ET ja arviointi perusopetuksessa AO ET OAK FT Eero Salmenkivi

Arviointi POPS-perusteissa 2014 Lähtökohtana Perusopetuslaki 22 § ”Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.” Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. (POPS 2014, 46.)

Arviointi POPS-perusteissa 2014, jatkuu Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.

Arviointi POPS-perusteissa 2014, jatkuu Käytännössä hybridi-malli (POPS 2014 lievempi kuin 2004) Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. (POPS-perusteet 2014, 47).

Arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Arvioinnin yleiset periaatteet Oppiminen arvioinnin kohteena Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Työskentely arvioinnin kohteena Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Arviointi opintojen aikana Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. … Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden

Päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen vertailtavuus)

Päättöarviointi (jatkuu) Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä.

Päättöarviointi (jatkuu) Päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiemmista arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua, toiminnallisuutta) Oppilaan kehitystä tuetaan kohti itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen luovuutta ja vastuullisuutta suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä arvostelukykyä

ET taidot arvioitavina Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen ja kuunteleminen itseilmaisu Filosofiset ajatteluntaidot kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja kielenkäyttöä perustellaan väitteitä

Oppilaan arvomaailman arviointi ET:ssä opetetaan arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne.) Opettaja yrittää korjata oppilaan käsityksen, jos se sattuu olemaan 2+2=5. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä" Olennaista tässä ei ole filosofinen arvo-objektivismi tai arvosubjektivismi vaan OPS:n arvoperusta Suuri haaste on välttää normalisoivaa manipulaatiota ("ymmärrät kai itsekin, että kunnon ihmiset eivät tee noin ja haluat kai olla kunnollinen"). Sen sijaan tarvitaan reilua (ja ikäkauden huomioiden mahdollisimman perusteltua) korjaavaa palautetta käyttäytymisestä ja arvoihin kohdistuvasta ajattelusta

Oppilaan yksityisyys Myös lapsella on oikeus yksityisyyteen Monet ET:ssä opetettavat ja opittavat asiat ovat lähellä oppilaan persoonallisuutta, myös sellaisia piirteitä, joihin koulu ei saa edes puuttua, saati sitten arvostella niitä. Tätä ns. ”oppilaan nahan alle menemistä” pitää välttää. Koska ET asiat kuitenkin usein vaikuttavat oppilaan samoihin käyttäytymispiirteisiin kuin nämä henkilökohtaiset asiat, eron tekeminen voi olla (lähes) mahdotonta.

ET arvioinnin perusteita Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella myös lapset ja heidän huoltajansa Arviointi lähtee suunnittelusta tavoite – sisällöt/menetelmät/keinot – arviointi yhteissuunnittelu, jossa sovitaan arvioinnista oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä vuorovaikutteinen arviointi sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen oppilaan ja ryhmän dialogiset taidot (esim. osaako pyytää ja odottaa puheenvuoroa) toisia kunnioittavat asenteet ja ilmapiiri (esim. että oppilaat kuuntelevat kaikkia muita oppilaita)

Vuorovaikutteinen arviointi toteutetaan osana ryhmäopetusta erilliset ja säännölliset oppilasryhmän kanssa järjestetyt palaute- ja arviointikeskustelut tuotetaan yhteisistä kokemuksista monipuolista palautetta piirrokset, sarjakuvat, tarinat, laulut ym. Esim. opintokäynnin tai ryhmätyön jälkeen projekti arvioidaan (mikä onnistui, mikä ei; sekä kokemuksellinen että tavoitteiden saavuttamisen näkökulma)

Arvioinnin kohteita Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää esimerkiksi yhteistyön sujumiseen rakentavien ehdotusten tekemiseen keskusteluun osallistumiseen erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien esittämiseen ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa kykyyn asettua toisen asemaan käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun yhteisen toiminnan tuottamaan iloon

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. … opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.

Oppilaan itsearviointi ja ET ET:ssä oppilaan itsearvioinnissa on hyvin monipuoliset tavoitteet, erityistä ET:lle esim. ET:n oppimistavoitteet ovat hyvin refleksiivisiä (oppijaan ja hänen katsomukseensa suuntautuneita) siksi niiden saavuttaminen edellyttää itsearviointi-kyvyn kehittymistä (itsenäisyys, arvostelukyky jne.) ET-oppilaan arvioinnissa (esim. arvot ja asenteet) ollaan usein hyvin lähellä "nahan alle menemistä" itsearviointi on yksi keino välttää tätä ongelmaa (mutta huom. manipuloinnin vaara)

Opettajan itsearviointi ET:ssä Manipuloinnin välttäminen edellyttää opettajan jatkuvaa itsearviointia. Myös katsomusvapauden toteutuminen edellyttää opettajan itsearviointia. Vanhempien ja kollegojen rooli? ET opettaja on sitoutunut OPS:n arvoperustaan, mutta hänenkään ei tarvitse alistua normalisoivaan manipulointiin

ET käsitteistö ET:llä ei ole yhtä taustatiedettä, mutta kyky käyttää tiettyä katsomuksellista käsitteistöä kuvaa ET-osaamista Avainkäsitteitä ovat ainakin: ihminen (yksilö – yhteisö, ihminen – luonto, identiteetti, rajallisuus, tarve jne.) katsomus (maailman- ja elämänkatsomus, maailmankuva, uskonnollisuus ~ ateismi, sekulaari humanismi) hyvä elämä (elämäntapa ja –tyyli, itseilmaisu, onnellisuus, rakkaus, haaveet jne.) etiikka (oikein/väärin, arvostelukyky, vastuullisuus, harkinta, deskriptiivisen ja normatiivisen ero) kulttuuri (suvaitsevaisuus, sivistys, monikulttuurisuus) ajattelun taidot (perusteleminen, argumentaatio, johdonmukaisuus, retoriikka vakuuttaminen jne.)

ET käsitteistön oppiminen ET käsitteitä ei ole tarkoitus oppia listana. Käsitteiden käyttö kehittyy vähitellen yhteisissä keskusteluissa kuuntelemisen, argumentoinnin ja harjoittelun kautta. Olennaista on katsomuksellisen ja moraalisen näkökulman ymmärtäminen ja ajatteleminen.

ET käsitteistön osaamisen arvioiminen ET käsitteistön esiintyminen tai esiintymisen puute oppilaan vastauksissa ja kirjallisissa töissä on yksi tapa arvioida nimenomaan ET-osaamista. Alaluokilla on tavoitteena juuri tunnistaa näiden elämänpiirien olemassaolo ja yleinen ominaislaatu sekä osata soveltaa peruskäsitteitä (suvaitsevaisuus, onnellisuus, moraalinen vastuu) omaan elämään. Ylemmillä luokilla mukaan tulee käsitteistön soveltaminen yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja muihin kulttuureihin.

ET ja kokeet Katsomusaineiden aliarvostettu asema kytkeytyy osittain vaatimattomiin työ- ja osaamisvelvotteisiin. Siksi on perusteltua antaa läksyjä ja pitää kokeita. Leijonanosan arvioinnista tulisi kuitenkin rakentua edellä mainittujen havainnointiin, projekti- ja itsearviointiin pohjalle, joten alakoulussa kokeet eivät välttämättä ole tarpeen. Koulun OPS (ja koulun yhteisesti sovitut muut käytännöt) kuitenkin viiem kädessä ratkaisevat asian (esim. viimeistään 5:llä on helposti pakko pitää kokeita). Olennaista kokeissa on saada ikäkauteen ja kehitystasoon soveltuvat ET-taidot arviointiin. Kokeet tulle suunnitella jo kurssin alussa ja yhdysryhmissa jopa useamman vuoden perspektiivillä. Toisaalta pitää kysyä keskeisiä taitoja, toisaalta pitää varoa backwash-efektiä eli (pelkkiin) kokeisiin opettamista.