Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon  oma lukujärjestys verkkopenaalissa Jokaiselle kokeelle yksi ilta Koe klo 16.30–19.30 poistua saa aikaisintaan.

Esitys aiheesta: "Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon  oma lukujärjestys verkkopenaalissa Jokaiselle kokeelle yksi ilta Koe klo 16.30–19.30 poistua saa aikaisintaan."— Esityksen transkriptio:

1 Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon  oma lukujärjestys verkkopenaalissa Jokaiselle kokeelle yksi ilta Koe klo 16.30–19.30 poistua saa aikaisintaan tunnin kuluttua, myöhässä voi saapua korkeintaan tunnin verran Ei lukujärjestyksenmukaisia oppitunteja, opettajat voivat kuitenkin järjestää opetusta oman aineensa koepäivänä (esim. 1h kertausta ennen koetta) Koe vaikuttaa merkittävästi arvosanaan (+ muut kriteerit) Koe palautetaan ja käydään opettajan kanssa läpi seuraavan jakson alussa Uusinta  ohjeet opinto-oppaassa

2 Miten valmistaudun kokeeseen?
Ole järjestelmällinen Lue läksyt Seuraa oppitunneilla Läpikäytävän asian määrä kasvaa ja vaatimustaso nousee  älä jätä valmistautumistasi viimeiseen iltaan, muista jättää aikaa kertaamiselle Opi tunnistamaan olennainen (esim. historian kokeeseen valmistautuessa ei kannata päntätä vuosilukuja) Etsi oma tapa valmistautua! Jos koet hyödylliseksi tutustua tunnilla läpikäytävään asiaan etukäteen, tee niin Jos tunnet oppivasi paremmin kun luet läksyt vasta yöllä, lue läksyt vasta yöllä Jos koet miellekarttojen tai muiden omien muistiinpanojen, piirrosten, alleviivausten… auttavan oppimistasi, tee omia muistiinpanoja

3 Miten toimin koetilanteessa?
Ole paikalla ajoissa ja hyvin valmistautuneena Tarvittavat välineet mukaan Lue kysymykset ja YMMÄRRÄ ne Mieti haluatko vastata ensin helpoiksi kokemiisi kysymyksiin vai aloitatko vaikeista Ole perillä kellosta Käytä suttupaperia Suunnittele vastauksesi ennen kuin alat kirjoittamaan Tarkista vastauksesi Älä syyllisty vilppiin

4 Millainen on hyvä vastaus?
Osoittaa, että tunnet asian Sisältö on esitetty ymmärrettävästi, johdonmukaisesti, hyvällä suomen kielellä, laskut on selitetty, vastaus on selkeä ja mielenkiintoinen Osoittaa, että käsität, mistä on kysymys ja mikä merkitys asialla on Kohdistuu siihen, mitä kysytään, käsitteet tai aihepiiri on määritelty ja kokonaisuus on jäsennelty Hyvässä reaaliaineiden vastauksessa on perusteluita, esimerkkejä, asian monipuolista selittämistä. Vertailut, kytkennät laajempiin asiayhteyksiin, muiden tietojen liittäminen vastaukseen ja omat oivallukset nostavat vastauksen tasoa.

5 Toistuvia ongelmia: Ylimalkaisesti luettu ohjeistus ja kysymys Vastauksessa esitetään kaikki, mitä asiasta muistetaan, ei rajata vastausta kysyttyyn Luettelomainen vastaus, tikkukirjaimilla tai kohtuuttoman epäselvällä käsialalla kirjoitettu, puhekieliset ilmaukset, mukana epäoleellisia tarinoita ja satunnainen asioiden esitysjärjestys Liian tiivis vastaus, josta ei näy, ymmärtääkö vastaaja asian. Kirjoita vastaus kuin kirjoittaisit henkilölle, joka hallitsee abstraktin ajattelun, odottaa laadukasta asiatekstiä ja joka ei tiedä asiasta yhtään mitään. Luonnontieteellisissä kysymyksissä pitää selostaa mitä laskee tai tekee, miksi ja mitä vastaus kertoo. Suhtaudu koetilanteeseen oppimisen kannalta. Ota palaute vastaan ja hyödynnä sitä seuraavan kurssin opiskelussa ja kokeessa.

6 Millainen on hyvä essee?
Lue kokeeseen Ymmärrä kysymys  Mitä kysytään? Mihin täytyy vastata? Ei mielipidekirjoitus, kerro perustellen mielipiteesi jos sitä kysytään Vertaile jos sitä vaaditaan Vastauksen keskusteltava mahdollisen aineiston kanssa Suunnittele, jäsentele Intro/esittely/esim. ajoitus Syyt Merkittävimmät tapahtumat/henkilöt Seuraukset Yhteenveto Ei asiavirheitä (älä arvaa esim. vuosilukuja  kiertoilmaisut) Täsmällinen kieli, oikeat käsitteet, lukeneisuuden osoittaminen nostavat vastauksen arvoa Arviointi kokonaisuutena Ei arvostella mittanauhalla, kuitenkin riittävän laaja vastaus yleensä noin 1,5 – 2 konseptin sivua, älä jaarittele  ymmärrä rajaus 6