseen
lapsilähtöisyys eheytetyn opetuksen periaate leikki kasvun ja oppimisen välineenä opetus tukee henkilökohtaista kasvua ja oppimista esiopetusikäiset kuuluvat päivähoito-oikeuden piiriin aamu- ja iltapäivähoidon tarve kouluissa oleville suurin osa kokopäivähoidossa Olisi hienoa valmistella varhaiskasvatussuunnitelman perusteita tässä rinnalla, mutta ikävä kyllä siihen menee vielä muutama vuosi.

45 Esiopetuksen ops uudistukseen voivat vaikuttaa myös
Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta työn alla Varhaiskasvatuslain säätäminen alkanut, mahdolliset vaikutuksen esiopetukseen? MM. LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN KOULU

46 Paikallisen opetussuunnitelma-
työn merkitys ja johtaminen

47 Opetussuunnitelma on tulevaisuusnavigoinnin hyvä apuväline
Suunnan määrittely Eettisen ja käytännöllisen orientaation rakentaminen Nykytilan analyysi Tahtotilan luominen Kartta ja kompassi

48 Jos pelkästään tyytyy lukemaan karttaa, eksyy.
Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen Uudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen opetussuunnitelmatyön toteutumista – miten prosessia johdetaan ja miten siinä ovat mukana koulujen henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit Opettajien osallisuus tärkeää: Kouluorganisaation jäsenet eivät helposti tue hanketta, jonka lähtökohdista he eivät ole saaneet olla päättämässä (Coobs 1968; 1985; Goodlad 1975; Fullan ja Stiegelbauer 1991). Asiantuntijalla on työnsä sisältöihin nähden paljon valtaa, eikä hän halua tätä valtaansa kyseenalaistettavan (Mintzberg 1990).

49 Opetussuunnitelmaprosessin vastuut
Koulujen taso Pedagoginen johtaminen Tulevaisuuden tavoitteet osaksi koulun toimintakulttuuria Opsin toteutuminen Opetuksen järjestäjän taso Strateginen johto, pedagoginen linjavastuu, ops -päätökset Paikallisen työn organisointi, resursointi, seuranta, kehittäminen Kansallinen taso Opetuksen kehittämisen strategiset ja pedagogiset linjaukset OPH perusteet Opetuslaki ja asetus, VN asetus, hallituksen linjaukset, KESU

50 Kehittäminen on vaativaa ja antoisaa
Koulu on asiantuntijaorganisaatio: Asiantuntijalla on työnsä sisältöihin nähden paljon valtaa, eikä hän halua tätä valtaansa kyseenalaistettavan (Mintzberg 1990). Kouluorganisaation jäsenet eivät helposti tue hanketta, jonka lähtökohdista he eivät ole saaneet olla päättämässä (Coobs 1968; 1985; Goodlad 1975; Fullan ja Stiegelbauer 1991). Kouluissa on ohut organisaatio mutta vahva toimintakulttuuri (Sergiovanni 1999) Suomalaisilla opettajilla on kehittämiskokemusta ja aito ajan tasalla pysymisen halu (Holappa 2007)

51 Ops prosessissa otettava huomioon
Monimuotoinen ja muuntuva opetussuunnitelman käsite noin sata vuotta vanha termi löysi tiensä kaikkien opetusalan asiantuntijoiden tietoisuuteen luvuilla Opetussuunnitelmakäsitteen sisällöllinen vaihtelu edelleen suurta Esim. Holappa 2007 – paikallisissa prosesseissa yli 20 erilaista variaatiota (prosessi-produkti; opetuskeskeisyys – oppimiskeskeisyys; uudistaja – ylläpitäjä; …) Eri toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä Alan ulkopuolisille käsitteen laajuutta avattava mm. luottamushenkilöt

52 Johtamista tarvitaan 1 Aloittakaa riittävän ajoissa keskustelu pohjaa luova keskustelu Tutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudet Kuunnelkaa oppilaita ja huoltajia sekä ihmisiä koulumaailman ulkopuolelta Miettikää, miten voitte luoda työlle alusta lähtien myönteisen ilmapiirin ja turvata eri tahojen osallistumista tukevat rakenteet ja käytännöt Erityinen huomio oppilaiden osallistumiseen Pyrkikää hahmottamaan kokonaiskuva uudistuksen merkityksestä ja tavoitteista ennen varsinaiseen opsin laadintaan lähtemistä

53 Johtamista tarvitaan 2 Pyrkikää pitämään huolta paikallisen laadinta-prosessin hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta pedagogisen johtamisen vahvistaminen yhteistyön rakentaminen työn rytmittäminen työn resursointi fokuksen pitäminen tavoitteissa ops-työn yhteys muuhun kehittämiseen Miettikää, mitkä ovat ihmisten sitoutumiseen ja prosessin onnistumiseen eniten vaikuttavia tekijöitä ja miten voitte itse vaikuttaa niihin? Hyödyntäkää valtakunnallisia lähteitä, mm. oph.fi – sivujen materiaalia ja Oppimisen tulevaisuus barometriä

54 TULEVAISUUS KESKUSTELU Kuntien yhteinen työskentely
Esimerkkejä työjaosta ja osallisuudesta kuntien yhteisessä opetussuunnitelmaprosessissa TULEVAISUUS KESKUSTELU ARVOKESKUSTELU Kuntien yhteinen työskentely - opetustoimen johdon yhteistyö - yhteiset työryhmät KOULUTUS TUNTIJAKO OPPIAINETYÖ Kunnan tason työskentely kunnanvaltuusto sivistyslautakunta hallintokuntien yhteistyö OPS työn johtoryhmä PÄÄTÖKSET RESURSSIT OPPILASHUOLTO Koulun tason työskentely hlökunta, huoltajat, oppilaat lähiyhteisö TOIMINTA-KULTTUURI, TYÖTAVAT …

55 Keskusteluteemoja opetussuunnitelmatyön pohjaksi
Miten maailma koulun ympärillä muuttuu ja mikä siinä on olennaista koulun ja oppimisen kannalta? Millaista osaamista oppilaamme tulevat tarvitsemaan opinnoissaan, työelämässä ja kansalaisina? Arvokeskustelu -> mistä lähtökohdista ja millä eettisellä orientaatiolla kohti tavoitteita? Oppimiskäsitystä ja oppimista koskeva pohdinta -> mistä syntyy hyvä oppiminen? Toimimmeko me niin? Mitä meille merkitsevät perusteuudistuksen keskeiset tavoitteet? Mikä meille itsellemme on tärkeätä?