ET ja arviointi perusopetuksessa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "ET ja arviointi perusopetuksessa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 ET ja arviointi perusopetuksessa Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Arviointia määrittävät tekijät Opettajan etiikka ja ammattitaito Arvioinnin funktiot Opetussuunnitelma

3 Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ) Opettajan ammatti on itsenäinen professio ja vaativa asiantuntijatehtävä. Tällaisen professioammatin luonteeseen kuuluu ammattietiikka, joka on tuotu esiin opettajan eettisissä periaatteissa. Ammattietiikka on osa ammattikunnan omaa laadunvalvontaa, ja sen avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan osoittamaan luottamukseen.

4 Opettajan eettisten periaatteiden taustalla olevat arvot IHMISARVO Eettisten periaatteiden lähtökohtana on ihmisen kohteleminen itseisarvona. Siihen kuuluu että oppija nähdään ajattelevana ja oppivana persoonana. Ihmisarvoa tulee kunnioittaa riippumatta ihmisen sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta, ulkonäöstä, iästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta, alkuperästä, mielipiteistä, kyvyistä ja saavutuksista. TOTUUDELLISUUS Totuudellisuus on keskeinen arvo opettajan perustehtävässä, jossa hän ohjaa oppijaa elämän ja ympäristön kohtaamiseen. Tutkiva lähestymistapa edellyttää avointa keskustelua ja totuuden etsimistä. Rehellisyys itselle ja muille sekä keskinäinen kunnioitus kaikessa vuorovaikutuksessa kuuluu opettajan työn perustaan.

5 Opettajan eettisten periaatteiden arvot (jatkoa) OIKEUDENMUKAISUUS Yksittäisen oppijan ja ryhmän kohtaamisessa sekä muun työyhteisön toiminnassa oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sekä syrjinnän ja suosimisen välttäminen. Oikeudenmukaisuuden tulee toteutua myös etujen ja rasitteiden jaossa, rikkomusten ja ristiriitojen käsittelyssä sekä oppijan arvioinnissa. Kysymys oikeudenmukai-suudesta sisältyy aina opettajan antamaan arviointiin. VASTUU JA VAPAUS Opettajalla on oikeus omaan arvomaailmaansa, mutta opetustyössä opettajan vastuu on sidoksissa perustehtävään ja sitä määrittelevään normistoon, esim. lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin.

6 Opettajan eettiset periaatteet (OAJ) OPETTAJA JA OPPIJA Opettaja hyväksyy ja ottaa huomioon oppijan ainutkertaisena ihmisenä. Opettaja kunnioittaa oppijan oikeuksia ja suhtautuu häneen inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. Opettaja pyrkii oppijan lähtökohtien, ajattelun ja mielipiteiden ymmärtämiseen sekä käsittelee tahdikkaasti oppijan persoonaan ja yksityisyyteen liittyviä asioita.....  kysymys privaatin alueesta, ei "nahan alle menemistä” Opettaja ottaa erityisesti huomioon huolenpitoa ja suojelua tarvitsevat oppijat, eikä hyväksy missään muodossa esiintyvää kiusaamista tai toisen ihmisen hyväksikäyttöä.

7 Etiikka/OAJ, opettaja ja oppija (jatkoa) Opettajan tehtävään kuuluu myös oppijoiden kasvattaminen yhteistyöhön ja hyviksi yhteiskunnan jäseniksi. Myös luottamuksen ja hyvien ihmissuhteiden rakentaminen kuuluu opettajan työhön. Opettajan vastuu oppijasta on sitä suurempi mitä nuoremman oppijan kanssa hän työskentelee. Opettaja toimii yhteistyössä lapsesta vastuussa olevien aikuisten kanssa.  kotien saama arviointi (ei pelkkää negatiivista palautetta!)  mahdolliset ongelmat, kun arvioinnit erilaisia

8 Arviointi POPS-perusteissa 2014 Lähtökohtana Perusopetuslaki 22 §Perusopetuslaki 22 § ”Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.” Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. (POPS 2014, 46.)

9 Arviointi POPS-perusteissa 2014, jatkuu Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.

10 Arviointi POPS-perusteissa 2014, jatkuu Käytännössä hybridi-malli (POPS 2014 lievempi kuin 2004) Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan 1. arviointiin opintojen aikana sekä 2. päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. (POPS-perusteet 2014, 47).

11 Arvioinnin yleiset periaatteet 1. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin 2. Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt 3. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

12 Arvioinnin kohteet 1. Oppiminen arvioinnin kohteena Oppimisen arviointi sisältää a. opinnoissa edistymisen ja b. osaamisen tason arviointia sekä c. palautteen antamista niistä. 2. Työskentely arvioinnin kohteena 3. Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

13 Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

14 Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

15 Arviointi opintojen aikana Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. … Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Johtoajatus: kannustavuus, joka sisältää totuudellisuuden

16 Päättöarviointi Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Johtoajatus: oikeudenmukaisuus (valtakunnallinen vertailtavuus)

17 Päättöarviointi (jatkuu) Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä.

18 Päättöarviointi (jatkuu) Päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiemmista arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

19 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetusmuodot ovat monipuolisia ja dialogisia (esim. keskustelua, ongelmanratkaisua, toiminnallisuutta) Oppilaan kehitystä tuetaan kohti  itsenäisyyttä ja kykyä kulttuurin uusintamiseen  luovuutta ja vastuullisuutta  suvaitsevaisuutta ja kriittisyyttä  arvostelukykyä

20 ET taidot arvioitavina Tunneherkkyyteen ja itseilmaisuun liittyvät taidot  erilaisuuden hyväksyminen, toisten kunnioittaminen ja kuunteleminen  itseilmaisu Filosofiset ajatteluntaidot  kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä  selvennetään ja tarkennetaan käsitteitä ja kielenkäyttöä  perustellaan väitteitä

21 Oppilaan arvomaailman arviointi ET:ssä opetetaan arvoja (tasa-arvo, vapaus jne) ja asenteita (suvaitsevaisuus, vastuullisuus jne.) Opettaja yrittää korjata oppilaan käsityksen, jos se sattuu olemaan 2+2=5. Samanlainen yritys on syytä kohdistaa esim. mielipiteeseen "mutakuonot on tyhmiä" Olennaista tässä ei ole filosofinen arvo-objektivismi tai arvosubjektivismi vaan OPS:n arvoperusta Suuri haaste on välttää normalisoivaa manipulaatiota ("ymmärrät kai itsekin, että kunnon ihmiset eivät tee noin ja haluat kai olla kunnollinen"). Sen sijaan tarvitaan reilua (ja ikäkauden huomioiden mahdollisimman perusteltua) korjaavaa palautetta käyttäytymisestä ja arvoihin kohdistuvasta ajattelusta

22 Oppilaan yksityisyys Myös lapsella on oikeus yksiyisyyteen Monet ET:ssä opetettavat ja opittavat asiat ovat lähellä oppilaan persoonallisuutta ja temperamenttia, myös sellaisia piirteitä, joihin koulu ei saa edes puuttua, saati sitten arvostella niitä. Tätä ns. ”oppilaan nahan alle menemistä” pitää välttää. Koska ET asiat kuitenkin usein vaikuttavat oppilaan samoihin käyttäytymispiirteisiin kuin nämä henkilökohtaiset asiat, eron tekeminen voi olla (lähes) mahdotonta.

23 Arviointi ja yhdysryhmät Huom. yhdysryhmäopetuksen ydinhaaste: Opetuksen on vaihduttava vuosittain/kausittain on olennainen myös arvioinnille. Yksiläksyisten ryhmienkin arvioinnissa voi olla omia ongelmiaan (oppilaiden kehitysasteen vaikutus, erit. 1. ja 2. lk. välillä sekä 5/6 palkkiongelma) Useiden eri läksyalueiden yhtäaikainen arviointi vaatii opettajalta paljon. Se, että asian yhteinen käsittely lyhyempi kuin yhden läksyryhmän opetuksessa, pitää huomioida myös arvioinnissa.

24 ET arvioinnin perusteita Arviointi on jatkuvaa ja siihen osallistuvat opettajan ohella myös lapset ja heidän huoltajansa Arviointi lähtee suunnittelusta  tavoite – sisällöt/menetelmät/keinot – arviointi  yhteissuunnittelu, jossa sovitaan arvioinnista  oppilaiden omat, itselle asetetut oppimistavoitteet Arvioija ja kohde eivät ole erillisiä  vuorovaikutteinen arviointi  sekä opettajan että oppilaiden itsearviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taitojen kehittymiseen  oppilaan ja ryhmän dialogiset taidot (esim. osaako pyytää ja odottaa puheenvuoroa)  toisia kunnioittavat asenteet ja ilmapiiri (esim. että oppilaat kuuntelevat kaikkia muita oppilaita)

25 Vuorovaikutteinen arviointi toteutetaan osana ryhmäopetusta erilliset ja säännölliset oppilasryhmän kanssa järjestetyt palaute- ja arviointikeskustelut tuotetaan yhteisistä kokemuksista monipuolista palautetta  piirrokset, sarjakuvat, tarinat, laulut ym.  Esim. opintokäynnin tai ryhmätyön jälkeen projekti arvioidaan (mikä onnistui, mikä ei; sekä kokemuksellinen että tavoitteiden saavuttamisen näkökulma)

26 Arvioinnin kohteita Yhteistä toimintaa arvioitaessa voidaan huomiota kiinnittää esimerkiksi yhteistyön sujumiseen rakentavien ehdotusten tekemiseen keskusteluun osallistumiseen erilaisten mielipiteitten tuottamiseen ja näkökulmien esittämiseen ehdotusten ja mielipiteitten perustelemiseen toisten kuuntelemiseen ja kunnioittamiseen kykyyn ymmärtää toisen näkökulmaa kykyyn asettua toisen asemaan käsiteltyjen aiheitten kiinnostavuuteen ryhmän jäsenten tasapuoliseen kohteluun yhteisen toiminnan tuottamaan iloon

27 Oppilaan itsearviointi Oppilaan itsearvioinnin kehittyminen on tärkeä oppimistavoite sekä POSP2004 että POPS2014.

28 Oppilaan itsearviointi ja ET ET:ssä oppilaan itsearvioinnissa on hyvin monipuoliset tavoitteet, erityistä ET:lle esim.  ET:n oppimistavoitteet ovat hyvin refleksiivisiä (oppijaan ja hänen katsomukseensa suuntautuneita) siksi niiden saavuttaminen edellyttää itsearviointi- kyvyn kehittymistä (itsenäisyys, arvostelukyky jne.)  ET-oppilaan arvioinnissa (esim. arvot ja asenteet) ollaan usein hyvin lähellä "nahan alle menemistä" itsearviointi on yksi keino välttää tätä ongelmaa (mutta huom. manipuloinnin vaara)

29 Opettajan itsearviointi ET:ssä Manipuloinnin välttäminen edellyttää opettajan jatkuvaa itsearviointia. Myös katsomusvapauden toteutuminen edellyttää opettajan itsearviointia. Vanhempien ja kollegojen rooli?  ET opettaja on sitoutunut OPS:n arvoperustaan, mutta hänenkään ei tarvitse alistua normalisoivaan manipulointiin

30 ET käsitteistö ET:llä ei ole yhtä taustatiedettä, mutta kyky käyttää tiettyä katsomuksellista käsitteistöä kuvaa ET-osaamista Avainkäsitteitä ovat ainakin:  ihminen (yksilö – yhteisö, ihminen – luonto, identiteetti, rajallisuus, tarve jne.)  katsomus (maailman- ja elämänkatsomus, maailmankuva, uskonnollisuus ~ ateismi, sekulaari humanismi)  hyvä elämä (elämäntapa ja –tyyli, itseilmaisu, onnellisuus, rakkaus, haaveet jne.)  etiikka (oikein/väärin, arvostelukyky, vastuullisuus, harkinta, deskriptiivisen ja normatiivisen ero)  kulttuuri (suvaitsevaisuus, sivistys, monikulttuurisuus)  ajattelun taidot (perusteleminen, argumentaatio, johdonmukaisuus, retoriikka vakuuttaminen jne.)

31 ET käsitteistön oppiminen ET käsitteitä ei ole tarkoitus oppia listana. Käsitteiden käyttö kehittyy vähitellen yhteisissä keskusteluissa kuuntelemisen, argumentoinnin ja harjoittelun kautta. Olennaista on katsomuksellisen ja moraalisen näkökulman ymmärtäminen ja ajatteleminen.

32 ET käsitteistön osaamisen arvioiminen ET käsitteistön esiintyminen tai esiintymisen puute oppilaan vastauksissa ja kirjallisissa töissä on yksi tapa arvioida nimenomaan ET-osaamista. Alaluokilla on tavoitteena juuri tunnistaa näiden elämänpiirien olemassaolo ja yleinen ominaislaatu sekä osata soveltaa peruskäsitteitä (suvaitsevaisuus, onnellisuus, moraalinen vastuu) omaan elämään. Ylemmillä luokilla mukaan tulee käsitteistön soveltaminen yleisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja muihin kulttuureihin.

33 ET arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten, OPHOPH Tavoitteet Opetuksen tavoitteena on Sisältöa lueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvion ”hyvä” / arvosanan kahdeksan osaaminen T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin S1-S4 Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas osaa selittää muutamia keskeisiä etiikan käsitteitä ja jäsentää niiden avulla joitakin elämässä kohtaamiaan eettisiä tilanteita. T2 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan väitteitä ja niiden perusteluita S1-S4 Väitteiden ja perusteluiden tunnistaminen ja arviointi Oppilas osaa löytää keskustelusta väitteitä ja niiden perusteluja sekä pohtia perusteluiden asiaankuuluvuutta T3 edistää oppilaan kykyä oivaltaa asioiden välisiä suhteita ja kehittää ajatteluaan S1, S2, S3 Päättelytaidot Oppilas osaa tunnistaa virhepäättelyä ja korjata sen pohjalta omaa ajatteluaan T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja luonnosta S1, S2, S3 Vastuullisen toiminnan tunteminen Oppilas osaa kuvata, mitä tarkoittaa itsestä, toisista ja luonnosta vastuun ottaminen sekä kertoa, mitä se tarkoittaa omassa toiminnassa T5 ohjata oppilas tutustumaan suomalaiseen, eurooppalaiseen ja maailman kulttuuriperintöön sekä hahmottamaan kulttuurista moninaisuutta ilmiönä S2, S3, S4 Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä ja selittää joitakin kulttuuriin liittyviä ilmiöitä suomalaisesta, eurooppalaisesta ja maailman kulttuuriperinnöstä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä yhteisön tai yhteiskunnan kulttuurisesta moninaisuudesta T6 tukea oppilasta rakentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään S1-S4 Tietojen ja käsitteiden hallinta Oppilas osaa nimetä joitakin katsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä. T7 ohjata oppilasta suunnittelemaan ja arvioimaan omaa katsomuksellista oppimistaan S1-S4 Oppimaan oppimisen taidot Oppilas osaa asettaa opiskeluun liittyviä tavoitteita, pyrkii toimimaan tavoitteiden suunnassa ja arvioi niiden toteutumista sekä yksin että ryhmässä. T8 rohkaista oppilasta ilmaisemaan katsomustaan ja kuuntelemaan muiden katsomuksellisia kannanottoja S1, S2, S3 Vuorovaikutus-taidot ja toiminta ryhmän jäsenenä Oppilas ilmaisee omaa katsomuksellista ajatteluaan rakentavasti ja osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja kannanottoja. T9 ohjata oppilas tuntemaan YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen perustuvaa ihmisoikeusetiikkaa, erityisesti lapsen oikeuksia S3Ihmisoikeusetiikka Oppilas tietää YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen keskeisen sisällön ja osaa kertoa esimerkkejä lapsen oikeuksista. T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään S1-S4Vaikuttamisen keinojen tunteminen Oppilas osaa etsiä ja kuvata joitakin vastuullisen vaikuttamisen keinoja.

34 ET ja kokeet Katsomusaineiden aliarvostettu asema kytkeytyy osittain vaatimattomiin työ- ja osaamisvelvotteisiin. Siksi on perusteltua antaa läksyjä ja pitää kokeita. Leijonanosan arvioinnista tulisi kuitenkin rakentua edellä mainittujen havainnointiin, projekti- ja itsearviointiin pohjalle, joten alakoulussa kokeet eivät välttämättä ole tarpeen. Koulun OPS (ja koulun yhteisesti sovitut muut käytännöt) kuitenkin viiem kädessä ratkaisevat asian (esim. viimeistään 5:llä on helposti pakko pitää kokeita). Olennaista kokeissa on saada ikäkauteen ja kehitystasoon soveltuvat ET-taidot arviointiin. Kokeet tulle suunnitella jo kurssin alussa ja yhdysryhmissa jopa useamman vuoden perspektiivillä. Toisaalta pitää kysyä keskeisiä taitoja, toisaalta pitää varoa backwash-efektiä eli (pelkkiin) kokeisiin opettamista.