Teollisuuden ja tuotannon toimialojen osaava työvoima 10.5.2017 Osmo Maksimainen Pekka Junninen Reijo Härkönen

Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja järjestäminen 1.10.2017 Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja järjestäminen 1. Perustutkinnot, kokonaan valtion rahoittamaa. Luvanvaraisesti kohdistettu koulutuksen järjestäjälle. Kuvattu tarkemmin Reijon / Pekan esityksessä. 2. Ammatillinen lisäkoulutus. Kokonaan valtion rahoittamaa. Voidaan suorittaa ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja, tai ed. mainittujen tutkintotasojen osia. Luvanvaraisesti kohdistettu koulutuksen järjestäjälle. Pääsääntöisesti tarkoitettu työssä olevien / työn ohessa osaamisen kehittämiseen. 3. TV-koulutus. Kokonaan valtion rahoittamaa. Työhallinnon kilpailutuksen perusteella ostamaa koulutusta. Nykyisin vain poikkeustapauksissa koko tutkintoon johtavaa. Pyrkimys yhä enemmän rekry-tyyppisiin koulutuksiin, joissa myös yrityksen maksuosuus. 4. Oppisopimuskoulutus. Käytettävissä kaikille tutkintotasoille. Kokonaan valtion rahoittamaa. Oppisopimus on ammatillista koulutusta, joka perustuu työ- tai virkasuhteeseen, yrittäjyyteen ja henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Sisältää työnopetusta työpaikalla ja tietopuolista opetusta oppilaitoksessa, suhde n. 80 / 20. On taloudellisesti tuettua: opiskelija saa työantajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloaikana ja oppisopimuksesta maksetaan taloudellista tukea tietopuolisen opetuksen aikana, myös työnantaja saa koulutuskorvausta. 5. Ns. kovan rahan koulutus. Yrityksen tai yksilön omalla rahalla maksamaa. Tyypillisesti tietotekniikan koulutuksia ja erilaisia korttikoulutuksia. 6. Hankkeiden järjestämät koulutukset. Alakohtaisia ja EU-tason ja kansallisen tahon maksamaa.

1.10.2017 Tutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti: Hakeutumisvaiheessa selvitetään - hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja -toiveet.  Lähtötilannetta kartoitettaessa voidaan käyttää apuna www.osaan.fi-sivustoa - hakijan aikaisemmin osoittama osaaminen - hakijan aikaisemmin saavuttama osaaminen ja ohjataan tarvittaessa suoraan tutkintotilaisuuteen - ohjauksen ja tukitoimien tarve Tutkinnon suoritusvaiheessa - päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta - suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt - neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa - otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja –järjestelyjä, ohjataan opiskelijaa joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa, neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin Ammattitaidon osoittaminen Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa tuotanto- ja palvelutilanteissa eli tutkintotilaisuuksissa. Tutkinto suoritetaan yleensä tutkinnon osa kerrallaan. Tutkintosuoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus.  Ammattitaidon arviointi Arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin, joihin tutkintosuoritusta verrataan.  Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmä- ja itsearviointia. Ammattitaitoa arvioivat työnantajan, työntekijän sekä opetusalan edustajat. Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat

1.10.2017 Miksi ei ole tarjolla jatkuvasti (reservissä) sopivaa ja osaavaa työvoimaa??? Reservi on armeijan termi, joka perustuu yksilön ja yhteiskunnan väliseen sopimukseen. Yhteiskunta toki on varmentanut sen lainsäädännöllä. Toimii varsin hyvin. Työvoimareservi lie johdettu sanana edellisestä. Myös määrä suunnilleen sama kuin edellisessä. Ei tunnu toimivan. Miksi ei? Kun perustuslakia vapaasti tulkiten työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. 3. Kuka haluaa olla työvoimareservissä? 4. Onko kyse yksilön valinnasta? Alle viiden prosentin työttömyyden pitäisi tarkoittaa työvoimapulaa, ei yli viidentoista prosentin. 5. Toimijatahoja on enemmän > yksilö > yritys > työhallinto > opetushallinto > kela > koulutusorganisaatiot > perhe 6. Miten hoidetaan reservityövoiman ammattitaito ja sen ylläpito 7. Monen teollisuuden alan syklisyys. Keväällä töitä, mutta syksyllä hiljaisempaa. Seurauksena alan vaihtoja koulutuksen kautta. Kansantalouden näkökulmasta katsottuna ei aina niin viisasta. 8. Eikö tarpeita osata ennakoida? Esim. KY:n alpa-prosessi ennakoi tämänkin kevään tarpeet jo v. 2014, mutta toteutus kaatui opiskelijapulaan. Miksi? Miten voitaisiin varmistaa, että talvella 2018 maakunnassa on esim. kuusikymmentä luokkahitsaria lisää – jos tarpeen - nykyiseen määrään nähden? Helposti. Miten? Keskeiset kohdan 2.2 toimijatahot sopivat / päättävät tavoitteista, määristä ja menettelytavoista Yritykset sitoutuvat – nyt – palkkaamaan nuo kuusikymmentä hitsaria 1.1.2018 (mittarina esim. vaaditut hitsausluokat) Rahoittajataho sitoutuu maksamaan ko. koulutuksen. Koulutuksen järjestäjä sitoutuu kouluttamaan luokkahitsareiksi nuo valitut kuusikymmentä henkilöä. Yksilö sitoutuu koulutukseen ja sen jälkeiseen työhön. That`s it! Mikä on edellisessä heikoin lenkki?

1.10.2017 Rekrykoulutus, mitä se on? RekryKoulutus on työelämälähtöinen, hyvä vaihtoehto, jos et löydä työnantajana sopivan, tai riittävän ammattitaidon omaavia työntekijöitä yrityksen tarpeisiin. Yleistä, vai räätälöityä? Koulutus räätälöidään aina yrityksen osaamistarpeiden mukaan. Soveltuvat, eri tutkintojen perusteet voivat olla sisällön suunnittelussa mukana, mutta eivät millään tavalla rajoita yrityksen koulutuksellisen sisällön valintoja. Kuka määrittelee opintojen sisällöt? Työnantajan osaamistarpeet ohjaavat sisällön suunnittelun. Koulutuksen toteuttaja tuo mukaan opetuksellisen näkökulman. Koulutuksen kesto: Koulutus kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta – vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää Koulutuksen tavoite? antaa opiskelijoille pätevyyden yrityksen tiettyyn ammattiin tai työtehtävään voidaan suunnitella myös yhteistyössä useamman työnantajan kanssa.

1.10.2017 Koulutuksen rahoitus: Yritys ja työ- ja elinkeinohallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yrityksen osuus on 30 prosenttia hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. Rekrykoulutusvaiheessa opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, joten koulutusajalta yritykselle ei synny palkkakustannuksia Työ- ja elinkeinohallinnon rooli: auttaa asiantuntevasti koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa osallistuu kustannuksiin kilpailuttaa alalle erikoistuneen koulutuspalvelun tuottajan. Työnantaja ja työ- ja elinkeinohallinto valitsevat opiskelijat yhdessä. Valinnassa voidaan käyttää myös soveltuvuuden arviointia ja testejä sekä muita asiantuntijoita. RekryKoulutus – miten käytännössä edetään? Koulutuksen suunnittelu -Työnantaja ottaa yhteyttä paikalliseen työ- ja elinkeinotoimistoon ja tekee esityksen koulutuksen hankinnasta - Työnantaja ja TE-palvelujen edustaja arvioivat rekrytoitavien henkilöiden koulutustarpeet ja tekevät alustavan koulutussuunnitelman yritystä varten.

1.10.2017 RekryKoulutus – miten edetään? 2. Koulutuksen hankinta Työ- ja elinkeinohallinto pyytää tarjoukset kouluttajaehdokkailta julkisten hankintamenettelyjen mukaan. Osapuolet valitsevat yhdessä kouluttajan. Koulutuksen toteutuksesta osapuolet tekevät hankintasopimuksen 3. Koulutuksen markkinointi ja tiedotus Osapuolet sopivat koulutuksen markkinoinnista ja siitä, miten yritys on esillä tiedotuksessa. 4. Opiskelijoiden valinta Työnantaja, kouluttaja ja työ- ja elinkeinohallinto sopivat opiskelijoiden valinnasta. 5. Koulutuksen toteutus Asetetut tavoitteet ja hankintasopimus määräävät, miten koulutuksen aikataulut, sisällöt ja työssäoppiminen toteutetaan. 6. Seuranta ja arviointi Osapuolet seuraavat ja arvioivat koulutuksen toteutusta yhdessä 7. Työsuhteiden solmiminen Työnantaja solmii työsuhteet niiden kanssa, jotka ovat suorittaneet koulutuksen hyväksytysti.

Motivoituneen, ammattialastaan innostuneen opiskelijan Duunipolku Pekka Junninen 10.5.2017

Ammattiosaajan Duunipolku 1.10.2017

Duunipolun tallaaja Ammattialan osaaminen Työelämätaidot 1.10.2017 Ammattialan osaaminen Työelämätaidot Opiskelija löytää oman paikkansa työmarkkinoilla Yhteiskunnallinen merkitys Turvataan osaavan työvoiman saatavuus

Teknologia-alojen hakijamäärät ja vetovoima

Toimialarakenne 1.10.2017 7674 yritystä, joista 963:ssa yli 4 työntekijää yritysrekisteri.josek.fi

1.10.2017

Yhteishaun hakijamäärät 2014 - 2017 1.10.2017

Vetovoima 1.10.2017

Teollisuuden alojen aloituspaikat 2017 1.10.2017

Kone- ja metallialan hakijamäärät 1.10.2017

Yhteinen haaste 1.10.2017 Miten varmistetaan, että maakunnan yritykset saavat osaavaa työvoimaa teknologia-aloille erityisesti kone- ja metalli- ja muovialalle nyt ja tulevaisuudessa?

Kiitos! Osmo Maksimainen osmo.maksimainen@pkky.fi Puh. 050 300 9064 1.10.2017 Osmo Maksimainen osmo.maksimainen@pkky.fi Puh. 050 300 9064 Pekka Junninen pekka.junninen@pkky.fi Puh. 050 502 0338 Reijo Härkönen reijo.harkonen@pkky.fi Puh. 050 055 0271