Perusharjoittelu 2011 Matematiikka pääaineena –teemaseminaari 14.9. Kaija Häkkinen Anne Tossavainen

Opettajan työn peruskäytänteitä Opetuksen suunnittelu Mitkä ovat oppilaan aikaisemmat tiedot? Mitkä ovat opetuksen tavoitteet (koko jaksolla, tietyllä oppitunnilla)? Mistä materiaaleista on apua suunnittelussa? Mitä välineitä yms. on käytettävissä? (Koti)tehtävien tarkistaminen ja läpikäyminen Opettajalle tietoa oppimisesta Annetaan merkitys tekemiselle Keskustellaan tehtävistä ja niiden ratkaisuista Valitaan eri tapoja tilanteen mukaan (tehtävien vaikeustaso, käytettävissä oleva aika, opetuksen kognitiiviset ja affektiiviset tavoitteet) Jos paljon monisteita, mieti: Miten kaikki tarkistetaan? Mikä merkitys kaikilla tehtävillä?

Opettajan työn peruskäytänteitä Havainnollistaminen Osaatko käyttää havaintovälinettä? Kuinka välineen avulla voi tukea oppilaan ajattelua ja käsitteen ymmärtämistä? Välineen tarve on yksilöllistä, mutta joillekin siitä on suuri apu Taulun ja opetustilan käyttö Näkevätkö kaikki, mitä teen tai kirjoitan? Mitä voin tehdä valmiiksi? Onko se näkyvillä vai ei? Selkeä sijoittelu ja eteneminen Oltava tilaa myös spontaanien pohdintojen esittämiseen Kuinka organisoin tilan käytön ryhmätöissä, pistetyöskentelyssä, välineiden käytössä,…?

Opettajan työn peruskäytänteitä Kysymystekniikka Käytä suoria kysymyksiä Mikä tämä on? Kuinka jatkat tästä? Kuinka päättelit ratkaisun? Voit pyytää tarkennusta, jotta saat ajattelua enemmän näkyväksi Kuinka selvitit asian? Onko muuta tapaa ratkaista tämä sama asia? Perustele, miksi voit laskea näin. Vältä turhia kysymyksiä, jotta auditiivisesti heikommatkin pysyvät kärryillä Kysymysten tarpeettomat toistot ja uudelleen muotoilut Oppilaille annettava ajatteluaikaa Vältä konditionaaleja ja tarpeettomia tilkesanoja Osaisiko joku vastata..? Nyt tulee tällainen kysymys…

Eriyttäminen Erilaisia tapoja huomioida hitaammin oppivat, oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai lahjakkaat Jako kolmeen tasoryhmään Istumajärjestys (autettavat lähellä, tukea vieruskaverista) Rinnakkaiset tunnit (eri opettajalla eri tasoryhmä) Tehtävien valinta tason mukaan (määrällinen ja laadullinen eriyttäminen, saa edetä vapaasti tehtävissä – välillä tarkistus, oppilas voi itse valita, mitä tekee) Edellyttää oppilaantuntemusta Apuvälineiden käyttö tarvittaessa Lahjakkaille omat tehtävät tai tehtäväpaketit Myös he tarvitsevat opettajan tukea yltääkseen suurempiin haasteisiin

Kokeen laadinta Koe suhteessa opetuksen tavoitteisiin ja painopisteisiin Älä käytä valmiskoetta, ellei se ole sopiva tästä näkökulmasta Voit koota tehtäviä useista lähteistä Kokeen pitää olla eriyttävä Huomioi järjestys: tehtävät vaikeutuvat loppua kohden Kokeen pitää antaa realistinen kuva osaamisesta Muuta huomioitavaa Kokeeseen kuluva aika Koe kattaa keskeiset aihealueet ja tavoitteet Monipuolisia tehtäviä Voi olla ryhmäkoe (kaikkien osallistuttava, yhteinen ratkaisu)

Kokeen arviointi Kokeen laadintavaiheessa mietittävä, kuinka paljon tehtävästä voi saada pisteitä Mistä annetaan osapisteitä? Laskutapa tai lauseke oikein, mutta laskuvirhe Lasku oikein, mutta vastaus eri muotoa kuin on pyydetty tai jokin pyydetty elementti puuttuu Mihin on kiinnitettävä huomiota? Onko oppilas ajatellut oikein, vaikka laskutapa on erikoinen? Tuottaako laskutapa yleisesti oikean tuloksen? Onko laskuvirhe mekaaninen vai kertooko se puutteellisesta tai virheellisestä logiikasta? HOJKS:n huomioiminen

Kokeessa Eriyttäminen Tehtävät voi antaa yksi kerrallaan, voi tehdä eri tilassa, HOJKS:n huomiointi (valinnaisia teht.) Tärkeintä on oivaltaa, mitä lasketaan ja kuinka lasketaan Satataulukkoa, kertotaulua tai laskinta voi käyttää apuna Kokeeseen voi antaa avuksi kaavakokoelman Lukihäiriön ja kielellisten vaikeuksien huomioiminen Yksinkertainen kieli sanallisissa tehtävissä Puhuttu kieli voi korvata kirjoitetun kielen Paperilaput, joilla voi peittää osan tehtävästä Oppilaan äidinkieli muu kuin suomi Kokeeseen voi antaa sanaluettelon